Onko opetusalan ammattilaisia paikalla, mikä on paras

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, on tuo epäonnistuminen joka tapauksessa, ja koen valtavaa syyllisyyttä. Ap

Onko lasta tutkittu mistä kiikastaa? Jos on oppimisongelmia tai keskittymisvaikeuksia, joilla on aivopeiräinen tausta, niin ei sille voi muuta kuin ottaa tarjottu tuki vastaan ja auttaa lasta parhaansa mukaan.

On tutkittu. Ei mitään lisätutkimuksia tai kuntoutusta ole tarpeen tehdä. Jostain syystä vain jäi jälkeen muista. Ap

Kuka tutki ja mitä hän suositteli? Mitä opettaja ajattelee?

Psykologi tutki. Ja ei oikein suositellut mitään. Piti tärkeänä, että lapsi saa muut kiinni vain. Opettaja suositteli kertaamista tai pienryhmät, jolloin siirtyy kuitenkin seuraavalle luokalle. Ap

Varmaan riippuu siitä miten isoja aukkoja on jäänyt kakkosluokan oppimäärään ja millä tasolla lukeminen ja kirjoittaminen esim. ovat. Jos lukeminen ja kirjoittaminen takkuavat pahasti, voi olla parempi kerrata. Jos on enemmän motivaatio- ja keskittymisongelmaa, voisi pienryhmä olla hyvä. Itse ajattelen, että kertaaminen saattaa enemmän aiheuttaa itsetunto-ongelmia. Jos käy pienryhmässä ja osittain omassa luokassaan, on paremmat mahdollisuudet esim. kaverisuhteiden säilymiseen ja ehkä myöhempi paluu kokonaan tuohon ryhmään onnistuu helpommin.

Takkuavat nuo taidot, mutta koko ajan mennään eteenpäin. Enempi näkisin tuon motivaatio ongelman, se on loppunut kun asiat tuntuvat liian vaikeilta ja keskittyminen on myös haastavaa. Joku aiemmin ehdotti, että jos löytyy motivaatio niin silloin pienryhmä. Eli onko pienryhmä hyvä jos on motivaatio vai ei ole motivaatiota? Kotona on joka päivä nyt luettu ja lapsi itse pyytää yhdessä lukemista, eli kipinä on. Kirjoittamista välttelee. Siihen pitää keksiä joku kimmoke. On tämä vain tuskaista näin äitinä. Ja sitten päälle ope vielä laittaa välillä käytökseen liittyvää negatiivista palautetta. Tunnen itseni tosi huonoksi vanhemmaksi. Yritän jatkuvasti parhaani, mutta mikään ei riitä. Ap

On kyllä ikävää jos mitään hyvää palautetta ei saa, kyllä se lannistaa.

Joo, kyllä on ikävä olo. Oikeastaan en ole ollut oma itseni koko keväänä, olen vain yrittänyt tukea lasta. Ja toivonut, että hän saisi oppimisen vahvistumaan ja tietenkin olen puhunut keskittymisestä ja käytöksestä. Ap

