En ymmärrä, miten jotkut eivät löydä miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin äsken kaupassa ja vaihdoin hymyillen pari sanaa kivan näköisen miehen kanssa, kun osuttiin hyllylle samaan aikaan. Oltiin myös kassajonossa peräkkäin ja alkoi ujostuttaa niin paljon, etten uskaltanut enää katsoa häneen päin. Hämmennyksissäni pudotin vahingossa osan ostoksistani hänen eteensä ja noukin niitä hänen eteensä kyykistyneenä, punastellen, rintavako avonaisesta pääntiestä vilkkuen ja lyhyehköt shortsit jalassa. En uskaltanut enää katsoa häneen päinkään ja vaan sähläsin.

Tämä on yksi syy monien joukossa, miksi en löydä miestä :'D Menen vain niin jäihin, jos jonkun kanssa puhun tai edes vaihdan katseita.

Oliko jykeväleukainen klassinen komistus?

En kiinnittänyt leukaan huomiota. Kivan näköinen perheen isä -tyyppinen, hymyili ja oli kohtelias käytökseltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään löydä. Ehkä 6 miestä ollut 6 sinkkuvuoteni aikana joiden kanssa olisin halunnut yrittää vakiintua. Tapailtiin, loppuivat miehen puolelta. Sit on ollut yli 20 miestä joita treffailin kerran, pari enkä sit enää ollut kiinnostunut. Että vaikeeta on..

Tuntuu et miehiä on vaan kahdenlaisia: pelimiehiä tai nössöjä jotka jää mun jalkoihin.

:(

Kaipaan älyttömästi kumppania ja parisuhdetta mutta mahdottomuus se kai mulle on. Ikää 36, ei lapsia, kauniskin olen edelleen... työssäkäyvä, ei velkaa eikä sosiaalisia rajoitteita. Eikä mielenterveysongelmia.... paitsi kohta kai on kun seksin ja läheisyyden puute tekee hulluksi jo kohta...

Onko hyvä perse? Naama on siis hyvännäköinen? Kyllä kelpaat. Älä nipota.

Ei välttämättä kelpaa suhteeseen vaikka olisi hyvä perse. Seksiin kylläkin. Parisuhteeseen vaaditaan muutakin kuin ulkonäköä. Tietty jos suostuu tyytymään tunteettomaan suhteeseen..

Miten pelkkään seksiin kelpaava kelpaa edes tyytymyssuhteeseen kun ei sitä tyytymis seksiä jaksa sellaisen ihmisen kanssa jota kohtaan ei tunne mitään.

Varmasti kelpaa jollekkin peräkammarinpojalle esim? Kyllä miehiä panettaa tasaisin väliajoin ja kyllä monikin tyytyisi kivan näköiseen naiseen jota kohtaan ei tunne mitään, ehkä kaveruutta. Moni nainenkin on tyytynyt mieheensä, ei kaikki suhteet ole alkaneet ihastuksesta vaan vaikkapa mukavuudenhalusta.

Projisointia, taas kerran. Se että sinä ajattelet naisista ja parisuhteista tuolla tavalla, on sinun henkilökohtainen näkemyksesi. Ota huomioon, etteivät kaikki jaa tätä mielipidettä kanssasi.

Sanoinhan ettei itselle kelpaa tuollainen suhde? Mitä helvetin projisointia :D

Tämä nyt on vain meille miehille itsestäänselvää, että moni meistä olisi valmis suhteeseen nätin naisen kanssa, vaikka ei olisi mitään tunteita tätä kohtaan. Kyse nyt oli tästä 36v nätistä naisesta alunperin..

Mistä helvetistä sä tiedät miten muiden ihmisten suhteet on alkanut? Kyllä suurin osa suhteista alkaa ihan siitä, että kaksi ihmistä ihastuu toisiinsa. Vaikutat todella yksinkertaiselta ihmiseltä. Oon samaa mieltä siitä, että sä heijastat noita omia negaviitisia tuntemuksiasi koskemaan kaikkia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkuvan vääristymä on isoin este.  Pitäisi hakea tasoistaan seuraa menestyäkseen markkinoilla.

Mitkä nämä kuuluisat tasot oikein ovat ja oletko aivan varma, että ainoastaan naisilla on ongelmia sen ymmärtämisessä? Itse kun olen tällaisena ei-kauniina naisena lähestynyt niitä vähemmän komeita miehiä, mutta pakit on tullut joka kerta. Nämä miehet eivät ole millään mittarilla komeita, joten mitään komeuden väärinarvioimis-shaibaa en halua kuulla. Kyllä on niin, että monet miehetkään eivät yksinkertaisesti kelpuuta tasoistaan naista, ei vaikka mitä tämän palstan miehet väittävätkin. Ettehän te nimenomaan kelpuuta ketään! Mitä ihmettä te edes jauhatte jostain kelpuuttamisesta, kun teille sen omantasoisen naisen hyväksyminen tuntuu olevan ihan tervanjuontia?

