Ahdistaa lähteä käymään entisellä kotipaikkakunnalla kesälomalla, kohtalotovereita? :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi minä olen aikuinen ihminen, eikä kukaan voi pakottaa minua tekemään tuollaisia matkoja.

et siis itse ole missään tekemisissä lähisukulaisten kanssa?

En käy lähisukulaisten luona. Ovat kyllä tervetulleita täynnä meille kyläilemässä koska vaan. Välimatkaa on se 600 km ja matka on sama kumpaankin suuntaan. Eipä ole täällä kukaan niistä käynyt, miksi siis minun olisi aina mentävä sinne? -eri

Vanhat sukulaiset paheksuu ja juoruilee teit niin tai näin niin aina väärinpäin.

Paras elää itse sellaista elämää missä muiden puheet ja vaatimukset ei määrittele omia tekemisiä.

Ihan sama mitä se kummin kaima ajattelee ja kuinka se eno arvostelee ja paheksuu ym ym.

Niin tosiaan se tie kulkee molempiin suuntiin jos haluaa kyläilyjä ;) Helpompi vaan vaatia muita reissaamaan niin voi itse istua sohvalla perse homeessa vaikka kännäämässä.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin mennyt kaukana asuvien alkoholistivanhempien tapaaminen niin pahaksi että oksentelen ja ripuloin aina koko aamun ennenkuin lähdemme avomieheni kanssa ajamaan, ja joudun ottaa rauhoittavia että kestän olla automatkan :((( Joka kerta ne on sen näköisiä että lähempänä kuolemaa, ja kämppä on sikainen. Paluumatka on aina yhtä juhlaa kun sieltä pääsee pois.

Osta niille siivousapua! Vaikka niiksi päiviksi, jolloin olet itse siellä, jotta siivoojat pääsevät sisälle

Niin muakin mutta ihan eri syystä. Mun vanhemmat on varakkaita, ylikunnollisia ns. hienoja ihmisiä, ja varsinkin äitini joka tavalla muistuttaa minua siitä että olen epäonnistunut ihminen. Koska ei ole akateemista tutkintoa, koska on ylipainoa, koska en ole "hienostunut" tyyliltäni jne. Ei edes omistusasuntoa nelikymppisenä, kaameaa!

Vierailija kirjoitti:

Kaikki joskus kuolee.Tee se kuolema-asia itsellesi selväksi.Ei kukaan tiedä kuoleeko parin minuutin tai kymmenien vuosien kuluttua.

Elä tätä päivää,nauti siitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Itse ole 70- kymppinen ,olosuhteet loistavat ns mökillä,missä viihdymme,mutta emme oleta tai vaadi ,että lapsemme tulevat satojen km:n päähän sillä muutaman viikon kesälomallaan ,jos muut asiat houkuttelevat enemmään (esim oma mökki,ulkomaat jne)

Emme käytä myöskään alkoholia eikä riidellä.

Halusin tekkin nuorena elää omaa elämää perheeni kanssa ja ymmärrän näinollen jälkikasvuani.

Vanhempamme ovt kuollet jo aikaa sitten.

Sinun ei tarvitse mennä sinne ,eikä välittää mitä suku ajattelee.Sinun elämä on sinun.

Onpa itsekeskeisiä tekstiä. Minä ja minä ja minun ainutkertainen elämäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi minä olen aikuinen ihminen, eikä kukaan voi pakottaa minua tekemään tuollaisia matkoja.

et siis itse ole missään tekemisissä lähisukulaisten kanssa?

Jos ne aiheuttaa minulle inhoa ja ahdistusta, niin en todellakaan ole. Miksi olisin? Muuttuuko ihminen jotenkin pyhäksi jos se on sukulainen? Saa kiusata ja piinata niin paljon kuin huvittaa, ja kaikki pitää hyväksyä? En todellakaan välitä vaikka mulle loukkaannuttaisiin, jos eivät itsekään koita elää kunnolla silloin kun sinne menen. 

Kyllä minusta on velvollisuus käydä tapaamassa iäkkäitä vanhempia monta kertaa vuodessa, vaikka on itse valinnut muuttaa kauaksi.