Lisäksi pelkään, lapsen kaverit alkavat vierroksua tätä kaiken tämän vuoksi. Ap

Niin. Luokalle jääminen on hyvä silloin, kun oppilas ei ole liian tyhmä siihen kuvioon vaan lisäajan voisi katsoa hyödyttävän. Itse valitsisin oman lapseni kohdalla tuon luokan kertaamisen ennen kuin pienluokan, jos valita saisi. Toisalta alakoulun pienluokat ei ole vielä ihan "disaster" ja sieltä noustaan vielä elämään. Pitää vaan pitää huolta, ettei ole pienluokalla enää yläkoulussa. Se on viimeinen läpi, johon ei kannata lasta päästää, jos mitenkään pystyy kitkuttelemaan normaalissa luokassa. Jos laitetaan rinnakkain kaksi nuorta, joilla koulu ei suju, niin se pienluokalta tullut on aivan toistaitoinen verrattuna normaalissa luokassa roikkuneeseen. Kumpikaan ei kummoistakaan opillista sivistystä ole saanut, mutta yleinen toimintakyky on aivan eri planeetalta. Tästähän on tehty tutkimuskin, kuinka pienluokka ei valmista edes ammattikouluun. Siellä sluibitaan, päästään helpolla ja joukossa tyhmyys tiivistyy.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Luokalle jääminen on hyvä silloin, kun oppilas ei ole liian tyhmä siihen kuvioon vaan lisäajan voisi katsoa hyödyttävän. Itse valitsisin oman lapseni kohdalla tuon luokan kertaamisen ennen kuin pienluokan, jos valita saisi. Toisalta alakoulun pienluokat ei ole vielä ihan "disaster" ja sieltä noustaan vielä elämään. Pitää vaan pitää huolta, ettei ole pienluokalla enää yläkoulussa. Se on viimeinen läpi, johon ei kannata lasta päästää, jos mitenkään pystyy kitkuttelemaan normaalissa luokassa. Jos laitetaan rinnakkain kaksi nuorta, joilla koulu ei suju, niin se pienluokalta tullut on aivan toistaitoinen verrattuna normaalissa luokassa roikkuneeseen. Kumpikaan ei kummoistakaan opillista sivistystä ole saanut, mutta yleinen toimintakyky on aivan eri planeetalta. Tästähän on tehty tutkimuskin, kuinka pienluokka ei valmista edes ammattikouluun. Siellä sluibitaan, päästään helpolla ja joukossa tyhmyys tiivistyy.

No, tuottahan minä juuri pelkään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuinka todennäköistä on, että pienryhmästä pääsee normaaliluokkaan takaisin.

Ainakin Jyväskylässä on ollut mahdollista tehdä myös niin, että käy pienryhmässä vain ne vaikeimmat aineensa.

Ja muuten on oman luokkansa mukana.

Mutta kuten täällä on sanottukin, luota työryhmään, joka lapsesi kanssa toimii.

Ehdotimme, että kävisi ne vaikeimmat aineet pienryhmässä, mutta ope vastasi siihen sarkastisesti "mitkä ovat ne vaikeimmat aineet". Vaikka aiemmin erkka oli tuota osittaisuutta ehdottanut. Tämä ope tuntuu myös pahasti leimanneen lapsen. Ap

Nosto.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotimme, että kävisi ne vaikeimmat aineet pienryhmässä, mutta ope vastasi siihen sarkastisesti "mitkä ovat ne vaikeimmat aineet". Vaikka aiemmin erkka oli tuota osittaisuutta ehdottanut. Tämä ope tuntuu myös pahasti leimanneen lapsen. Ap

Voiko sitten olla niin, että pojan ja opettajan vuorovaikutus on mennyt vinksalleen ja uusi alku toisen opettajan kanssa olisi hyvä asia. Mikään ei toki takaa sitä, että lapsi ei myöhemmin tarvitse pienryhmäopetusta jos kertaa luokan. Siinä mielessä valitsisin pienryhmän. Voisitteko käydä tutustumassa kyseisen ryhmän opettajaan ja miten ryhmässä toimitaan.

Tuskin tuossa vaiheessa vielä voi olla peli menetetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotimme, että kävisi ne vaikeimmat aineet pienryhmässä, mutta ope vastasi siihen sarkastisesti "mitkä ovat ne vaikeimmat aineet". Vaikka aiemmin erkka oli tuota osittaisuutta ehdottanut. Tämä ope tuntuu myös pahasti leimanneen lapsen. Ap

Voiko sitten olla niin, että pojan ja opettajan vuorovaikutus on mennyt vinksalleen ja uusi alku toisen opettajan kanssa olisi hyvä asia. Mikään ei toki takaa sitä, että lapsi ei myöhemmin tarvitse pienryhmäopetusta jos kertaa luokan. Siinä mielessä valitsisin pienryhmän. Voisitteko käydä tutustumassa kyseisen ryhmän opettajaan ja miten ryhmässä toimitaan.

