Mies: tarjoatko treffeillä vain jos treffikumppani on tarpeeksi kiinnostava?
- Tai vastaavasti jätätkö tarjoamatta (esim. ruoan/juoman) mikäli treffikumppani ei kiinnosta riittävästi?
- Ja jos tarjoat, johtuuko se siitä että haluat antaa hyvän vaikututelman itsestäsi (eli ns. hurmata), vai siitä koska tunnet painostusta, että miehen "kuuluu" tehdä niin?
- Muita ajatuksia treffikulttuurista? Toivoisitko enemmän esim. tasa-arvoa: ravintolalaskut puolitettaisiin, nainen maksaisi joka toinen kerta deitit jne?
Kommentit (231)
Kokemuksieni mukaan tarjoamishalukkuus korreloi kiinnostustason kanssa aivan selkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Maksan aina ekalla treffillä, riippumatta siitä kumpi on treffejä esittänyt. En pyydä - enkä suostu treffeille epäkiinnostavan naisen kanssa. Kuka lähtee treffeille jo valmiiksi ulosliputetun kanssa? Ja tottakai yritän päästä pöksyihin mutta ei ruoan tai kahvin tarjoaminen ole etumaksu panemisesta.
Totta, kenenkään ei ole pakko laittaa aikaa/rahaa yhtään ihmiseen, joka ei miellytä.
Eiköhän nämä maksamisesta kitisijät ole laittaneet tänne lähinnä sellaisia kuvitteellisia tilanteita treffeistä ja niissä on helppo elvistellä ja uhota. :)
Miksi haluaisin viettää aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka suostuu olemaan paikalla vain saamaansa korvausta vastaan?
Jos ei sitä muutaman euron kahvia viitsi itse maksaa niin ei ilmeisesti ole naisella kiinnostusta oikeasti tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olen pyytänyt treffeille, niin maksan. T: Old School.
Moi old school . haluan selityksiä . miten köyhä mies voi treffailla jos kutsuja aina maksaa?? eli kutsun istumaan nurmikolle juttelemaan tai kotiini juomaan vettä?
Köyhä mies laittaa taloutensa kuntoon. Lapsia ei köyhän kanssa pidä ainakaan tehdä, jos 2 e kahvikuppi on liikaa, on liikaa kaikki muukin normaali elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olen pyytänyt treffeille, niin maksan. T: Old School.
Moi old school . haluan selityksiä . miten köyhä mies voi treffailla jos kutsuja aina maksaa?? eli kutsun istumaan nurmikolle juttelemaan tai kotiini juomaan vettä?
Köyhä mies laittaa taloutensa kuntoon. Lapsia ei köyhän kanssa pidä ainakaan tehdä, jos 2 e kahvikuppi on liikaa, on liikaa kaikki muukin normaali elämä.
Samaa mieltä. Miksi edes mennä treffeille, jos toinen ei miellytä ja 2 e on ylipääsemättömän iso asia? Sitä paitsi tuo 2 e menee hyvin helposti huonompaakin tarkoitukseen, 20 e menee myös helposti niin, että sitä ei edes huomaa. Paljonkohan olen laittanut tässäkin kuussa rahaa ihan hukkaan esimerkiksi roskiin menneessä ruoassa tai muuten?
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisin viettää aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka suostuu olemaan paikalla vain saamaansa korvausta vastaan?
Jos ei sitä muutaman euron kahvia viitsi itse maksaa niin ei ilmeisesti ole naisella kiinnostusta oikeasti tutustua.
Eipä tuolla palkoille pääse, kuka rahaa ottaa seurustelusta, ei sitä todellakaan tee jollakin parin euron kahvilla. Pitäisi sen verran tietää.
Mutta sentti-Santerin tunnistaa siitä, että sille joku 2 e on elämää suurempi asia. Sellaisen tyypin kanssa kaikki on sitä kitsastelua, tyyppi pelkää koko ajan kaikkien hyväksikäyttävän, koska hän itse hyväksikäyttää. Tuon kanssa jos erehtyy tekemään lapsen, saa kuulla narinaa että miksi lapsi käyttää vessapaperia ja miksi sille pitää taas ostaa talvikengät, vaikka vanhat ovat vain kaksi numeroa liian pieneksi jäänet. Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisin viettää aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka suostuu olemaan paikalla vain saamaansa korvausta vastaan?
Jos ei sitä muutaman euron kahvia viitsi itse maksaa niin ei ilmeisesti ole naisella kiinnostusta oikeasti tutustua.
Ei se kahvin hinta niin ärsytä, mutta huono seura ja hukkaan heitetty aika ketuttaa rankasti.
Vierailija kirjoitti:
Itse teen päinvastoin. Tarjoan jos olen jo päättänyt, ettemme näe uudestaan. Lievittää vähän omantunnontuskiani.
