Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut HUUTAVAT asiakaspalvelijoille?
17.05.2018 |
Eihän muillekaan vieraille ihmisille huudeta (mielellään ei kenellekään). Ei asiakaspalvelija oli mikään poikkeus, jota normaalit käytöstavat eivät koske.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaimmillaan siellä on myyjänä joku vuokrafirman tyyppi, joka on siellä tasan rahastamassa eikä tiedä mistään mitään, hyvä kun on löytänyt oikeaan paikkaan. Sitten sille huudetaan milloin mistäkin valikoimapuutteesta tai jonoista tai milloin mistäkin, mihin hänellä ei ole mitään osaa eikä arpaa.
Kaikki huutajat ovat luonnevikaisia idiootteja.
Asiakkaita turhauttaa, kun ei ole päteviä asiakaspalvelijoita, mikä on tietysti yrityksen syy, eikä vuokrafirman työntekijän.
Jos on oikeasti tärkeää asiaa, kannattaa mennä esimiehen juttusille, eikä vuokrafirman duunarin. Tänä päivänä kaikilla pätevillä kaupoilla on netissä palautesivut, missä voi antaa sitä palautetta, ja varmasti menee perille, monessa paikkaa voi jopa pyytää henkilökohtaisen vastauksen meiliinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiakkaat kiehahtavat kun asiat eivät etene tai ovat saaneet ikävän päätöksen. Väärä puuta hekin haukkuvat. Asiakaspalvelussa olevat eivät ole heidän päätöstään tehneet vaan kyseiseen etuuteen perehtynyt käsittelijä. Virheitä sattuu ja ne korjataan, jotka tulee korjata. Ymmärrän kyllä että ääni nousee ja hermo menee, kun on kyse toimeentulosta ja siitä jos se on jostain syystä evätty tai viivästyy. Huutaminen ei kylläkään ole keino saada asioihin muutosta.
Päätöksentekijää ei saa mitenkään kiinni, jotta hänelle voisi huutaa. Asiakaspalvelijat voisivat viedä eteenpäin tietoa, että ihmiset huutavat, eikä kukaan jaksa kuunnella sellaista töissä. Ihmiset huutavat, koska ovat ahdistuneita ja tiukassa paikassa, eivätkä saa tarvitsemaansa apua.
En todellakaan vie mittään p*skaviestejä eteenpäin pomolleni. Tiedän että kärsii jatkuvasta stressistä muutenkin. Asialliset kommentit kerron, jos muistan ja ehdin.
Tämä oli Kela-spesifi tilanne. Kelan asiakaspalvelussa huutamiseen liittyy monesti väärin perustein annettu päätös ja pelko asunnottomaksi, ruuattomaksi ja lääkkeettömäksi jäämisestä. Näistä tilanteista asiakaspalvelijan pitäisi kyllä ilmoittaa eteenpäin, jotta tällaiset inhimillisesti kestämättömät virheet tukipäätöksissä jäisivät vähemmälle.
Itse olen aina ystävällinen asiakaspalvelijoille ja 99,5% ovat todella ystävällisiä takaisin Suomessa.
Joo, tätä en aspana ymmärrä.
Jos harmittaa tai haluaa palvelusta reklamoida, sen voi kyllä kertoa asiallisesti, ja IHAN VARMASTI koitan korjata tilanteen ja keksiä ratkaisun tilanteen korjaamiseksi, niin että molemmille jää hyvä mieli.
Mutta kyllä näitä henkilökohtaisuuksiin meneviä raivoajia on nähty.. Ja kun aletaan syyyttä suotta raivoamaan ja ämmittelemään, niin en ota henk.koht. mutta en tilannetta käy edes korjaamaan tai kummemmin pahoittelemaan, tuskin se edes auttaa.
Ihan ihme asioista olen kuraa saanut niskaan.. matkustaminen on varmasti stressaavaa, mutta en voi esim. vallitseville säille tai asiakkaan omalle myöhästymiselle mitään. En pysty lentokenttää pysäyttämään tai laittaa sitä toimimaan. En vaikka kuinka keskityn.