Itse olen ihan tavismies, enkö ole kertaakaan ihastunut oman tasoiseeni naiseen. Mitä sille voin? Ei ihastu niin ei ihastu. Haluatko olla joku johon vaan tyydytään? Mieluummin yksin kuin tälläistä!

Olisi hauska tavata nainen, joka olisi ihan oikeasti vapaa. Mistä sellaisen löytäisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on kokenut sen kuuluisan kemian eli on ihastunut mieheen, joka on ollut aivan yhtä ihastunut sinuun, mikään muu ei enää riitä. Mieluummin muistelee sitä suhdetta yksin kuin ottaa vain tavan vuoksi jonkun, joka ei herätä mitään tunteita. 

Ja taas yksi eronnut kemisti! Huutista

Huutele ihan rauhassa. Olen ollut tämän miehen kanssa yhdessä jo 18 vuotta ja niistä 15 naimisissa. Jos eroaisin, en todellakaan tyytyisi yhtään vähempään. 

Hyvä hyvä.. Mutta muistathan, että ero on hyvä asia ja naisen TÄYTYY erota! Se kuuluu naisena kasvamiseen. Et ole velkaa kenellekään.

Voitko kertoa, missä viestissä lukee näin?

En ymmärrä miksi joku haluaisi miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään löydä. Ehkä 6 miestä ollut 6 sinkkuvuoteni aikana joiden kanssa olisin halunnut yrittää vakiintua. Tapailtiin, loppuivat miehen puolelta. Sit on ollut yli 20 miestä joita treffailin kerran, pari enkä sit enää ollut kiinnostunut. Että vaikeeta on..

Tuntuu et miehiä on vaan kahdenlaisia: pelimiehiä tai nössöjä jotka jää mun jalkoihin.

:(

Kaipaan älyttömästi kumppania ja parisuhdetta mutta mahdottomuus se kai mulle on. Ikää 36, ei lapsia, kauniskin olen edelleen... työssäkäyvä, ei velkaa eikä sosiaalisia rajoitteita. Eikä mielenterveysongelmia.... paitsi kohta kai on kun seksin ja läheisyyden puute tekee hulluksi jo kohta...

Onko hyvä perse? Naama on siis hyvännäköinen? Kyllä kelpaat. Älä nipota.

Ei välttämättä kelpaa suhteeseen vaikka olisi hyvä perse. Seksiin kylläkin. Parisuhteeseen vaaditaan muutakin kuin ulkonäköä. Tietty jos suostuu tyytymään tunteettomaan suhteeseen..

Miten pelkkään seksiin kelpaava kelpaa edes tyytymyssuhteeseen kun ei sitä tyytymis seksiä jaksa sellaisen ihmisen kanssa jota kohtaan ei tunne mitään.

Varmasti kelpaa jollekkin peräkammarinpojalle esim? Kyllä miehiä panettaa tasaisin väliajoin ja kyllä monikin tyytyisi kivan näköiseen naiseen jota kohtaan ei tunne mitään, ehkä kaveruutta. Moni nainenkin on tyytynyt mieheensä, ei kaikki suhteet ole alkaneet ihastuksesta vaan vaikkapa mukavuudenhalusta.

Projisointia, taas kerran. Se että sinä ajattelet naisista ja parisuhteista tuolla tavalla, on sinun henkilökohtainen näkemyksesi. Ota huomioon, etteivät kaikki jaa tätä mielipidettä kanssasi.

Sanoinhan ettei itselle kelpaa tuollainen suhde? Mitä helvetin projisointia :D

Tämä nyt on vain meille miehille itsestäänselvää, että moni meistä olisi valmis suhteeseen nätin naisen kanssa, vaikka ei olisi mitään tunteita tätä kohtaan. Kyse nyt oli tästä 36v nätistä naisesta alunperin..

Miehille on itsestään selvää olla jonkun kanssa suhteessa ulkonäön takia ja sitten täällä päivästä toiseen haukutaan naisia pinnallisiksi. Ihanaa että kerrankin oli joku mies rehellinen.

