Nyt se on tutkittu: miehet eivät halua lapsia

Tutkimus ohittaa oleellisen seikan: Se on hyvä nainen, mikä saa miehen haluamaan lapsia. Ongelma on siis nykynaisten laatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua lapsia, koska minusta ei ole isäksi. Tiedän sen etukäteen ja en halua jälkikasvun siitä kärsivän ettei isää näy. Ei ole mielenkiintoa siihen tehtävään ja se on iso duuni kasvattaa lasta. Joutuisin maksella elatuksia kuitenkin. Olen vetänyt piuhat poikki ajat sitten ja avokille kerroin heti silloin kun tavattiin ettei lapsia tule minun kanssa. Eikä avokkikaan halua lapsia oman lapsuutensa takia. Pelkää että toistaa omien vanhempien tekoja. Ei lapsissa mitään vikaa ole. Ihan kivoja touhuujia ne on, mun elämään ei vaan mahdu sellanen.

Herranjestas, kun ihmiset eivät uskalla elää! Ei traumaattinen lapsuus tarkoita sitä, että kaikki menisi omien lasten kohdalla automaattisesti päin persettä.

Kyllä se monesti tarkoittaa juuri sitä. Onhan se todettu tutkimuksissa (ja myös ilman tutkimuksia), että väkivalta ja epäterveet kommunikointitavat periytyvät sukupolvelta toiselle. En siis tarkoita, että lainaamasi henkilön tyttöystävä olisi automaattisesti väkivaltainen omia lapsiaan kohtaan - lasten kasvatus saattaisi kuitenkin olla hänelle äärimmäisen stressaavaa ja hän pelkäisi koko ajan tekevänsä jotain väärin jne. 

Ja miten niin "ihmiset eivät uskalla elää"? Joku voi kokea, että elämä on vapaampaa, parempaa ja antoisampaa lapsettomana kuin perheellisenä. 

Kaikki pelkäävät tekevänsä vanhempana virheitä, oli tausta mikä vain (ja tekevätkin, mutta ne ovat harvoin kohtalokkaita).

Lapseton elämä voi olla antoisaa, mutta onhan se surkeaa, jos omia valintoja ohjaa ainoastaan pelko epäonnistumisesta eikä mihinkään haastavalta tuntuvaan uskalla siksi ryhtyä.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus ohittaa oleellisen seikan: Se on hyvä nainen, mikä saa miehen haluamaan lapsia. Ongelma on siis nykynaisten laatu.

Aijaa. Sama vika lienee sitten myös miehissä, koska kukaan mies elämässäni ei ole vielä onnistunut aiheuttamaan minussa vauvakuumetta. Itse asiassa harva mies herättää minussa oikein minkäänlaisia tunteita. Useimmiten olen mieluummin yksin kuin parisuhteessa Musta tuntuu, että ei naisetkaan halua enää lapsia yhtään sen enempää kuin miehetkään. Enkä näe tätä huonona asiana, kun ottaa huomioon maailman tilan, yhteiskunnan epäterveer arvot, ylikansoittumisen yms. jutut. 

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Ongelma on siinä, että miehet, joilla on voimakas vauvakuume, eivät välttämättä aina ole täysipäisen oloisia. Ei kukaan järkevä nainen innostu siitä, jos mies heti ensi treffeillä alkaa suunnitella yhteen muuttamista ja neljän lapsen hankintaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuka enään nykyään uskoo koko elämän mittaisiin parisuhteisiin ja perhe-elämään?

Näin nettiaikana ihmiset ovat entistä enemmän tietoisempia perheenperustamisen riskeistä.

Entistä enemmän on tiedossa, että suurimman osan lapsia tehneiden parisuhteiden laatu huononee dramaattisesti ja päätyy eroon.

Meneekö siis se oman jälkeläisen saaminen kaiken muun mukavan yläpuolelle elämässä ja onko valmis tekemään sen tietoisena, että suurimmalla todennäköisyydellä tulee olemaan ero vanhempi kaikkine hankaluuksineen on ollut se kysymys ainakin itsellä ja tuskimpa olen ainut. Tämä saattaa myös selittää osaltaan sitä, että miksi kiirettä/ halua lisääntymiseen monilla nuorilla miehillä ja naisilla ei ole nykyään.