Olen töissä asiakasta varten, mutta en ole siellä silti likasankona, kuuntelen kyllä harmitukset yms ja koitan myötä elää, mutta ämmittlyä ja haistattelua en halua kuulla, ei minulle siitä niin paljon makseta, että edes tarviaisi. Henkilökohtaisuuksiin menevät ihmiset... hommatkaa psykiatri, jolle voi puhua pahasta olosta.
Täti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiakkaat kiehahtavat kun asiat eivät etene tai ovat saaneet ikävän päätöksen. Väärä puuta hekin haukkuvat. Asiakaspalvelussa olevat eivät ole heidän päätöstään tehneet vaan kyseiseen etuuteen perehtynyt käsittelijä. Virheitä sattuu ja ne korjataan, jotka tulee korjata. Ymmärrän kyllä että ääni nousee ja hermo menee, kun on kyse toimeentulosta ja siitä jos se on jostain syystä evätty tai viivästyy. Huutaminen ei kylläkään ole keino saada asioihin muutosta.
Joillakin ihmisillä tuntuu olevan ajatus, että asiakaspalvelija ei ikinä saisi tehdä pienintäkään virhettä. Tai jos tekee, siitä saa "rangaista" huudolla.
Kiinnostais tietää millä alalla nää huutelijat työskentelee. Jos työskentelee lainkaan.
Olen tähän ikään mennessä työskennellyt aspana monenlaisessa ympäristössä. Kun istuin aikoinaan suurten pörssiyritysten respoissa, niin isojen yritysten keskitason pomot olivat niitä pahimpia huutajia. Yksi mies suuttui, kun katsoin vahingossa hänen kädessään olevan älylaitteen ruutua päin, siis tosiaan kasvoni vain olivat kaksi sekuntia kohdistuneet siihen suuntaan: "Mitä sä tuijotat sitä mun näyttöä, ei kuulu sulle mitä siellä on!!!" Tämä henkilö oli kyllä ihan ensinnä suivaantunut siitä, kun en tiennyt kuka hän oli. Usein tuolla oli juuri tämä ongelma, että joka ikinen Perähikiän Autorengas Oy:n toimari olisi pitänyt automaattisesti tunnistaa kasvojen perusteella ja ottaa vastaan (jonon ohi) kuin Tasavallan Presidentti. Eivät tajunneet, että jokainen vieras oli minulle yhtä tärkeä, eikä siinä asema tai muu painanut lainkaan. Ja jos olet tulossa tapaamaan ihmistä ja sanot respaan (jota et ole koskaan tavannut): "Hei, mä tulin nyt", niin mitä se respa voi tehdä paitsi kysyä kuka olet ja ketä tulit tapaamaan? Jos aulassa on samaan aikaan noin 20 vierasta, joilla on tapaaminen klo 9, niin on mahdoton kysymättä tietää, kuka tuli missäkin tarkoituksessa paikalle. Jouduin aina nielemään tuon huonon kohtelun, sillä arvovaltaisissa yrityksissä ei vain voi näyttää tunteita edes ikäville ihmisille. Toisaalta, oli myös niin ihania, julkisuudestakin tuttuja business-ihmisiä, jotka eivät koskaan olettaneet että heidät tuntisin. He tulivat ajoissa, kertoivat nimensä ja ketä tulossa tapaamaan. Ja ne menestyneimmät ihmiset vaikuttivat rennoimmilta tyypeiltä, ei tarvinnut esittää tärkeää, ja puhuivat respalle kuin tasa-arvoiselle ihmiselle. Kiitos heille, jotka itsensä tästä tunnistavat!
Nykyään olen taidepiireissä töissä. Täytyy sanoa, että paljon rennompi meno. Muutama taiteilija on saattanut olla ikävä tai hankala tyyliiin "Etkö sä tiedä kuka mä oon.." Mutta verrattuna business-maailmaan, on ollut paljon kivempaa porukkaa. Ja jos joku alkaa vinoilemaan, niin on paljon pienempi kynnys sanoa suoraan, että äläs siinä ryppyile, ihmisiä ollaan kaikki. Olen myös todella yllättynyt, kuinka tunnetut suomalaiset taiteilijat melkein poikkeuksetta esittelevät itsensä nimeltä, kun ensimmäistä kertaa tavataan, eivätkä oleta mitään erityiskohtelua.
