Nyt se on tutkittu: miehet eivät halua lapsia

Vierailija kirjoitti:

Hahaa! Se miesten haluttomuus ei liitykään mitenkään siihen, että nuorilla miehillä ei ole töitä

Tässä näkyvät myös sukupuolten väliset erot – hieman toisella tavalla kuin esimerkiksi valtionvarainministeriössä on tulkittu. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on esittänyt, että nuorten miesten työllisyys laskee samaa tahtia kuin syntyvyys.

Perhebarometrikyselyn mukaan se, ettei ole suunnitellut lasta tai on asiasta epävarma, liittyy naisilla matalampiin resursseihin: työttömyyteen, tulotasoon ja matalampaan koulutukseen.

Miehistä taas suunnilleen yhtä suuri osuus ei ole suunnitellut lapsen hankintaa riippumatta siitä, ovatko he työttömiä vai töissä. Heillä asia näyttää Bergin mukaan liittyvän jopa korkeampaan sosioekonomiseen asemaan ja tulotasoon.

”Naisilla resurssit vaikuttavat lapsenhankintaan, mutta miehistä suuri osuus ei ole joka tapauksessa suunnitellut lapsen hankintaa. Tämänkin aineiston perusteella Hetemäen selitys vaikuttaa hieman hätäiseltä tulkinnalta”, hän sanoo.

Kyllähän tuon ymmärtää. Mitä suuremmat tulot, sitä suuremmat elarit. Näin ollen ymmärrän hyvin, että korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat huomattavasti tarkempia sen suhteen,  minne levittävät siementään vai levittävätkö ollenkaan. Köyhien miesten on sama levitellä, kun Kela maksaa elarit kun maksukykyä ei ole. 

Ja naiset eivät halua lisääntyä noiden huolettomien heinäsirkkojen kanssa. Miehet kun kuvittelevat että se on pisto-nosto-ravistus ja sen muksun voi laittaa kaappiin odottamaan että lähdetään ulos leikkimään hyvää isää.

Vierailija kirjoitti:

Ja naiset eivät halua lisääntyä noiden huolettomien heinäsirkkojen kanssa. Miehet kun kuvittelevat että se on pisto-nosto-ravistus ja sen muksun voi laittaa kaappiin odottamaan että lähdetään ulos leikkimään hyvää isää.

Aika hyvin niiden huolettomien kanssa silti lisäännytään. Mainittakoon, että jos miehet eivät näin kuvittelisi, syntyisi lapsia vielä entistäkin vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy on se että ero tulee kuitenkin. Sitten mies on vkpl isä ja maksaa elatuksia, tai yhteishuoltajuus.

Kuule kyllä sen isän pitää elättää se muksu silloinkin kun on parisuhteessa sen äidin kanssa ja asuu saman katon alla. Vai luulitko  että  elatusvelvollisuus alkaa vasta eron jälkeen?

Parisuhteessa ollessa mennään kaikki arki-illat  ja viikonloput harrastuksissa ja jätetään kaikki vastuu naiselle ja sitten parutaan viikonloppuisyyttä kun tulee ero. Niin on se kamalaa jos kahtena viikonloppuna kuussa ei päääse harrastelemaan vapaasti vaikka niinä 26 muuna päivänä pääsee kun lapset ovat lähillä. Kumma kun ne lapset eivät kiinnostaneet ydinperheaikana.

Tehdään heti alussa kirjallinen sopimus miten lapset hoidetaan, niin ei tarvitse mennä pää pensaassa, saako tavata omia lapsia vai jääkö pelkäksi maksumieheksi. En ihmettele ettei miehet halua lapsia, kun nainen kuitenkin päättää miten näiden kanssa sitten toimitaan kun ero tulee.

Mun mies taas haluaa lapsia, mä en niinkään, mutta en halua miehestäni luopua, rakastan häntä niin paljon, joten kai se on pakko muksu tehdä, vaikken oikein haluaisi. Kaipa se siinä menee.

En jaksa enää. Tapailen yhtä miestä, mutta ihan sama, jätän hänet. Olisin halunnut lapsia, mutta tutkimusten mukaan hän miehenä ei halua. Ihan sama mitä länkyttää, uskon ennemmin tieteeseen kuin johonkin mussutukseen.

Miehet ehkä tiedostavat nykyään liian hyvin voivansa tulla isäksi vanhempanakin. Naisella on takarajana käytännössä 35, joten asiaa on pohdittava nuorempana.

Noh, sitten eivät halua. Ei heidän ole pakko. Ymmärrän erittäin hyvin miksi eivät halua.