Ikään kuin ilman lapsia elämä olisi aina helppoa ja kivaa, ja parisuhteet kestävämpiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua lapsia, koska minusta ei ole isäksi. Tiedän sen etukäteen ja en halua jälkikasvun siitä kärsivän ettei isää näy. Ei ole mielenkiintoa siihen tehtävään ja se on iso duuni kasvattaa lasta. Joutuisin maksella elatuksia kuitenkin. Olen vetänyt piuhat poikki ajat sitten ja avokille kerroin heti silloin kun tavattiin ettei lapsia tule minun kanssa. Eikä avokkikaan halua lapsia oman lapsuutensa takia. Pelkää että toistaa omien vanhempien tekoja. Ei lapsissa mitään vikaa ole. Ihan kivoja touhuujia ne on, mun elämään ei vaan mahdu sellanen.

Herranjestas, kun ihmiset eivät uskalla elää! Ei traumaattinen lapsuus tarkoita sitä, että kaikki menisi omien lasten kohdalla automaattisesti päin persettä.

Kyllä se monesti tarkoittaa juuri sitä. Onhan se todettu tutkimuksissa (ja myös ilman tutkimuksia), että väkivalta ja epäterveet kommunikointitavat periytyvät sukupolvelta toiselle. En siis tarkoita, että lainaamasi henkilön tyttöystävä olisi automaattisesti väkivaltainen omia lapsiaan kohtaan - lasten kasvatus saattaisi kuitenkin olla hänelle äärimmäisen stressaavaa ja hän pelkäisi koko ajan tekevänsä jotain väärin jne. 

Ja miten niin "ihmiset eivät uskalla elää"? Joku voi kokea, että elämä on vapaampaa, parempaa ja antoisampaa lapsettomana kuin perheellisenä. 

Kaikki pelkäävät tekevänsä vanhempana virheitä, oli tausta mikä vain (ja tekevätkin, mutta ne ovat harvoin kohtalokkaita).

Lapseton elämä voi olla antoisaa, mutta onhan se surkeaa, jos omia valintoja ohjaa ainoastaan pelko epäonnistumisesta eikä mihinkään haastavalta tuntuvaan uskalla siksi ryhtyä.

Komppaan edellistä kirjoittajaa! Huonon kierteen voi katkaista, jos on valmis tekemään töitä itsensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Ongelma on siinä, että miehet, joilla on voimakas vauvakuume, eivät välttämättä aina ole täysipäisen oloisia. Ei kukaan järkevä nainen innostu siitä, jos mies heti ensi treffeillä alkaa suunnitella yhteen muuttamista ja neljän lapsen hankintaa.

Mikä vika siinä on jos tietää mitä elämältä haluaisi? Mulle tuollainen mies olisi ollut aarre, joka haluaa sitoutua ja perheen. Sittenhän voi yhdessä alkaa selvittää, onnistuuko se meidän välillä, ollaanko me yhteensopivat. Alku on hyvä jos tavoitteet on samanlaiset ja kemiaakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Ongelma on siinä, että miehet, joilla on voimakas vauvakuume, eivät välttämättä aina ole täysipäisen oloisia. Ei kukaan järkevä nainen innostu siitä, jos mies heti ensi treffeillä alkaa suunnitella yhteen muuttamista ja neljän lapsen hankintaa.

Mikä vika siinä on jos tietää mitä elämältä haluaisi? Mulle tuollainen mies olisi ollut aarre, joka haluaa sitoutua ja perheen. Sittenhän voi yhdessä alkaa selvittää, onnistuuko se meidän välillä, ollaanko me yhteensopivat. Alku on hyvä jos tavoitteet on samanlaiset ja kemiaakin on.

Halusin miehen, joka haluaa sitoutua juuri minuun eikä pelkästään etsi synnytyskonetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Ongelma on siinä, että miehet, joilla on voimakas vauvakuume, eivät välttämättä aina ole täysipäisen oloisia. Ei kukaan järkevä nainen innostu siitä, jos mies heti ensi treffeillä alkaa suunnitella yhteen muuttamista ja neljän lapsen hankintaa.

Mikä vika siinä on jos tietää mitä elämältä haluaisi? Mulle tuollainen mies olisi ollut aarre, joka haluaa sitoutua ja perheen. Sittenhän voi yhdessä alkaa selvittää, onnistuuko se meidän välillä, ollaanko me yhteensopivat. Alku on hyvä jos tavoitteet on samanlaiset ja kemiaakin on.

Halusin miehen, joka haluaa sitoutua juuri minuun eikä pelkästään etsi synnytyskonetta.