Minäkin olen monessa organisaatiossa huomannut, että juuri nuo keskitason pomot/pikkupomot ovat pahimpia. En tiedä, onko se joku psykologinen juttu, että kun saa vähän valtaa muttei paljon, niin muuttuu tärkeileväksi k-pääksi. Ei tietenkään koske kaikkia, mutta melko yleistä se on. Oli sitten kyseessä asiakas tai oma pomo. "Isot herrat" ovat oman kokemukseni mukaan leppoista porukkaa. Tämäkään ei epäilemättä koske kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiakkaat kiehahtavat kun asiat eivät etene tai ovat saaneet ikävän päätöksen. Väärä puuta hekin haukkuvat. Asiakaspalvelussa olevat eivät ole heidän päätöstään tehneet vaan kyseiseen etuuteen perehtynyt käsittelijä. Virheitä sattuu ja ne korjataan, jotka tulee korjata. Ymmärrän kyllä että ääni nousee ja hermo menee, kun on kyse toimeentulosta ja siitä jos se on jostain syystä evätty tai viivästyy. Huutaminen ei kylläkään ole keino saada asioihin muutosta.
Joillakin ihmisillä tuntuu olevan ajatus, että asiakaspalvelija ei ikinä saisi tehdä pienintäkään virhettä. Tai jos tekee, siitä saa "rangaista" huudolla.
Kiinnostais tietää millä alalla nää huutelijat työskentelee. Jos työskentelee lainkaan.
Olen tähän ikään mennessä työskennellyt aspana monenlaisessa ympäristössä. Kun istuin aikoinaan suurten pörssiyritysten respoissa, niin isojen yritysten keskitason pomot olivat niitä pahimpia huutajia. Yksi mies suuttui, kun katsoin vahingossa hänen kädessään olevan älylaitteen ruutua päin, siis tosiaan kasvoni vain olivat kaksi sekuntia kohdistuneet siihen suuntaan: "Mitä sä tuijotat sitä mun näyttöä, ei kuulu sulle mitä siellä on!!!" Tämä henkilö oli kyllä ihan ensinnä suivaantunut siitä, kun en tiennyt kuka hän oli. Usein tuolla oli juuri tämä ongelma, että joka ikinen Perähikiän Autorengas Oy:n toimari olisi pitänyt automaattisesti tunnistaa kasvojen perusteella ja ottaa vastaan (jonon ohi) kuin Tasavallan Presidentti. Eivät tajunneet, että jokainen vieras oli minulle yhtä tärkeä, eikä siinä asema tai muu painanut lainkaan. Ja jos olet tulossa tapaamaan ihmistä ja sanot respaan (jota et ole koskaan tavannut): "Hei, mä tulin nyt", niin mitä se respa voi tehdä paitsi kysyä kuka olet ja ketä tulit tapaamaan? Jos aulassa on samaan aikaan noin 20 vierasta, joilla on tapaaminen klo 9, niin on mahdoton kysymättä tietää, kuka tuli missäkin tarkoituksessa paikalle. Jouduin aina nielemään tuon huonon kohtelun, sillä arvovaltaisissa yrityksissä ei vain voi näyttää tunteita edes ikäville ihmisille. Toisaalta, oli myös niin ihania, julkisuudestakin tuttuja business-ihmisiä, jotka eivät koskaan olettaneet että heidät tuntisin. He tulivat ajoissa, kertoivat nimensä ja ketä tulossa tapaamaan. Ja ne menestyneimmät ihmiset vaikuttivat rennoimmilta tyypeiltä, ei tarvinnut esittää tärkeää, ja puhuivat respalle kuin tasa-arvoiselle ihmiselle. Kiitos heille, jotka itsensä tästä tunnistavat!
Nykyään olen taidepiireissä töissä. Täytyy sanoa, että paljon rennompi meno. Muutama taiteilija on saattanut olla ikävä tai hankala tyyliiin "Etkö sä tiedä kuka mä oon.." Mutta verrattuna business-maailmaan, on ollut paljon kivempaa porukkaa. Ja jos joku alkaa vinoilemaan, niin on paljon pienempi kynnys sanoa suoraan, että äläs siinä ryppyile, ihmisiä ollaan kaikki. Olen myös todella yllättynyt, kuinka tunnetut suomalaiset taiteilijat melkein poikkeuksetta esittelevät itsensä nimeltä, kun ensimmäistä kertaa tavataan, eivätkä oleta mitään erityiskohtelua.
