Lue keskustelun säännöt.
Kenelläkään hyviä kokemuksia perheneuvolasta?
17.05.2018 |
Näyttää siltä, että seison jyrkänteen reunalla. Kaikki ne tarinat joita saa lukea netistä ihmisten kokemuksista perheneuvolasta ja joita on vaikea uskoa todeksikaan tuntuvat nyt näyttäytyvän kohdallani. En voi uskoa mihin suohon astuin, kun hain apua tytölleni omaehtoisen koulukäytöksen tueksi.
Lähete psykiatriselle tulossa ja lisäksi lähettävä psykologi väittää, että en myönnä lapsen haasteita vaikka olen monta kertaa korjannut käsityksen vääräksi ja nimenomaan tuonut ilmi näitä haasteita koulussa. Hän väittää, että en halua lapselleni apua vaikka en kieltänyt mahdollisesti tulevaa terapiaa.
Psykologi aikoo tehdä lastensuojeluilmoituksen. Kerroin, että koulusta lapsen käytöksen vuoksi on tehty ja kävimme tänä vuonna kartoituksen läpi jolloin todettiin, että ei meidän perheellä ole tarvetta asiakkuudelle ja osaamme itse järjestää lapselle hänen tarvitseman tuen. Psykologi jankkaa, että meille pitää tulla asiakkuus jossa säännöllisesti joku tulee kotiimme seuraamaan meidän elämää.
Pelottaa kaikkien lasten puolesta, osalla siis ei mitään ongelmia ole ollutkaan koulussa eikä kotona. Miten tämä heidänkin henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa.
Psykologi vaikuttaa siltä, että tahallaan käsittää kaiken väärin ja kääntää asiat aina jotenkin nurin. Hän ei näe missään mitään positiivista. Perhetyöntekijän kanssa oli mukavampi tunnelma ja hän näki myös hyvää minussa äitinä. Ilmoituksen kuitenkin laatii psykologi ja todella pelottaa mitä hän sinne kirjoittaa koska väittää että kiellän avuntarpeen.
Ahdistaa, että perheeni oma rauha rikotaan näin. En ole koskaan tarvinnut ulkopuolista apua enkö tarvitse sitä nytkään. Yksi lapseni tarvitsee luultavasti jonkinlaisen terapiajakson, mutta ei täällä kukaan lastensuojelua tarvitse.
Pelottaa valtavasti ja ahdistaa. Miten voin selvitä tästä. Tuntuu, että ei ole keinoja. Kaikki mitä sanon saa minut näyttämään huonommalta psykologin silmissä.
Laitoin sosiaaliasiamiehelle yhteydenottopyynnön. Mitä muuta voin tehdä? Löytyykö vertaistukea tai vinkkejä.
Tuntuu, että maailma makaa harteillani. Minun rakkaat lapseni ja minä en pysty heitä suojella tältä prässiltä. Oikeus normaaliin elämään murskataan. Nykyään jokainen päivä sinnittelen iltaan ja lasten mentyä nukkumaan itken heiltä salaa jotta jotenkin saan itseni taas kasaan aamua varten ja pystyn näyttää iloista naamaa lapsilleni.
Kommentit (27)
Todella hyviä kokemuksia. Add-tyyppisesti oireileva lapsi saanut psykologiset tutkimukset, aistiyliherkkyyskartoitukset, ryhmämuotoisen terapian ja me vanhemmat paritapamisia vaikeimpien ajanjaksojen yli. Viimeisimpänä lasten psykiatrin vastaanotto, jossa päädyttiin seuraamaan kehitystä ja jatkamaan näillä tukitoimilla plus omalla nepsy-valmentajalla perheneuvolan piikkiin.
Kukaan ei ole koskaan puhunut sanallakaan lastensuojelusta. Ollaan kuitenkin käytetty myös lapsiperheiden kotipalvelua toisianaan, kun siihenhän on kaikilla koko Suomessa oikeus, jotka esittävät perustellun syyn kunnalle ja ollaan kohdattu kuormittavia jaksoja kaiken tän lisäksi. Mutta ei sekään ole syy lastensuojeluilmoitukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saman kaupungin perheneuvolan työntekijöistä käyty kolmella ja ovat kyllä todella puolueellisia eivätkä ajattele lapsilähtöisesti. Lapsen etua ei ole huomioitu lainkaan, vaan on tuettu alkoholisti-isää hänen pyrkimyksissään saada lapsi luokseen mm. viikonlopuiksi. Äidin huolta vähätellään eikä esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja lastensuojelun työntekijän näkemyksistä ja tilannearvioista piitata vähääkään. Isälle tarjotaan aikoja lyhyellä varoitusajalla, mutta äiti saa ajan aina vasta pitkän ajan päähän. Yhteisillä käynneillä isää myötäillään. Äidin kaikki sanomiset kyseenalaistetaan ja häntä pidetään hankalana. Lapsen etu ja hyvinvointi on unohdettu kokonaan ja äidin huoli lapsen hyvinvoinnista kasvaa kasvamistaan. Perheneuvola on muka vapaaehtoinen, mutta käytännössä se ei sitä ole. Sekin on tullut koettua.