Ei kukaan halua lapsia ihmisen kanssa johon ei ole valmis sitoutumaan loppuiäkseen, jonka piirteitä ei arvosta niin paljon että on valmis näkemään ne lapsissaan ja lastenlapsissaankin. Mikä synnytyskone? Kumppani.

Jos itsetuntosi on noin heikoilla, ei pidäkään alkaa vielä perustaa perhettä, mutta ehkä ei myöskään vakavaan parisuhteeseen. Koe elämää ja löydä itsesi, ja ryhdy suhteeseen vasta ylpeänä tuntien aidosti että on onnekas mies joka sinut saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus ohittaa oleellisen seikan: Se on hyvä nainen, mikä saa miehen haluamaan lapsia. Ongelma on siis nykynaisten laatu.

Aijaa. Sama vika lienee sitten myös miehissä, koska kukaan mies elämässäni ei ole vielä onnistunut aiheuttamaan minussa vauvakuumetta. Itse asiassa harva mies herättää minussa oikein minkäänlaisia tunteita. Useimmiten olen mieluummin yksin kuin parisuhteessa Musta tuntuu, että ei naisetkaan halua enää lapsia yhtään sen enempää kuin miehetkään. Enkä näe tätä huonona asiana, kun ottaa huomioon maailman tilan, yhteiskunnan epäterveer arvot, ylikansoittumisen yms. jutut. 

Syyllistyt viestissäsi useampaankin otteeseen sukupuolikeskustelun kardinaalivirheeseen, kun oletat, että miehet ja naiset toimivat samalla lailla. Oletuksesi on aloituksen artikkelin huomoiden selkeästi väärin. Tunteettomuuttasi en lähde spekuloimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy on se että ero tulee kuitenkin. Sitten mies on vkpl isä ja maksaa elatuksia, tai yhteishuoltajuus.

Kuule kyllä sen isän pitää elättää se muksu silloinkin kun on parisuhteessa sen äidin kanssa ja asuu saman katon alla. Vai luulitko  että  elatusvelvollisuus alkaa vasta eron jälkeen?

Parisuhteessa ollessa mennään kaikki arki-illat  ja viikonloput harrastuksissa ja jätetään kaikki vastuu naiselle ja sitten parutaan viikonloppuisyyttä kun tulee ero. Niin on se kamalaa jos kahtena viikonloppuna kuussa ei päääse harrastelemaan vapaasti vaikka niinä 26 muuna päivänä pääsee kun lapset ovat lähillä. Kumma kun ne lapset eivät kiinnostaneet ydinperheaikana.

Perheenä on ihan eri elää, kuin yyhoona tai vkolppuisänä. Perhe toimii yhdessä ja hoitaa asiat yhdessä. Perheenä elämä on halvempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus ohittaa oleellisen seikan: Se on hyvä nainen, mikä saa miehen haluamaan lapsia. Ongelma on siis nykynaisten laatu.

Aijaa. Sama vika lienee sitten myös miehissä, koska kukaan mies elämässäni ei ole vielä onnistunut aiheuttamaan minussa vauvakuumetta. Itse asiassa harva mies herättää minussa oikein minkäänlaisia tunteita. Useimmiten olen mieluummin yksin kuin parisuhteessa Musta tuntuu, että ei naisetkaan halua enää lapsia yhtään sen enempää kuin miehetkään. Enkä näe tätä huonona asiana, kun ottaa huomioon maailman tilan, yhteiskunnan epäterveer arvot, ylikansoittumisen yms. jutut. 

Syyllistyt viestissäsi useampaankin otteeseen sukupuolikeskustelun kardinaalivirheeseen, kun oletat, että miehet ja naiset toimivat samalla lailla. Oletuksesi on aloituksen artikkelin huomoiden selkeästi väärin. Tunteettomuuttasi en lähde spekuloimaan.

Lisäys: Falling in love makes men broody:

https://www.newscientist.com/article/dn21466-falling-in-love-makes-men-…

Vierailija kirjoitti:

Tutkimus ohittaa oleellisen seikan: Se on hyvä nainen, mikä saa miehen haluamaan lapsia. Ongelma on siis nykynaisten laatu.

Artikkelissa käytettiin sanaa sopiva, jonka oletan tarkoittavan itselleen sopivaa kumppania. Sä saat asian kuulostamaan siltä kuin hyviä naisia laadullisesti ei olisi muka tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy on se että ero tulee kuitenkin. Sitten mies on vkpl isä ja maksaa elatuksia, tai yhteishuoltajuus.