Jos nainen on kiinnostava, en tarjoa, vaan tarkkailen miten hän reagoi. En pidä ihmisistä, joiden mielestä minun kuuluisi maksaa heidän seurastaan, vaikka tähtäimessä on suhde.
En tosin usko että kovin moni mies tekee näin.
Olen luullut että tuo on aika yleistä. Ne miehet joiden kanssa on lähdetty liian aikaisin treffeille ennen kuin on kunnolla tutustuttu ja jo tapaaminen on vaivaantunut kättely ovat tarjonneet. Tässä on usein ollut siinä alkumetreillä selvää että tästä ei tule mitään. Ollut treffit täynnä vaivaantunutta small talkia mitä voisin käydä naapurin kanssa hississä.
En ole mitään pyytänyt ja menen itse ensin tilaamaan oli se sitten jäätelökioski tai kahvila ja nämä tulleet perässä ja sanoneet että maksaa.
Sitten on ollut pari miestä joiden kanssa on jo odottanut treffejä ja istuttu puhumassa pidempää kuin yksi kahvikuppi. Nämä eivät ole tarjonneet ja selvästi olleet enemmän kiinnostuneita kuin vaivaantuneet tarjoajat. Näistä on seurannut parisuhde.
Ehkä kaltaisiasi on enemmän kuin luulet tai minä onnistunut tapaamaan ne harvat?
Tarjoavatkohan nämä sentti santerit ikinä kavereilleen? Ja jos tarjoavat niin kokevatko maksavansa seurasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisin viettää aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka suostuu olemaan paikalla vain saamaansa korvausta vastaan?
Jos ei sitä muutaman euron kahvia viitsi itse maksaa niin ei ilmeisesti ole naisella kiinnostusta oikeasti tutustua.
Eipä tuolla palkoille pääse, kuka rahaa ottaa seurustelusta, ei sitä todellakaan tee jollakin parin euron kahvilla. Pitäisi sen verran tietää.
Mutta sentti-Santerin tunnistaa siitä, että sille joku 2 e on elämää suurempi asia. Sellaisen tyypin kanssa kaikki on sitä kitsastelua, tyyppi pelkää koko ajan kaikkien hyväksikäyttävän, koska hän itse hyväksikäyttää. Tuon kanssa jos erehtyy tekemään lapsen, saa kuulla narinaa että miksi lapsi käyttää vessapaperia ja miksi sille pitää taas ostaa talvikengät, vaikka vanhat ovat vain kaksi numeroa liian pieneksi jäänet. Ei jatkoon.
-kahden euron kahveja saa korkeintaan R-kioskilta, sekö on mieleinen treffipaikkasi?
-kaksi euroa on kuitenkin sinulle elämää suurempi asia?
-suomalaiset naiset eivät enää edes synnytä, joten mitään kausaliteettia kahden euron kahvin ja perheen perustamisen välillä ei ole
-luulen että kukaan ei kanssasi haluaisi edes treffeille
Vierailija kirjoitti:
Tarjoavatkohan nämä sentti santerit ikinä kavereilleen? Ja jos tarjoavat niin kokevatko maksavansa seurasta?
Edellytätkö sinä kavereitasi maksamaan kahvisi jotta suostut lähtemään mukaan? Minusta tässä on ihan sama asia kyseessä. Kavereiden kesken voidaan tarjota milloin mitäkin, mutta ei kukaan oleta kenenkään olevan velvollinen tarjoamaan kenellekkään yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisin viettää aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka suostuu olemaan paikalla vain saamaansa korvausta vastaan?
Jos ei sitä muutaman euron kahvia viitsi itse maksaa niin ei ilmeisesti ole naisella kiinnostusta oikeasti tutustua.
Eipä tuolla palkoille pääse, kuka rahaa ottaa seurustelusta, ei sitä todellakaan tee jollakin parin euron kahvilla. Pitäisi sen verran tietää.
Mutta sentti-Santerin tunnistaa siitä, että sille joku 2 e on elämää suurempi asia. Sellaisen tyypin kanssa kaikki on sitä kitsastelua, tyyppi pelkää koko ajan kaikkien hyväksikäyttävän, koska hän itse hyväksikäyttää. Tuon kanssa jos erehtyy tekemään lapsen, saa kuulla narinaa että miksi lapsi käyttää vessapaperia ja miksi sille pitää taas ostaa talvikengät, vaikka vanhat ovat vain kaksi numeroa liian pieneksi jäänet. Ei jatkoon.
-kahden euron kahveja saa korkeintaan R-kioskilta, sekö on mieleinen treffipaikkasi?
-kaksi euroa on kuitenkin sinulle elämää suurempi asia?