Omista seurustelukumppaneista noin viidesosa olisi ollut valmis hyväksymään raskauden sinä aikana. Suurimmat esteet olivat, ettei omaisuutta ollut kartoitettu tarpeeksi sekä vapauden ja vastuuttomuuden kaipuu. Yksi mm. sanoi, että lapsi tuo liikaa vastuuta. Kukaan ei sitä vastoin kyseenalaistanut meidän parisuhdettamme tai meidän soveltumista vanhemmiksi. Miehille raha tuntuu nykyään olevan perhearvoja tärkeämpää.

Niin?

Naiset voi hankkia lapsen itse jos niitä haluavat, jutussa kävi ilmi että naisille tilanne on surullinen kun ei löydy miestä joka haluaisi lapsia. Spermapankkeja on olemassa, sieltä vaan valitsemaan

Siellä joku kommentoija ehdottaa, että imetykseen kannustaminen mm. kahviloissa lisäisi syntyvyyttä. Kyllä minä luulen, että sen näkeminen kahvilassa voi joillain aiheuttaa päinvastaisen reaktion.

Vierailija kirjoitti:

Kuten on palstalla tiedetty jo pitkään, vähentynyt syntyvyys ei ole seurausta naisten "itsekkyydestä" ja ikuisen nuoruuden tavoittelusta. Miehet eivät halua enää lapsia.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005682393.html?utm_campaign=tf-HS&utm…

Miten niin enää? Ei osa miehistä ole halunnut niitä lapsia aiemminkaan, mutta niin vaan niitä on tullut miltei joka vuosi yksi lisää. Eikä niitä lapsia ole kaivannut kaikki naisetkaan vaikka äitejä ovatkin.

Lisäksi ennen vaan kuului avioitua ja tehdä lapsia, vanhapiikoja ja -poikia jopa verotettiin erikseen.

Nykyisin on paremmin ja olisi suorastaan loistavasti, jos ihmiset lakkaisi pakottamasta toisiaan elämään sen oman mallinsa mukaan. Liian monet miehet on pelureita ja tuhlaa naisen elämää turhilla lupauksilla. Samaan aikaan taas liian moni (okei, yksikin on liikaa) nainen taas pakottaa miehen isäksi. Miksi ihmiset ei voi etsiä sitä kaltaistaan seuraa? Miksi pelkän seksin perässä juokseva mies ei voi heilastella niiden naisten kanssa joita ei myöskään se perinteinen parisuhde kiinnosta? Miksi lapsia haluava nainen ei voi perustaa perhettä sellaisen miehen kanssa joka haluaa lapsia? 

N40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy on se että ero tulee kuitenkin. Sitten mies on vkpl isä ja maksaa elatuksia, tai yhteishuoltajuus.

Kuule kyllä sen isän pitää elättää se muksu silloinkin kun on parisuhteessa sen äidin kanssa ja asuu saman katon alla. Vai luulitko  että  elatusvelvollisuus alkaa vasta eron jälkeen?

Parisuhteessa ollessa mennään kaikki arki-illat  ja viikonloput harrastuksissa ja jätetään kaikki vastuu naiselle ja sitten parutaan viikonloppuisyyttä kun tulee ero. Niin on se kamalaa jos kahtena viikonloppuna kuussa ei päääse harrastelemaan vapaasti vaikka niinä 26 muuna päivänä pääsee kun lapset ovat lähillä. Kumma kun ne lapset eivät kiinnostaneet ydinperheaikana.

Tehdään heti alussa kirjallinen sopimus miten lapset hoidetaan, niin ei tarvitse mennä pää pensaassa, saako tavata omia lapsia vai jääkö pelkäksi maksumieheksi. En ihmettele ettei miehet halua lapsia, kun nainen kuitenkin päättää miten näiden kanssa sitten toimitaan kun ero tulee.

Ensimmäisen lapsen ollessa kyseessä ei kumpikaan voi aavistaa, miten paljon ja mihin lapsen kanssa menee aikaa. Siinä jos paperille merkkailee, että nainen imettää vauvaa yhteensä kuusi tuntia vuorokaudessa, niin mies tekee kotona asiat x ja y. Kun mies kylvettää vauvan, nainen tekee kotona asian z. Sitten pohditaan hoitoon viennit ja haut, neuvola- ja lääkärireissut, tutista vierottamiset, satujen lukemiset ja muut touhut lapsen kanssa, niin pitkä lista siitä tulee. En ainakaan minä olisi siihen kyennyt, mies vielä vähemmän.