Siis jos ne vanhemmat vierailuja toivovat.

Ei omia vanhempiaan voi konmarittaa.

Laita rahaksi, että on oltava vesiselvä. Ota mittari mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Laita rahaksi, että on oltava vesiselvä. Ota mittari mukaan.

Siis laita *ehdoksi että on vesiselvä. Ota mittari mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin mun alkoholistiäiti itkee ja sopertelee puhelimessa että tuunko käymään ja sitten ryyppää lisää jos en mene. Vaikea tilanne aikuisellekin tämä.

Et ole vastuussa vanhempasi alkoholinkäytöstä. Mä olen sanonut että tulen, jos olet selvin päin. Ja heti jos huomaan ettet ole, lähden pois. Ja näin olen tehnyt.

Entä jos he kuolee? Jääkö harmittaan että kuoli vai olisiko se tavallaan helpotus?

Mulle tavallaan olisi helpotus, mutta mietin että saanko suvun vihat tai inhot päälleni siitä kun en käynyt katsomassa. Vaikkei ne sukulaiset itsekään vaivaudu paikalle niin silti saisivat jonkun aiheen vihata.

Minulle oli helpotus, kun pahasti alkoholisoitunut isäni kuoli. Suruahan se ei silti poista, ihminen voi surra ja olla helpottunut yhtä aikaa.

Ei kannata miettiä mitään sukulaisten mahdollisia tunteita, niille et voi mitään. Päätä mikä on sinulle oikein ja tee niinkuin itsestäsi tuntuu parhaalta.

Mulle se paras oli aikanaan, että kestin ne muutaman tunnin vierailut isän luona pari kertaa vuodessa, koska olisin tuntenut syyllisyyttä jos olisin hänet kokonaan hylännyt. Yöksi en olisi sinne jäänyt mistään hinnasta, siinä meni mun sietokyvyn raja.

Älä mene. Soita lomalta pari pitempää puhelua. Kuulostaa siltä, että muutenkin sitä aikaa tulee vietettyä vähänlaisesti humalaisten vanhempien kanssa.

Voitko sanoa heille, että heidän juomisensa ahdistaa sua?

Vierailija kirjoitti:

Voitko sanoa heille, että heidän juomisensa ahdistaa sua?

Heidän mukaan mitään ongelmaa ei ole.

-AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi minä olen aikuinen ihminen, eikä kukaan voi pakottaa minua tekemään tuollaisia matkoja.

et siis itse ole missään tekemisissä lähisukulaisten kanssa?

En käy lähisukulaisten luona. Ovat kyllä tervetulleita täynnä meille kyläilemässä koska vaan. Välimatkaa on se 600 km ja matka on sama kumpaankin suuntaan. Eipä ole täällä kukaan niistä käynyt, miksi siis minun olisi aina mentävä sinne? -eri

Sama homma. Kyllästyin olemaan se ainoa, joka matkustaa sukuloimaan. Nyt käyn kotiperällä parin vuoden välein. Pikku hiljaa tämä alkaa vaikuttaa. Tänä kesänä on tulossa kolmet vieraat.

rasittaa ahdistaa inhottaa kirjoitti:

Pitäisi ajaa 350 kilsan päähän, ja siellä odottaa taas "kaikkea niin kivaa". :(

Äiti ja miesystävänsä kännäilevät, etenkin kesällä maistuu olut ja kirkkaat sekaisin. Kamala viinan haju vastassa tietenkin taas kun menemme. Ei siellä pysty olla yötäkään vaikka pyytävät kun ramppaavat tupakalla öisin ja metelöivät ja välillä rähinöivät. Pitää mennä naapurikaupunkiin hotelliin.

Minua kaksi vuotta nuoremman veljeni nuorempi avovaimo keksii aina jotain muuta (turhaa) tekemistä toisella puolen Suomea heti kun saa tietoon koska olemme tulossa. Tähän tyyliin "joo minun serkun naapurin koira synnyttää pentuja joten meidän pitääkin mennä 500 kilsan päähän juhlimaan niiden koirien nimiäisiä".