Vierailija kirjoitti:

Tätä minäkin olen miettinyt, ap. Minä olen ollut parisuhteessa viimeiset 23 vuotta, kolme eri suhdetta, useita vuosia pitkiä jokainen. Kaikki miehet fiksuja, koulutettuja, ns. hyvissä ammateissa, urheilullisia ja kaksi kolmesta huomattavan komeitakin vielä. Kun yksi suhde on päättynyt, toinen on lähes heti alkanut. Vissiin on vaan käynyt hyvä tuuri, kun olen löytänyt useamman ihmisen, jonka kanssa on ollut kemiaa ja molemmilla tullut vahva tunne että halutaan olla yhdessä. Toki kaksi näistä kolmesta on myös päättynyt, molemmat minun aloitteestani, eli kaikki ei kuitenkaan mennyt 100 % putkeen. Mutta ajatus että vuosia etsisi kumppania sellaista löytämättä tuntuu etäiseltä.. ehkä joskus vielä senkin koen; eihän sitä koskaan tiedä. mitä elämä heittää eteen..

Oletko itse tehnyt aloitteen vai miehet. Tämä on tärkeä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Olin äsken kaupassa ja vaihdoin hymyillen pari sanaa kivan näköisen miehen kanssa, kun osuttiin hyllylle samaan aikaan. Oltiin myös kassajonossa peräkkäin ja alkoi ujostuttaa niin paljon, etten uskaltanut enää katsoa häneen päin. Hämmennyksissäni pudotin vahingossa osan ostoksistani hänen eteensä ja noukin niitä hänen eteensä kyykistyneenä, punastellen, rintavako avonaisesta pääntiestä vilkkuen ja lyhyehköt shortsit jalassa. En uskaltanut enää katsoa häneen päinkään ja vaan sähläsin.

Tämä on yksi syy monien joukossa, miksi en löydä miestä :'D Menen vain niin jäihin, jos jonkun kanssa puhun tai edes vaihdan katseita.

Minä olisin kysynyt sinua treffeille tai uudestaan ostoksille...

Kyllä kaikille kumppani löytyisi, jos oikeaa halua pariutua olisi. Sovellukset ja nettideitit ovat kyllä muuttaneet maailmaa, huonoon suuntaan. Naisille tarjontaa riittää, minkä myötä ns. lieveilmiöt yleistyvät. Vedätetään ja "kilpailutetaan" sulhaskandeja, parhaan tarjouksen tehnyt on se voittaja.

Kaiholla muistelen aikaa, jolloin lähdettiin ulos katselemaan ihmisiä ja tutustumaan/iskemään (kun ei muuta mahdollisuutta ollut). On kyllä helvetin vaikea yrittää mitään tässä nykyajan kertakäyttömaailmassa, keskiverto ei ole enää mistään kotoisin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkuvan vääristymä on isoin este.  Pitäisi hakea tasoistaan seuraa menestyäkseen markkinoilla.

Mitkä nämä kuuluisat tasot oikein ovat ja oletko aivan varma, että ainoastaan naisilla on ongelmia sen ymmärtämisessä? Itse kun olen tällaisena ei-kauniina naisena lähestynyt niitä vähemmän komeita miehiä, mutta pakit on tullut joka kerta. Nämä miehet eivät ole millään mittarilla komeita, joten mitään komeuden väärinarvioimis-shaibaa en halua kuulla. Kyllä on niin, että monet miehetkään eivät yksinkertaisesti kelpuuta tasoistaan naista, ei vaikka mitä tämän palstan miehet väittävätkin. Ettehän te nimenomaan kelpuuta ketään! Mitä ihmettä te edes jauhatte jostain kelpuuttamisesta, kun teille sen omantasoisen naisen hyväksyminen tuntuu olevan ihan tervanjuontia?

Itse olen ihan tavismies, enkö ole kertaakaan ihastunut oman tasoiseeni naiseen. Mitä sille voin? Ei ihastu niin ei ihastu. Haluatko olla joku johon vaan tyydytään? Mieluummin yksin kuin tälläistä!

Mielenkiintoista olisi tietää miten nämä tasot menee. Minä olen keskivertoa lyhyempi niin tasoiseni mies on myös? Minulle käytöstavat on tärkeitä ja niin on tasoiselleni miehelle? Minä pidän koirista ja niin myös tasoiseni mies? En pidä tonnikalasta ja sanoin tuntee tasoiseni mies?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joku haluaisi miehen.