-suomalaiset naiset eivät enää edes synnytä, joten mitään kausaliteettia kahden euron kahvin ja perheen perustamisen välillä ei ole
-luulen että kukaan ei kanssasi haluaisi edes treffeille
Eli ongelma onkin se, että 3 euroa on liikaa? Hyvä treffipaikka voi olla vaikka kävely rannalla, nolla euroa. Vaikka silloin sinä tietysti vaadit, että sinut haetaan autolla kotiovelta.
Sinulle se pikkuraha on elämää suurempi asia, kun niin koskee erota sellaisesta summasta.
Toi synnytysjuttu paljastaa sinut jonneksi, miksi maailmassa synnyttäminen liittyisi kahviin, maksoipa se 2 e tai peräti 3.
Ei mun tarvitse epätoivoisesti treffaillakaan, on löytynyt aina seuraa ihan luonnollisesti ja yrittämättä.
Kasva jonne aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syöttäisin ja juottaisin jotain loista. Omat rahat.
Et sinä vaimoa tulla tyylillä saa. Ei ole sinusta perheen pääksi.
Tavoittelemisen arvoista saada ruokittava loinen kotiin?
Tuleville vaimoille tärkeintä on miten paljon ja helposti saa maksatettua ruokiaan miehellä? Ja tästä kaikesta olette ylpeitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarjoavatkohan nämä sentti santerit ikinä kavereilleen? Ja jos tarjoavat niin kokevatko maksavansa seurasta?
Edellytätkö sinä kavereitasi maksamaan kahvisi jotta suostut lähtemään mukaan? Minusta tässä on ihan sama asia kyseessä. Kavereiden kesken voidaan tarjota milloin mitäkin, mutta ei kukaan oleta kenenkään olevan velvollinen tarjoamaan kenellekkään yhtään mitään.
Ei ole velvollisuutta tarjota kenellekään. Kun vielä tajuaisit, ettei kellään ole myöskään mitään velvollisuutta olla missään tekemisissä sentti-Santerin kanssa, mutta ei. Jatka noin, niin pysyt sinkkuna, kaikille parempi että saituus ilmenee heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen päinvastoin. Tarjoan jos olen jo päättänyt, ettemme näe uudestaan. Lievittää vähän omantunnontuskiani.
Jos nainen on kiinnostava, en tarjoa, vaan tarkkailen miten hän reagoi. En pidä ihmisistä, joiden mielestä minun kuuluisi maksaa heidän seurastaan, vaikka tähtäimessä on suhde.
En tosin usko että kovin moni mies tekee näin.
Olen luullut että tuo on aika yleistä. Ne miehet joiden kanssa on lähdetty liian aikaisin treffeille ennen kuin on kunnolla tutustuttu ja jo tapaaminen on vaivaantunut kättely ovat tarjonneet. Tässä on usein ollut siinä alkumetreillä selvää että tästä ei tule mitään. Ollut treffit täynnä vaivaantunutta small talkia mitä voisin käydä naapurin kanssa hississä.
En ole mitään pyytänyt ja menen itse ensin tilaamaan oli se sitten jäätelökioski tai kahvila ja nämä tulleet perässä ja sanoneet että maksaa.
Sitten on ollut pari miestä joiden kanssa on jo odottanut treffejä ja istuttu puhumassa pidempää kuin yksi kahvikuppi. Nämä eivät ole tarjonneet ja selvästi olleet enemmän kiinnostuneita kuin vaivaantuneet tarjoajat. Näistä on seurannut parisuhde.
Ehkä kaltaisiasi on enemmän kuin luulet tai minä onnistunut tapaamaan ne harvat?
Nyt kun jäin asiaa miettimään niin saatoin yrittää nähdä kaavan siellä missä sitä ei ole. Nämä jotka eivät tarjonneet tunsivat minua jo sen verran että tiesivät ettei heidän sillä tarvitse yrittää tehdä vaikustusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisin viettää aikaa sellaisen ihmisen kanssa joka suostuu olemaan paikalla vain saamaansa korvausta vastaan?
Jos ei sitä muutaman euron kahvia viitsi itse maksaa niin ei ilmeisesti ole naisella kiinnostusta oikeasti tutustua.
Eipä tuolla palkoille pääse, kuka rahaa ottaa seurustelusta, ei sitä todellakaan tee jollakin parin euron kahvilla. Pitäisi sen verran tietää.
Mutta sentti-Santerin tunnistaa siitä, että sille joku 2 e on elämää suurempi asia. Sellaisen tyypin kanssa kaikki on sitä kitsastelua, tyyppi pelkää koko ajan kaikkien hyväksikäyttävän, koska hän itse hyväksikäyttää. Tuon kanssa jos erehtyy tekemään lapsen, saa kuulla narinaa että miksi lapsi käyttää vessapaperia ja miksi sille pitää taas ostaa talvikengät, vaikka vanhat ovat vain kaksi numeroa liian pieneksi jäänet. Ei jatkoon.
