Puhutko pahaa ihmisistä niiden selän takana ja jos kyllä, niin miksi?
Kommentit (17)
Joskus, usein sillon, jos se ihminen tympii mua tai on loukannut mua. Mutta, puhun vaan tosiasioita.
En puhu. Monet muut miehet kyllä puhuvat ja juoruavat kuin a-kat.
Työpaikallani rengashommissa tehdään sesonkiluonteisesti töitä keväällä ja syksyllä. Talvella ja kesällä on vähän töitä joten suolaan työkavereitani ja näin olen työllistynyt samaan aikaan kun pidempään firmassa olleet ukot ovat heitetty pihalle.
Normaalisti välttelen puhumasta pahaa, mutta esimerkiksi perhepiirissä yhdellä on väkivaltainen mies, jonka selän takana pahan puhuminen eli ärsyyntymisestämme avautuminen on yhteisiä puheenaiheitamme. Vain itsetuhoinen sanoisi asiat sen miehen kuullen, ja jos niistä ei puhuisi ollenkaan vaan pitäisi vain sisällään, se ahdistaisi.
Lisäksi saatan puhua ihmisistä pahaa, kun olen puhumassa tunteistani / kertomassa kuulumisiani jollekin "ammattilaiselle", joka ei voi juoruta niitä asioita eteenpäin vaan on siinä vain minua auttamassa.
Olen päättänyt että yleensäkään en puhu muista ihmisistä pahaa, vain totuuksia.
En, en saa siitä mitään iloa, päinvastoin.
Puukotan aina selkään kun siihen tulee tilaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Olen päättänyt että yleensäkään en puhu muista ihmisistä pahaa, vain totuuksia.
Olet päättänyt, että ne ovat totuuksia. :D
Mutta joo, tuleehan sitä joskus puhuttua ihmisistä jos jotain on jäänyt turhauttamaan tai ihmetyttämään.
Ap:n pitäisi ensin määritellä, mitä pahan puhuminen tarkoittaa.
Jos esim. tiedän, että joku on alkoholisti, niin puhunko hänestä pahaa, jos kerron siitä jollekin kolmannelle taholle? Tai jos tiedän, että joku on epäluotettava, puhunko pahaa hänen selkänsä takana, kun varoitan ystävääni hänestä?
Vai tarkoittaako pahan puhuminen sitä, että ihmisistä kerrotaan epätosia asioita?
Joskus. Mutta kaikki mitä sanon on aina totta, enkä esim. arvostele ulkonäköä tai muuten kiusaa. Esimerkkinä: puhuisin vaikka pahaa työntekijästä joka viettää kaiken aikansa iltalehden sivuilla ja torkkuen ku muut raataa.
Onko pahan puhumista, jos puhuu totuuksia?
Puhun välillä sellaisista ihmisistä joita toinen ei tunne, koska joskus on pakko päästä tuulettamaan.
En valheita. Mutta joskus puran paineita puhumalla vaikka ärsyttävästä tökaverista puolisoni tai toisen työkaverin kanssa, tyyliin "Kyllä minua ärsyttää kun X taas tänään..."
Pahan puhuminen = tarkoituksena saada toinen näkymään huonossa valossa, tietynlainen kauhisteleminen ja mässäily.. Jos totuudella ei ole tällaisia tarkoitusperiä niin ei se silloin ole pahan puhumista. Riippuu täysin siitä miten asiat esittää tai millä nyanssilla!
Vierailija kirjoitti:
En puhu. Monet muut miehet kyllä puhuvat ja juoruavat kuin a-kat.
Pahimpia juorukelloja ovat miehet. Fakta.
Olen nainen ja en puhu ns. oikeista ihmisistä selän takana pahaa. Edessä voin sanoa, harvemmin tarttee enää sitäkään näin vanhemmiten tehdä.
Mut netissä haukun mulle tuntemattomia julkkiksia joskus, jos tulkitse tyypin ylimieliseksi. Miksi - kai se on yksi keino purkaa negatiivisuutta - ja se perhana vieköön toimii, mun ei tosiaan tarvitse nykyään reaalimaailmassa ilkeillä kenellekään. En itse asiassa muista, milloin viimeksi on ollut ylipäätään mitään riitaa tai paskapuhetta tapahtunut mun elämässä. Täytynee mennä ihan 2000-luvun alkuun ja erääseen työpaikkakiusaamistapaukseen, jonka selvittelyä jouduin läheltä seuraamaan jonkin aikaa.
Että kiitos kaikki julkkikset, joita olen haukkunut, teillä on tärkeä työ kaiken kiukun suodattimena. Ja neuvoni olisi julkkiksille - älkää lukeko teistä kirjoitettuja juttuja somessa tai netissä ylipäätään.
Kyllä joskus, tosin nämä asiat ovat 100% totta. Valheiden levittely on alhaista.