Tuskin kukaan haluaa miestä tai naista vaan ihmisen josta välittää ja jonka kanssa jakaa elämän. Sitten nämä muutamat miehet jotka ei osaa ostaa flaslightia kun reikää kaipaavat ja jotka elokuvat ovat aivopeseet luulemaan että kaikilla pitää olla parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä minäkin olen miettinyt, ap. Minä olen ollut parisuhteessa viimeiset 23 vuotta, kolme eri suhdetta, useita vuosia pitkiä jokainen. Kaikki miehet fiksuja, koulutettuja, ns. hyvissä ammateissa, urheilullisia ja kaksi kolmesta huomattavan komeitakin vielä. Kun yksi suhde on päättynyt, toinen on lähes heti alkanut. Vissiin on vaan käynyt hyvä tuuri, kun olen löytänyt useamman ihmisen, jonka kanssa on ollut kemiaa ja molemmilla tullut vahva tunne että halutaan olla yhdessä. Toki kaksi näistä kolmesta on myös päättynyt, molemmat minun aloitteestani, eli kaikki ei kuitenkaan mennyt 100 % putkeen. Mutta ajatus että vuosia etsisi kumppania sellaista löytämättä tuntuu etäiseltä.. ehkä joskus vielä senkin koen; eihän sitä koskaan tiedä. mitä elämä heittää eteen..

Oletko itse tehnyt aloitteen vai miehet. Tämä on tärkeä juttu.

Olen useissa eri aloitteita käsittelevissä ketjuissa koittanut kysyä mikä on aloite ja määritelmät vaihtelevat hyvin paljon joten pakko kysyä mitä väliä sillä on?

Vierailija kirjoitti:

Omille ns. kriteereilleen ei oikein voi mitään. Jonkinlaista mieltymystä pitää olla. Jos parisuhteessa oleminen tuntuu itsestä hirveän tärkeältä elämässä, niin sitten varmaan tietoisesti muuttaa kriteereitä. Se on ihan ok. Toisina aikoina ja toisissa kulttuureissa tytöt ovat kasvaneet siihen itsestäänselvyyteen, että naimisiin mennään. Silloin tulee iloisena yllätyksenä, jos mies on sellainen, että siihen rakastuu. Suomessa nykyään nainen pärjää paremmin ilman miestä kuin mies ilman naista. Ikävää miehille, mutta näin se vaan on. Ennen oli päinvastoin.

Ei muuten pidä paikkaansa, mies pärjää aivan hyvin ilman parisuhdetta naisen kanssa nykymaailmassa. Yli viisikymppisenä pärjään taloudellisesti hyvin ja naisseuraakin tarvittaessa löytyy, siis samanhenkistä. Näitä epätoivoisia 35-45 vuotiaita yh/sinkkunaisia kyllä löytyy mutta kun ei enää kiinnosta tylsä ja kallis parisuhde .

Sama kuin kysyisi että miksi halvaantuneet eivät vain ala kävelemään, eli toisin sanoen tyhmä kysymys. Omaa sinkkuutta ei tarvitse ihmetellä: ruma naama, ylipainoa, ei koulutusta eikä työpaikkaa, ei ystäviä, huonot sosiaaliset taidot, erikoiset mielenkiinnonkohteet/mielipiteet, hankala ja syrjäänvetäytyvä luonne. En ole koskaan ollut parisuhteessa, ja täytän syksyllä 25-vuotta. Meitä on monia tässä maailmassa, mutta eihän ketään meidänkaltaisten tyyppien yksinäisyys ja sinkkuus kiinnosta paskan vertaa. Ei kukaan kysy, että miksi minulla ei ole miestä. Eipä sille mitään tarvetta ole, kun syyt ovat päivänselvät.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikille kumppani löytyisi, jos oikeaa halua pariutua olisi. Sovellukset ja nettideitit ovat kyllä muuttaneet maailmaa, huonoon suuntaan. Naisille tarjontaa riittää, minkä myötä ns. lieveilmiöt yleistyvät. Vedätetään ja "kilpailutetaan" sulhaskandeja, parhaan tarjouksen tehnyt on se voittaja.

Kaiholla muistelen aikaa, jolloin lähdettiin ulos katselemaan ihmisiä ja tutustumaan/iskemään (kun ei muuta mahdollisuutta ollut). On kyllä helvetin vaikea yrittää mitään tässä nykyajan kertakäyttömaailmassa, keskiverto ei ole enää mistään kotoisin..

Minulle tinder oli aivan mahtava juttu. Pystyi juttelemaan ihmisten kanssa kun oli töissä tai vessassa esimerkiksi. Siihen päälle se oikea elämä jossa tapaa vielä lisää ihmisiä.

Tietysti jos siellä tinderissä jahtaa vain kiiltokuvia välittämättä persoonasta niin sitten se voi olla ongelma. Tai jos hakee sitä tyytymissuhdetta yrittäen ihan kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikille kumppani löytyisi, jos oikeaa halua pariutua olisi. Sovellukset ja nettideitit ovat kyllä muuttaneet maailmaa, huonoon suuntaan. Naisille tarjontaa riittää, minkä myötä ns. lieveilmiöt yleistyvät. Vedätetään ja "kilpailutetaan" sulhaskandeja, parhaan tarjouksen tehnyt on se voittaja.