-kahden euron kahveja saa korkeintaan R-kioskilta, sekö on mieleinen treffipaikkasi?
-kaksi euroa on kuitenkin sinulle elämää suurempi asia?
-suomalaiset naiset eivät enää edes synnytä, joten mitään kausaliteettia kahden euron kahvin ja perheen perustamisen välillä ei ole
-luulen että kukaan ei kanssasi haluaisi edes treffeille
Eli ongelma onkin se, että 3 euroa on liikaa? Hyvä treffipaikka voi olla vaikka kävely rannalla, nolla euroa. Vaikka silloin sinä tietysti vaadit, että sinut haetaan autolla kotiovelta.
Sinulle se pikkuraha on elämää suurempi asia, kun niin koskee erota sellaisesta summasta.
Toi synnytysjuttu paljastaa sinut jonneksi, miksi maailmassa synnyttäminen liittyisi kahviin, maksoipa se 2 e tai peräti 3.
Ei mun tarvitse epätoivoisesti treffaillakaan, on löytynyt aina seuraa ihan luonnollisesti ja yrittämättä.
Kasva jonne aikuiseksi.
Kaikkien ei todellakaan tulisi lisääntyä, sinä olet siitä oppikirjaesimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syöttäisin ja juottaisin jotain loista. Omat rahat.
Et sinä vaimoa tulla tyylillä saa. Ei ole sinusta perheen pääksi.
Tavoittelemisen arvoista saada ruokittava loinen kotiin?
Tuleville vaimoille tärkeintä on miten paljon ja helposti saa maksatettua ruokiaan miehellä? Ja tästä kaikesta olette ylpeitä?
Olisiko nyt kuitenkin kysy siitä että sellaisen kanssa joka kitsastelee kaikesta ei kannata lapsia tehdä. Ne tarvitsee ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olen pyytänyt treffeille, niin maksan. T: Old School.
Näin se kuuluu olla. Herrasmies on aina herrasmies.
Toki jos jostain syystä nainen kutsuu miehen treffeille voi nainen tarjota. Minä olen sitä ikäluokkaa joka olettaa miehen tekevän aloitteen ja "hurmaavan" naisen jonka haluaa. Kaverit maksaa omat ostoksensa, naimisissa olevat maksaa kuinka kulloinkin koska rahat on yhteisestä taloudesta pois jokatapauksessa eikä olla enää hurmaamassa ketään.
Meillä usein mies maksaa tai antaa oman korttinsa että minä maksan sillä kun ollaan perheen kanssa tai kahdestaan syömässä, mies haluaa tehdä niin osoituksena siitä että haluaa hemmotella minua/perhettä ja minä tykkään siitä koska se lämmittää mieltäni että mieheni osoittaa näin välittävänsä.
Miehen kuuluu johtaa, suojella ja pitää huolta perheestään, jos mies ei edes kutsuessaan naisen treffeille pysty sitä kustantamaan, niin eipä hänestä perheen pääksi ole.
N43
Sellaista naisspleinausta.
Kukaan ei perusta perhettä, mene naimisiin , sovi yhteisestä taloudesta tai saa lapsia ensimmäisillä treffeillä.
Vai kuinka monen miehen kanssa olet näin ensitreffeillä tehnyt?
Huvittavaa, että olen saman ikäinen mies, ja ajatusmaailmasi on minulle täysin vieras ja tunkkainen, 50-luvun kotirouvan unelman mieleen tuova homeinen muinaistuulahdus.
Vaadit kuitenkin varmaan kovaan ääneen tasa-arvoa kaikessa mistä sinä itse hyödyt?
Miksi mennä treffeille sellaisen kanssa, jota ei ole ennen edes tavannut? Itse treffaan vain, jos olen todella kiinnostunut toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Itse teen päinvastoin. Tarjoan jos olen jo päättänyt, ettemme näe uudestaan. Lievittää vähän omantunnontuskiani.
Jos nainen on kiinnostava, en tarjoa, vaan tarkkailen miten hän reagoi. En pidä ihmisistä, joiden mielestä minun kuuluisi maksaa heidän seurastaan, vaikka tähtäimessä on suhde.
En tosin usko että kovin moni mies tekee näin.
Aviomies kutsui minut ekoille treffeille syömään lounasta eikä tarjonnut. Ihmettelin, mutten tehnyt numeroa. Ei nimittäin oltu etukäteen sovittu sitä, että toinen maksaisi, joten oli ihan ok, että kulut jaettiin.
Miksi?