Tähän kootaan uusi ryhmä, jossa kaikki ovat kolmosia. Ei siis 3-4 luokkalaisia. Ja ope on vielä avoinna. Eli ei voi käydä tutustumassa. Siksikin vaikea päättää. Ap

Up

Jos lapsella on paras kaveri samalla luokalla niin älä erota heitä. Kesällä opetatte itse ja palkkaatte kotiopettajan, että saa kiinni. Opiskelkaa opiskelutekniikoita. Syksyllä kuulokkeet ja kotiin viherhoitoa.

En ole kuullutkaan, että erityisiluokka on disaster :D. Oma lapseni on ollut pienryhmässä/erityisluokalla viimeiset viisi vuotta - on nyt yksillä - ja minusta se on pelastanut hänet.

Pienryhmässä lapsesi saa sitä opetusta jota hän tarvitsee eivätkä tiedot todellakaan seuraa mukana, sen takaa jo tietosuojalakikikn.

T. Lukionope, joka ei tiedä oppilaidensa menneisyydestä yhtään mitään elleivät vanhemmat sitä erikseen kerro.

Yläkoulun opena ehdottomasti kertaaminen. Ei leimaa lasta mitenkään, eikä siinä ole mitään noloa. Antaa aikaa kypsyä ja lapsi hyötyy siitä hurjasti, että on vähän muita vanhempi.

Pienryhmät taas eivät itsessään anna lapselle mitään erotyispotkua. Jos on joku yksittäinen ongelma, vaikka lukivaikeus, erityisopettajan ammattitaidosta on hyötyä. Mutta jos kaikki vähän laahaa jäljessä, ei pienryhmässä ole mitään taikakeinoa siihen. Päin vastoin, pahimmillaan erityisopettajan aika menee siihen, että kaikilla on niin erilaisia tarpeita ja joillakin hyvin paljon tarpeita, ettei lasta huomioida siellä sen paremmin kuin luokassakaan.

Ja tuplaamalla pääsisi eroon myös vanhan opettajan leimoista, voisi aloittaa alusta.

Kuulostaa hyvältä kun ryhmässä on kaikki samalla luokka-asteella.

Jos harjoittelette kesällä paljon ja pienryhmään sitten vain. Seuraatte tarkasti syksyllä kuinka asiat sujuvat ja tähtäätte siihen, että lapsi pääsee nopeasti takaisin omaan luokkaansa.

Vierailija kirjoitti:

vaihtoehto; luokan kertaaminen, pienryhmä opiskelu osittain vai normiluokalla jatkaminen? Kyseessä oppimisvaikeuksia, ja keskittyminen haastavaa välillä. 8v lapsi ja kohta pitää päätös olla.

Luultavasti tuollaisesta lapsesta ei tule kuitenkaan opiskelijaa, teet sitten mitä tahansa. Isossa luokassa hänestä tulee 100% varmasti pahasti alisuoriutuva häirikkö. Ehkä lintsaajakin, jos kaverisuhteetkaan eivät toimi. Jos hänen "keskittymättömyyttään" paheksutaan toisten oppilaitten taholta, hän luultavasti alkaa kokea sen kiusaamisena. Toinen vaihtoehto on, että koko luokka on häirikköluokka, jossa lapsesi saa nelosta nelosen perään, koska ei pysty oppimaan siinä humussa yhtään mitään. Pääsee sitten armovitosilla amikseen syrjäytymään. Pienluokka voi olla astetta parempi, mutta riippuu ihan opettajasta, onko. Ja muista luokkakavereista. Jos pienluokka on "vanhanajan tarkkis", niin siellä oppii vaan tehostetusti pahoja tapoja. Mutta hyvä pienluokka voi auttaa keskittymään ja saamaan vitosen sijasta seiskoja. Mutta ne ovat vähän "armoseiskoja", joten jos meinaa jatko-opintojakin vielä tehdä, voi tulla silti vaikeuksia. Suosittelisin kotiopetusta. Se on käypä vaihtoehto silloin, kun vanhemmat ovat täyspäisiä.

Ollaanko pienryhmässä vuosi kerrallaan, vai voiko siirtyä kesken lukukauden omaan luokkaansa?