Kaiholla muistelen aikaa, jolloin lähdettiin ulos katselemaan ihmisiä ja tutustumaan/iskemään (kun ei muuta mahdollisuutta ollut). On kyllä helvetin vaikea yrittää mitään tässä nykyajan kertakäyttömaailmassa, keskiverto ei ole enää mistään kotoisin..

Miksi nyky Suomessa jossa jokainen on vapaa valitsemaan onko suhteessa vai ei olisi keskiverron kanssa? Totta kai jokin haluaa sen itselle parhaan.

Vierailija kirjoitti:

Sama kuin kysyisi että miksi halvaantuneet eivät vain ala kävelemään, eli toisin sanoen tyhmä kysymys. Omaa sinkkuutta ei tarvitse ihmetellä: ruma naama, ylipainoa, ei koulutusta eikä työpaikkaa, ei ystäviä, huonot sosiaaliset taidot, erikoiset mielenkiinnonkohteet/mielipiteet, hankala ja syrjäänvetäytyvä luonne. En ole koskaan ollut parisuhteessa, ja täytän syksyllä 25-vuotta. Meitä on monia tässä maailmassa, mutta eihän ketään meidänkaltaisten tyyppien yksinäisyys ja sinkkuus kiinnosta paskan vertaa. Ei kukaan kysy, että miksi minulla ei ole miestä. Eipä sille mitään tarvetta ole, kun syyt ovat päivänselvät.

Nuo kaikki asiat on sellaisia missä olet halvaatunut etkä pysty niihin vaikuttamaan? Ei. Kyse on siitä että et edes yritä jos noissa muka vika on. Ei kukaan halua paikallaan makaajaa. (Paitsi ehkä nämä reikää kaipaavat miehet).

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kuitenkin, että tämä johtuu aika usein siitä, että monilla naisilla ei ole luontevaa kosketuspintaa miesten piireihin. Työskennellään esimerkiksi melko naisvaltaisella alalla, eikä kaveripiiriinkään kuulu miehiä, joiden kautta luontevasti tutustuisi muihin miehiin.

Tämä juuri pätee ainakin omalla kohdallani. Ainoat miehet, joita elämässäni on, ovat ystävieni kumppanit tai sitten heidän exät... Työpaikalla on kyllä miehiä, mutta en ole töissä iskemässä miehiä vaan työskentelemme yhdessä. En tapaa muuten miehiä elämänpiirissäni oikein lainkaan, paitsi noita ystävien kumppaneita. Näin yli 35+ vuotiaana kaverit seurustelevat, eikä mulla ole seuraa baareihin, joista en kyllä ole ennenkään ketään löytänyt. Mua ei lähestytä, enkä itse myöskään uskalla lähestyä tuntemattomia. Nuorempana opiskellessa oli kyllä elämänpiirissä myös miehiä kavereina, mutta kun he alkoivat seurustelemaan, eivät he enää ole pitäneet yhteyttä ja nämä kaveruudet ovat sitten jääneet.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikille kumppani löytyisi, jos oikeaa halua pariutua olisi. Sovellukset ja nettideitit ovat kyllä muuttaneet maailmaa, huonoon suuntaan. Naisille tarjontaa riittää, minkä myötä ns. lieveilmiöt yleistyvät. Vedätetään ja "kilpailutetaan" sulhaskandeja, parhaan tarjouksen tehnyt on se voittaja.

Kaiholla muistelen aikaa, jolloin lähdettiin ulos katselemaan ihmisiä ja tutustumaan/iskemään (kun ei muuta mahdollisuutta ollut). On kyllä helvetin vaikea yrittää mitään tässä nykyajan kertakäyttömaailmassa, keskiverto ei ole enää mistään kotoisin..

Minulle tinder oli aivan mahtava juttu. Pystyi juttelemaan ihmisten kanssa kun oli töissä tai vessassa esimerkiksi. Siihen päälle se oikea elämä jossa tapaa vielä lisää ihmisiä.

Tietysti jos siellä tinderissä jahtaa vain kiiltokuvia välittämättä persoonasta niin sitten se voi olla ongelma. Tai jos hakee sitä tyytymissuhdetta yrittäen ihan kaikkea.

Minulle Tinder oli täysin hyödytön. Se on niin ulkonäköön perustuva ettei siellä naisiin saa mitään kontaktia kun ei ole komea.

M35