Hän ei tule muutenkaan juuri kenenkään kanssa toimeen ja on jokseenkin epäsosiaalinen ja tyhmän ylpeä, joten enpä menetä paljoa jos en näe. Veljeäni tapaisimme mielellämme mutta veljeni on ihan tossun alla eikä uskalla sanoa hänelle mitään vastaan.

Suurin osa entisistä ystävistäni ovat muuttaneet muihin kaupunkeihin joten hvyin vähän tulee tavattua heitäkin tuolla paikan päällä.

Mieluiten jättäisin siis tuon pakollisen reissun tekemättä. Menee vain lomapäiviä hukkaan.

Kohtalotovereita?

Kuule ap, sä olet AIKUINEN eikä kukaan pakota sua ajamaan sinne. Joten hyvällä omatunnolla skippaa reissu tänä vuonna ja joka vuonna tämän vuoden jälkeenkin.

En käsitä ihmisiä jotka masokisteinä hampaat irvessä tekevät itselleen vastenmielisiä asioita, jotka kaikenlisäksi ovat täysin tarpeettomia. Kuten esmes reissu vanhalle kotipaikkakunnalle jolle ei ole mitään oikeaa syytä mennä. Nyt ne valot päälle.

Tylsistä perinteistä voi luopua  eikä  tuo reissu ole pakollinen. Ap, se reissu_ei_ole_pakollinen.

Sun ei ole pakko olla niiden ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan ellet halua.

Vierailija kirjoitti:

Kai ihmiset haluaa nähdä vanhempiaan ennenkuin ne kuolee tai ennenkuin sattuvat vaikka kuolemaan itse?

No  eivät halua jos vanhempi keskittyy ryyppäämiseen sen sijaan että keskittyis lapseensa jota näkee kerran vuodessa. Ei  sellaisia vanhempia halua nähdä enää sen jälkeen kun on päässyt muuttamaan pois lapsuudenkodista.Mieti nyt vähän itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin mun alkoholistiäiti itkee ja sopertelee puhelimessa että tuunko käymään ja sitten ryyppää lisää jos en mene. Vaikea tilanne aikuisellekin tämä.

Et ole vastuussa vanhempasi alkoholinkäytöstä. Mä olen sanonut että tulen, jos olet selvin päin. Ja heti jos huomaan ettet ole, lähden pois. Ja näin olen tehnyt.

Entä jos he kuolee? Jääkö harmittaan että kuoli vai olisiko se tavallaan helpotus?

Mulle tavallaan olisi helpotus, mutta mietin että saanko suvun vihat tai inhot päälleni siitä kun en käynyt katsomassa. Vaikkei ne sukulaiset itsekään vaivaudu paikalle niin silti saisivat jonkun aiheen vihata.

Hmm.. jos sen suvun kanssa ei joudu olemaan tekemisissä niin sehän on yks hailee mitä ne puhuvat, eikö vai ? ihan turha siitä on paineita ottaa, jso ne ihmiset eivät sulle merkitse mitään. Jos ne alkavat tulla linjoja pitkin paheksumaan niin sanoo vaan että tuollaista en kuuntele,  painaa punaista luuria ja tuut-tuut.

Itse kun valitsen keiden kanssa olen tekemisissä niin en turhlaa sekuntiakaan ajastani miettimällä  mitä joku  mulle täysin yhdentekevä ihminen mahdollisesti  musta miettii. Ei kiinnosta eikä  vaikuta mun elämääni mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi minä olen aikuinen ihminen, eikä kukaan voi pakottaa minua tekemään tuollaisia matkoja.

et siis itse ole missään tekemisissä lähisukulaisten kanssa?

En käy lähisukulaisten luona. Ovat kyllä tervetulleita täynnä meille kyläilemässä koska vaan. Välimatkaa on se 600 km ja matka on sama kumpaankin suuntaan. Eipä ole täällä kukaan niistä käynyt, miksi siis minun olisi aina mentävä sinne? -eri

Ei sun olekaan mikään pakko mennä sinne. Siis enää ikinä.Ellet itse halua.Ymmärrä jo.