Kuule kyllä sen isän pitää elättää se muksu silloinkin kun on parisuhteessa sen äidin kanssa ja asuu saman katon alla. Vai luulitko  että  elatusvelvollisuus alkaa vasta eron jälkeen?

Parisuhteessa ollessa mennään kaikki arki-illat  ja viikonloput harrastuksissa ja jätetään kaikki vastuu naiselle ja sitten parutaan viikonloppuisyyttä kun tulee ero. Niin on se kamalaa jos kahtena viikonloppuna kuussa ei päääse harrastelemaan vapaasti vaikka niinä 26 muuna päivänä pääsee kun lapset ovat lähillä. Kumma kun ne lapset eivät kiinnostaneet ydinperheaikana.

Tehdään heti alussa kirjallinen sopimus miten lapset hoidetaan, niin ei tarvitse mennä pää pensaassa, saako tavata omia lapsia vai jääkö pelkäksi maksumieheksi. En ihmettele ettei miehet halua lapsia, kun nainen kuitenkin päättää miten näiden kanssa sitten toimitaan kun ero tulee.

Ensimmäisen lapsen ollessa kyseessä ei kumpikaan voi aavistaa, miten paljon ja mihin lapsen kanssa menee aikaa. Siinä jos paperille merkkailee, että nainen imettää vauvaa yhteensä kuusi tuntia vuorokaudessa, niin mies tekee kotona asiat x ja y. Kun mies kylvettää vauvan, nainen tekee kotona asian z. Sitten pohditaan hoitoon viennit ja haut, neuvola- ja lääkärireissut, tutista vierottamiset, satujen lukemiset ja muut touhut lapsen kanssa, niin pitkä lista siitä tulee. En ainakaan minä olisi siihen kyennyt, mies vielä vähemmän.

Tuo ei liittynyt aikaisempaan tekstiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Ongelma on siinä, että miehet, joilla on voimakas vauvakuume, eivät välttämättä aina ole täysipäisen oloisia. Ei kukaan järkevä nainen innostu siitä, jos mies heti ensi treffeillä alkaa suunnitella yhteen muuttamista ja neljän lapsen hankintaa.

Mikä vika siinä on jos tietää mitä elämältä haluaisi? Mulle tuollainen mies olisi ollut aarre, joka haluaa sitoutua ja perheen. Sittenhän voi yhdessä alkaa selvittää, onnistuuko se meidän välillä, ollaanko me yhteensopivat. Alku on hyvä jos tavoitteet on samanlaiset ja kemiaakin on.

Halusin miehen, joka haluaa sitoutua juuri minuun eikä pelkästään etsi synnytyskonetta.

Ei kukaan halua lapsia ihmisen kanssa johon ei ole valmis sitoutumaan loppuiäkseen, jonka piirteitä ei arvosta niin paljon että on valmis näkemään ne lapsissaan ja lastenlapsissaankin. Mikä synnytyskone? Kumppani.

Jos itsetuntosi on noin heikoilla, ei pidäkään alkaa vielä perustaa perhettä, mutta ehkä ei myöskään vakavaan parisuhteeseen. Koe elämää ja löydä itsesi, ja ryhdy suhteeseen vasta ylpeänä tuntien aidosti että on onnekas mies joka sinut saa.

Tiesit tämän kaiken tavatessasi toisen ihmisen ensimmäistä kertaa? Okei...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Ongelma on siinä, että miehet, joilla on voimakas vauvakuume, eivät välttämättä aina ole täysipäisen oloisia. Ei kukaan järkevä nainen innostu siitä, jos mies heti ensi treffeillä alkaa suunnitella yhteen muuttamista ja neljän lapsen hankintaa.

Mikä vika siinä on jos tietää mitä elämältä haluaisi? Mulle tuollainen mies olisi ollut aarre, joka haluaa sitoutua ja perheen. Sittenhän voi yhdessä alkaa selvittää, onnistuuko se meidän välillä, ollaanko me yhteensopivat. Alku on hyvä jos tavoitteet on samanlaiset ja kemiaakin on.

Halusin miehen, joka haluaa sitoutua juuri minuun eikä pelkästään etsi synnytyskonetta.

Ei kukaan halua lapsia ihmisen kanssa johon ei ole valmis sitoutumaan loppuiäkseen, jonka piirteitä ei arvosta niin paljon että on valmis näkemään ne lapsissaan ja lastenlapsissaankin. Mikä synnytyskone? Kumppani.