Lapseni isä on alkoholisti ja käyttää ainakin välillä mm. kannabista. Meillä perheneuvolan työntekijä on järjestellyt isän kanssa yksinhuoltajaäidin selän takana asioita niin, että ne menisivät isän tahdon mukaan. Sattumalta sain asian selville, mutta mistään en ole saanut apua. Isän ja perheneuvolan tavoitteena on, että lapsi olisi yökylässä isällään. Kova huoli on lapsesta. Olen hakenut apua, mutta lapsen isä on taitava puhumaan ja saa kaikki puolelleen. En tiedä enää mistä hakea apua. Nykyään hoetaan isän oikeuksia, mutta lapsen oikeudet unohdetaan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mulla on oikein hyviä kokemuksia. MUTTA mä olen kyllä alusta asti toiminut yhteistyöhenkisemmin kuin ap. Koska ihan rehellisesti sanottuna, ei tuo kovin yhteisttyöhaluiseltw vaikuta, eikä diltä,e ttä haluat ratkoa lapsesi ongelmat keinolla millä hyvänsä - päinvastoin, sinähän kiellät, että on syitä, joiden vuoksi näistä asioista pitäisi puhua avoimesti. Sinä uhkailet ja kiellät. Ap, ihan rehellisesti sanottuna, et edes oman kuvauksesi perusteella vaikuta ihan täyspäiseltä lapsensa parasta ajattelevalta äidiltä - koska sellainen olisi valmis mihin tahansa lapsensa ongelmat ratkaistakseen.
Minulle hoitotaho koko ajan selitti, et”tei tämä sinun syysi ole”, mutta minulle olisi kyllä ihan sopinut ottaa syyt niskoillenkin, kunhan joku olisi sitten kertonut, mitä pitää tehdä, että menee oikein ja asiat tulevat kuntoon. Sanoinkin sen. Meidän lapsen kohdalla on tosin tilanne, että asiat eivät neurologisen ominaisuuden takia koskaan tule kuntoon, mutta voivat ne sentään tulla kunnompaan, kunhan menettelemme oikein ja jaksamme ratkoa ongelmia yksi kerrallaan.
Millä tavalla uhkailen ja kiellän? Olen kokoajan myöntänyt haasteet ja itse otin yhteyttä tuonne jotta lapsi saa tarvitsemansa tuen. Kokoajan on tehty tiivistä yhteistyötä opettajan kanssa ja kotona on käyty keskustellen päivän tapahtumat läpi mikäli jotain haastetta ollut, kuten myös hyvistä päivistä annettu kehuja.
Mielestäni erityisesti tuollaisessa työssä jossa psykologi on olisi erityisen tärkeää kohdella ihmisiä kunnioittavasti ja lain mukaan. Miksi hänen kuuluisi olla lain yläpuolella ja saada kohdella ihmistä miten sattuu vastuuttomasti rikkoa vaitiolovelvollisuus?
Kaikki mitä sanon hän kääntää negatiiviseksi.
Tässähän odotellaan lähetettä jatkotutkimuksiin. Se on se mitä lapsi tarvitsee. Se jos lastensuojelun varjolla perheenjäsenten ihmisarvoa poljetaan ja rajoitetaan itsemääräämisoikeutta tunkeutuen myös muiden hyvin käyttäytyvien lasten elämään on väärin. Koko perhe joutuu kärsimään yhden lapsen tuentarpeen takia. Ei ole edes tutkittu voisiko lapsella olla jotain ihan oikeaa ongelmaa vaan tartutaan siihen helpoimpaan ratkaisuun, polkemaan äiti maanrakoon keinoja kaihtamatta. Tuollaisessa asemassa olevien pitäisi kyetä kertomaan asiat ja kohtelemaan vanhempia niin, että heille tulee turvallinen tunne ja pystyvät luottamaan.
Olithat kieltämässä tiedon antamisen kouluun. Sitä vartenhan se psykologin tutkimus juuri on tarpeellinen että kouluun saadaan tulosten pohjalta suunniteltua oikeanlaiset tukitoimet! Yhteistyö koulun kanssa on ehdottomasti tärkeää, ja kyllä todellakin vesität hoitoa jos sen kiellät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitus oli saada perheneuvolasta tukea lapsen isälle vanhemmuuden haasteisiin, mutta psykologi päättikin että ongelmat ovat vain vanhempien huonot välit ja kieltäytyi uskomasta mitään, mikä ei sopinut tähän ennakkokäsitykseen. Hän yritti jatkuvasti painostaa minua tapaamaan tätä vaihtojen yhteydessä väkivaltaisesti minua kohtaan käyttäytynyttä herrasmiestä, jolle rajojen asettamiseen olisin kaivannut tukea. Kun yritin kuvailla lapsen oireilua tämän vietettyä pidemmän aikaa isänsä kanssa, tämäkään ei johtunut mistään isän tekenisistä, vaan siitä että lapsi kuulemma aistii ristiriidat.
" Perhetyöntekijän kanssa oli mukavampi tunnelma ja hän näki myös hyvää minussa äitinä. Ilmoituksen kuitenkin laatii psykologi ja todella pelottaa mitä hän sinne kirjoittaa koska väittää että kiellän avuntarpeen.
Ahdistaa, että perheeni oma rauha rikotaan näin. En ole koskaan tarvinnut ulkopuolista apua enkö tarvitse sitä nytkään "
Siis ette ole tarvinneet perheen ulkopuolista apua, mutta teillä on ollut perhetyöntekijä?
Ristiriitaista...