Noiden taiteilijoiden on syytäkin esitellä. Minä tuskin ainakaan tunnistaisin yhtään nykyisin elävää suomalaista taiteilijaa, jos tapaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaimmillaan siellä on myyjänä joku vuokrafirman tyyppi, joka on siellä tasan rahastamassa eikä tiedä mistään mitään, hyvä kun on löytänyt oikeaan paikkaan. Sitten sille huudetaan milloin mistäkin valikoimapuutteesta tai jonoista tai milloin mistäkin, mihin hänellä ei ole mitään osaa eikä arpaa.
Kaikki huutajat ovat luonnevikaisia idiootteja.
Asiakkaita turhauttaa, kun ei ole päteviä asiakaspalvelijoita, mikä on tietysti yrityksen syy, eikä vuokrafirman työntekijän.
Paitsi, että se vuokrafiman työntekijä voi olla aivan täysin pätevä siinä työssään, hän vain ei tiedä firman sisäisiä asioita, eikä tarvitsekaan.
Kysymyksen voi aina delegoida eteenpäin jollekin firman omalle työntekijälle, joka osaa siihen vastata tai ohjata eteenpäin sellaisen jutulle, joka osaa. Ongelma ratkaistu, eihän tuollaisesta tilanteesta millään logiikalla saa irti mitään mikä voisi turhauttaa. 🙄 Sehän nyt on aivan itsestäänselvyys että kukaan ei tiedä vastausta jokaikiseen keksittyyn kysymykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aspa ja vuosien aikana saanut asiakkailta ihan hirveää palautetta myöskin todella paljon positiivista. Osa nyt vaan on ksipäitä eikä sille vaan mitään voi, ei oo lapsena varmaan saatu tarpeeks huomiota yms. Ja nyt aikuisena tarvii päteä jopa asioissa mistä ei tiedä yhtään mitään. Vaikka itseä kuinka pännis joku asia ei se ole mikään tekosyy huutaa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaimmillaan siellä on myyjänä joku vuokrafirman tyyppi, joka on siellä tasan rahastamassa eikä tiedä mistään mitään, hyvä kun on löytänyt oikeaan paikkaan. Sitten sille huudetaan milloin mistäkin valikoimapuutteesta tai jonoista tai milloin mistäkin, mihin hänellä ei ole mitään osaa eikä arpaa.
Kaikki huutajat ovat luonnevikaisia idiootteja.
Asiakkaita turhauttaa, kun ei ole päteviä asiakaspalvelijoita, mikä on tietysti yrityksen syy, eikä vuokrafirman työntekijän.
Paitsi, että se vuokrafiman työntekijä voi olla aivan täysin pätevä siinä työssään, hän vain ei tiedä firman sisäisiä asioita, eikä tarvitsekaan.
Kysymyksen voi aina delegoida eteenpäin jollekin firman omalle työntekijälle, joka osaa siihen vastata tai ohjata eteenpäin sellaisen jutulle, joka osaa. Ongelma ratkaistu, eihän tuollaisesta tilanteesta millään logiikalla saa irti mitään mikä voisi turhauttaa. 🙄 Sehän nyt on aivan itsestäänselvyys että kukaan ei tiedä vastausta jokaikiseen keksittyyn kysymykseen.
Ei tuo ole kaikille itsestäänselvyys. Joidenkin mielestä asiakaspalvelijoiden pitäisi yhtään miettimättä tietää vastaus ihan jokaiseen vaikeaan tai triviaaliin kysymykseen. Jos ei tiedä, niin huutoa seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä asiantuntija-alalla. Minua huvittavat asiakkaat, jotka tulevat luokseni ja kuvittelevat tietävänsä kaiken paremmin kuin minä. Miksi he ovat edes tulleet, jos he kerran osaavat kaiken paremmin?
Se asia menee paljon paremmin perille, kun sen HUUTAA.