Jos itsetuntosi on noin heikoilla, ei pidäkään alkaa vielä perustaa perhettä, mutta ehkä ei myöskään vakavaan parisuhteeseen. Koe elämää ja löydä itsesi, ja ryhdy suhteeseen vasta ylpeänä tuntien aidosti että on onnekas mies joka sinut saa.

Tiesit tämän kaiken tavatessasi toisen ihmisen ensimmäistä kertaa? Okei...

Tuskin se mieskään ensi näkemältä oli kortsuja jättämässä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllättänyt muta mua lainkaan.

Mun kokemuksen mukaan itselläni ja varmaan puolella tutuista on ollut vaikea löytää mies joka haluaa lapsia. Yhtä lukuunottamatta taas kaikki tuntemani naiset on halunneet lapsia.

Miehille ei välttämättä tule mitään hoiva-ja pesänrakennusviettiä. Pitäisi olla helpompaa ja turvallisempaa olla yksinhuoltaja, niin ei tarvitsisi vaivata heitä sillä.

Ongelma on siinä, että miehet, joilla on voimakas vauvakuume, eivät välttämättä aina ole täysipäisen oloisia. Ei kukaan järkevä nainen innostu siitä, jos mies heti ensi treffeillä alkaa suunnitella yhteen muuttamista ja neljän lapsen hankintaa.

Mikä vika siinä on jos tietää mitä elämältä haluaisi? Mulle tuollainen mies olisi ollut aarre, joka haluaa sitoutua ja perheen. Sittenhän voi yhdessä alkaa selvittää, onnistuuko se meidän välillä, ollaanko me yhteensopivat. Alku on hyvä jos tavoitteet on samanlaiset ja kemiaakin on.

Halusin miehen, joka haluaa sitoutua juuri minuun eikä pelkästään etsi synnytyskonetta.

Ei kukaan halua lapsia ihmisen kanssa johon ei ole valmis sitoutumaan loppuiäkseen, jonka piirteitä ei arvosta niin paljon että on valmis näkemään ne lapsissaan ja lastenlapsissaankin. Mikä synnytyskone? Kumppani.

Jos itsetuntosi on noin heikoilla, ei pidäkään alkaa vielä perustaa perhettä, mutta ehkä ei myöskään vakavaan parisuhteeseen. Koe elämää ja löydä itsesi, ja ryhdy suhteeseen vasta ylpeänä tuntien aidosti että on onnekas mies joka sinut saa.

Tuossa puhuttiin miehistä, jotka alkavat suunnittelemaan yhteenmuuttoa ja jälkikasvua suunnilleen ENSI TREFFEILLÄ. Kykenetkö sinä siis muutaman tapaamisen jälkeen sanomaan olevasi valmis sitoutumaan toiseen loppuiäksesi ja haluavasi lapsia tämän kanssa?

Outo otsikointi, kun perhebarometrin mukaan sukupuolten välillä ei ole juuri eroja, mitä lapsihaluttomuuteen tulee. Olen kyllä vapaaehtoisesti lapseton mies, mutta vapaaehtoisesti lapsettomia naisia on Suomessa suurin piirtein yhtä paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka enään nykyään uskoo koko elämän mittaisiin parisuhteisiin ja perhe-elämään?

Näin nettiaikana ihmiset ovat entistä enemmän tietoisempia perheenperustamisen riskeistä.

Entistä enemmän on tiedossa, että suurimman osan lapsia tehneiden parisuhteiden laatu huononee dramaattisesti ja päätyy eroon.

Meneekö siis se oman jälkeläisen saaminen kaiken muun mukavan yläpuolelle elämässä ja onko valmis tekemään sen tietoisena, että suurimmalla todennäköisyydellä tulee olemaan ero vanhempi kaikkine hankaluuksineen on ollut se kysymys ainakin itsellä ja tuskimpa olen ainut. Tämä saattaa myös selittää osaltaan sitä, että miksi kiirettä/ halua lisääntymiseen monilla nuorilla miehillä ja naisilla ei ole nykyään.

Ikään kuin ilman lapsia elämä olisi aina helppoa ja kivaa, ja parisuhteet kestävämpiä.

Oma elämäni on ainakin hitosti helpompaa ja kivampaa ilman lapsia kuin vanhempana, ja parisuhdekin päättyisi, jos päättäisin nyt alkaa haluta lapsia. Minun kohdallani asiat ovat todella paljon paremmin lapsettomana.