Minä en halua lapsia, koska minusta ei ole isäksi. Tiedän sen etukäteen ja en halua jälkikasvun siitä kärsivän ettei isää näy. Ei ole mielenkiintoa siihen tehtävään ja se on iso duuni kasvattaa lasta. Joutuisin maksella elatuksia kuitenkin. Olen vetänyt piuhat poikki ajat sitten ja avokille kerroin heti silloin kun tavattiin ettei lapsia tule minun kanssa. Eikä avokkikaan halua lapsia oman lapsuutensa takia. Pelkää että toistaa omien vanhempien tekoja. Ei lapsissa mitään vikaa ole. Ihan kivoja touhuujia ne on, mun elämään ei vaan mahdu sellanen.

Kuka enään nykyään uskoo koko elämän mittaisiin parisuhteisiin ja perhe-elämään?

Näin nettiaikana ihmiset ovat entistä enemmän tietoisempia perheenperustamisen riskeistä.

Entistä enemmän on tiedossa, että suurimman osan lapsia tehneiden parisuhteiden laatu huononee dramaattisesti ja päätyy eroon.

Meneekö siis se oman jälkeläisen saaminen kaiken muun mukavan yläpuolelle elämässä ja onko valmis tekemään sen tietoisena, että suurimmalla todennäköisyydellä tulee olemaan ero vanhempi kaikkine hankaluuksineen on ollut se kysymys ainakin itsellä ja tuskimpa olen ainut. Tämä saattaa myös selittää osaltaan sitä, että miksi kiirettä/ halua lisääntymiseen monilla nuorilla miehillä ja naisilla ei ole nykyään.

Suurin syy lienee kuitenkin yleinen yhteiskunnan miesvihamielinen asenne.

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua lapsia, koska minusta ei ole isäksi. Tiedän sen etukäteen ja en halua jälkikasvun siitä kärsivän ettei isää näy. Ei ole mielenkiintoa siihen tehtävään ja se on iso duuni kasvattaa lasta. Joutuisin maksella elatuksia kuitenkin. Olen vetänyt piuhat poikki ajat sitten ja avokille kerroin heti silloin kun tavattiin ettei lapsia tule minun kanssa. Eikä avokkikaan halua lapsia oman lapsuutensa takia. Pelkää että toistaa omien vanhempien tekoja. Ei lapsissa mitään vikaa ole. Ihan kivoja touhuujia ne on, mun elämään ei vaan mahdu sellanen.

Herranjestas, kun ihmiset eivät uskalla elää! Ei traumaattinen lapsuus tarkoita sitä, että kaikki menisi omien lasten kohdalla automaattisesti päin persettä.

Vierailija kirjoitti:

Suurin syy lienee kuitenkin yleinen yhteiskunnan miesvihamielinen asenne.

Mitä tasan tarkkaa tarkoitat miesvihamielisyydellä ja onko se syntynyt täysin tyhjästä?

Minun mies kyllä poikkeaa tästä. Hän halusi lapsen ja ajattelee aina sen parasta. Hän säästää pojalle rahaa, viettää sen kans kaiken ajan opettaen elämää. Poika on hänelle rakkain mitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en halua lapsia, koska minusta ei ole isäksi. Tiedän sen etukäteen ja en halua jälkikasvun siitä kärsivän ettei isää näy. Ei ole mielenkiintoa siihen tehtävään ja se on iso duuni kasvattaa lasta. Joutuisin maksella elatuksia kuitenkin. Olen vetänyt piuhat poikki ajat sitten ja avokille kerroin heti silloin kun tavattiin ettei lapsia tule minun kanssa. Eikä avokkikaan halua lapsia oman lapsuutensa takia. Pelkää että toistaa omien vanhempien tekoja. Ei lapsissa mitään vikaa ole. Ihan kivoja touhuujia ne on, mun elämään ei vaan mahdu sellanen.

Herranjestas, kun ihmiset eivät uskalla elää! Ei traumaattinen lapsuus tarkoita sitä, että kaikki menisi omien lasten kohdalla automaattisesti päin persettä.

Kyllä se monesti tarkoittaa juuri sitä. Onhan se todettu tutkimuksissa (ja myös ilman tutkimuksia), että väkivalta ja epäterveet kommunikointitavat periytyvät sukupolvelta toiselle. En siis tarkoita, että lainaamasi henkilön tyttöystävä olisi automaattisesti väkivaltainen omia lapsiaan kohtaan - lasten kasvatus saattaisi kuitenkin olla hänelle äärimmäisen stressaavaa ja hän pelkäisi koko ajan tekevänsä jotain väärin jne. 

Ja miten niin "ihmiset eivät uskalla elää"? Joku voi kokea, että elämä on vapaampaa, parempaa ja antoisampaa lapsettomana kuin perheellisenä.