Itsestäni ei olisi asiakaspalvelijaksi, huutaisin aivan varmasti takaisin asiakkaalle kahta kauheammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se asia menee paljon paremmin perille, kun sen HUUTAA.
Itsestäni ei olisi asiakaspalvelijaksi, huutaisin aivan varmasti takaisin asiakkaalle kahta kauheammin.
Ei mene. Jos saat yleensä huonoa asiakaspalvelua, oletko koskaan miettinyt miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitajana sairaalassa en ole asiakaspalvelija, mutta kokemusta huutajista ja pompottelijoista on.
Jos huutaja on ihminen jonka kanssa kykenee kommunikoimaan, en jää kuuntelemaan huutoa. Ratkaisen asian pysymällä tyynenä ja ensimmäisen asiallisen varoituksen jälkeen poistun tilanteesta kunnes potilas rauhoittuu. Vaikka hänellä olisi kamala kakkahätä tms. Siinäpä saa rauhoittua ja kärvistellä. Tulen toki pian taas tarkistamaan tilanteen, ja autan heti kun hän osaa käyttäytyä.
Akuutissa, terveyttä ja henkeä uhkaavassa tilanteessa ei tietenkään voi lopettaa auttamista kesken, mutta tällöin potilas ei useinkaan ole kykenevä kiukkuhuutoon.
Nämä huutajat ovat pahnan pohjimmaisia, joille ei todellakaan mitään ylimääräistä luksusta heru. Heitä autetaan viimeisenä ja (tilanteen salliessa) viivytellen, koska toivotaan että joku toinen hoitaja vastaa kutsuun.
Sitten on nämä "mä järjestän sulle potkut"-ihmiset. Kerran oli todella huono päivä ja silloin sattui vielä todella paha potkuilla uhkailija tulemaan vastaan. Silloin keitti yli ja kutsuin pomoni paikalle (ollaan siis tosi hyvissä väleissä) ja sanoin tälle räyhääjälle, että siinä on pomo, järjestäpä ne potkut mulle nyt. Jotain hän mussutti pomolleni ennen kuin lähti tiehensä. Ei tullut potkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiakkaat kiehahtavat kun asiat eivät etene tai ovat saaneet ikävän päätöksen. Väärä puuta hekin haukkuvat. Asiakaspalvelussa olevat eivät ole heidän päätöstään tehneet vaan kyseiseen etuuteen perehtynyt käsittelijä. Virheitä sattuu ja ne korjataan, jotka tulee korjata. Ymmärrän kyllä että ääni nousee ja hermo menee, kun on kyse toimeentulosta ja siitä jos se on jostain syystä evätty tai viivästyy. Huutaminen ei kylläkään ole keino saada asioihin muutosta.
Päätöksentekijää ei saa mitenkään kiinni, jotta hänelle voisi huutaa. Asiakaspalvelijat voisivat viedä eteenpäin tietoa, että ihmiset huutavat, eikä kukaan jaksa kuunnella sellaista töissä. Ihmiset huutavat, koska ovat ahdistuneita ja tiukassa paikassa, eivätkä saa tarvitsemaansa apua.
On yleinen harhaluulo, että millään palautteella, joka asiakaspalvelijan *kautta* tulee johdolle olisi minkäänlaista merkitystä heille. Ainoastaan firman ulkoinen palaute ja etenkin julkinen sellainen saattaa vaikuttaa asiaintilaan. Etenkin kelalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiakkaat kiehahtavat kun asiat eivät etene tai ovat saaneet ikävän päätöksen. Väärä puuta hekin haukkuvat. Asiakaspalvelussa olevat eivät ole heidän päätöstään tehneet vaan kyseiseen etuuteen perehtynyt käsittelijä. Virheitä sattuu ja ne korjataan, jotka tulee korjata. Ymmärrän kyllä että ääni nousee ja hermo menee, kun on kyse toimeentulosta ja siitä jos se on jostain syystä evätty tai viivästyy. Huutaminen ei kylläkään ole keino saada asioihin muutosta.
Päätöksentekijää ei saa mitenkään kiinni, jotta hänelle voisi huutaa. Asiakaspalvelijat voisivat viedä eteenpäin tietoa, että ihmiset huutavat, eikä kukaan jaksa kuunnella sellaista töissä. Ihmiset huutavat, koska ovat ahdistuneita ja tiukassa paikassa, eivätkä saa tarvitsemaansa apua.
On yleinen harhaluulo, että millään palautteella, joka asiakaspalvelijan *kautta* tulee johdolle olisi minkäänlaista merkitystä heille. Ainoastaan firman ulkoinen palaute ja etenkin julkinen sellainen saattaa vaikuttaa asiaintilaan. Etenkin kelalla...
Joopa joo. Ja mitä asiattomampi palaute, sitä todennäköisemmin tehoaa?
Tulis jo ne robotit aspaan. Noi huutajat saisi sitten huutaa niille roboteille niin paljon kun sielu sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se asia menee paljon paremmin perille, kun sen HUUTAA.
Itsestäni ei olisi asiakaspalvelijaksi, huutaisin aivan varmasti takaisin asiakkaalle kahta kauheammin.
Ei mene. Jos saat yleensä huonoa asiakaspalvelua, oletko koskaan miettinyt miksi?
Huoh, sarkasmi on vaikea laji..
Alue: Aihe vapaa
Olen tähän ikään mennessä työskennellyt aspana monenlaisessa ympäristössä. Kun istuin aikoinaan suurten pörssiyritysten respoissa, niin isojen yritysten keskitason pomot olivat niitä pahimpia huutajia. Yksi mies suuttui, kun katsoin vahingossa hänen kädessään olevan älylaitteen ruutua päin, siis tosiaan kasvoni vain olivat kaksi sekuntia kohdistuneet siihen suuntaan: "Mitä sä tuijotat sitä mun näyttöä, ei kuulu sulle mitä siellä on!!!" Tämä henkilö oli kyllä ihan ensinnä suivaantunut siitä, kun en tiennyt kuka hän oli. Usein tuolla oli juuri tämä ongelma, että joka ikinen Perähikiän Autorengas Oy:n toimari olisi pitänyt automaattisesti tunnistaa kasvojen perusteella ja ottaa vastaan (jonon ohi) kuin Tasavallan Presidentti. Eivät tajunneet, että jokainen vieras oli minulle yhtä tärkeä, eikä siinä asema tai muu painanut lainkaan. Ja jos olet tulossa tapaamaan ihmistä ja sanot respaan (jota et ole koskaan tavannut): "Hei, mä tulin nyt", niin mitä se respa voi tehdä paitsi kysyä kuka olet ja ketä tulit tapaamaan? Jos aulassa on samaan aikaan noin 20 vierasta, joilla on tapaaminen klo 9, niin on mahdoton kysymättä tietää, kuka tuli missäkin tarkoituksessa paikalle. Jouduin aina nielemään tuon huonon kohtelun, sillä arvovaltaisissa yrityksissä ei vain voi näyttää tunteita edes ikäville ihmisille. Toisaalta, oli myös niin ihania, julkisuudestakin tuttuja business-ihmisiä, jotka eivät koskaan olettaneet että heidät tuntisin. He tulivat ajoissa, kertoivat nimensä ja ketä tulossa tapaamaan. Ja ne menestyneimmät ihmiset vaikuttivat rennoimmilta tyypeiltä, ei tarvinnut esittää tärkeää, ja puhuivat respalle kuin tasa-arvoiselle ihmiselle. Kiitos heille, jotka itsensä tästä tunnistavat!
Nykyään olen taidepiireissä töissä. Täytyy sanoa, että paljon rennompi meno. Muutama taiteilija on saattanut olla ikävä tai hankala tyyliiin "Etkö sä tiedä kuka mä oon.." Mutta verrattuna business-maailmaan, on ollut paljon kivempaa porukkaa. Ja jos joku alkaa vinoilemaan, niin on paljon pienempi kynnys sanoa suoraan, että äläs siinä ryppyile, ihmisiä ollaan kaikki. Olen myös todella yllättynyt, kuinka tunnetut suomalaiset taiteilijat melkein poikkeuksetta esittelevät itsensä nimeltä, kun ensimmäistä kertaa tavataan, eivätkä oleta mitään erityiskohtelua.