Ahdistaa lähteä käymään entisellä kotipaikkakunnalla kesälomalla, kohtalotovereita? :(
Pitäisi ajaa 350 kilsan päähän, ja siellä odottaa taas "kaikkea niin kivaa". :(
Äiti ja miesystävänsä kännäilevät, etenkin kesällä maistuu olut ja kirkkaat sekaisin. Kamala viinan haju vastassa tietenkin taas kun menemme. Ei siellä pysty olla yötäkään vaikka pyytävät kun ramppaavat tupakalla öisin ja metelöivät ja välillä rähinöivät. Pitää mennä naapurikaupunkiin hotelliin.
Minua kaksi vuotta nuoremman veljeni nuorempi avovaimo keksii aina jotain muuta (turhaa) tekemistä toisella puolen Suomea heti kun saa tietoon koska olemme tulossa. Tähän tyyliin "joo minun serkun naapurin koira synnyttää pentuja joten meidän pitääkin mennä 500 kilsan päähän juhlimaan niiden koirien nimiäisiä".
Hän ei tule muutenkaan juuri kenenkään kanssa toimeen ja on jokseenkin epäsosiaalinen ja tyhmän ylpeä, joten enpä menetä paljoa jos en näe. Veljeäni tapaisimme mielellämme mutta veljeni on ihan tossun alla eikä uskalla sanoa hänelle mitään vastaan.
Suurin osa entisistä ystävistäni ovat muuttaneet muihin kaupunkeihin joten hvyin vähän tulee tavattua heitäkin tuolla paikan päällä.
Mieluiten jättäisin siis tuon pakollisen reissun tekemättä. Menee vain lomapäiviä hukkaan.
Kohtalotovereita?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta on velvollisuus käydä tapaamassa iäkkäitä vanhempia monta kertaa vuodessa, vaikka on itse valinnut muuttaa kauaksi.
Siis jos ne vanhemmat vierailuja toivovat.
No se on sinun mielipiteesi. Mikään laki ei siihen velvoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko sanoa heille, että heidän juomisensa ahdistaa sua?
Heidän mukaan mitään ongelmaa ei ole.
-AP
Sinä voit sanoa että sinun mielestäsi ja pidät kannastasi kiinni. He saavat valita:Joko ovat nollalinjalla vierailusi ajan tai et mene sinne.
Tosi vaikea kysymys. Jos jollain tasolla kuitenkin välität äidistäsi niin ehkä on hyvä käydä ja yrittää keskittyä mukaviin asioihin ja viettää aikaa siellä järven rannalla. Ei kai äiti kuitenkaan ole kännissä ihan koko ajan?
Minä olen käynyt yli 30 vuotta ja jo pelkkä reissaaminen on jo pitkään tympinyt hirveästi. Isän takia oli mukava käydä mutta nyt kun on enää äiti jäljellä niin tökkii pahasti. Alko-ongelmaa ei ole mutta kun koskaan ei ole oikeasti tykätty toisistamme niin on vain pelkkä velvollisuus. Yritän nauttia kauniista maisemista, luonnosta ja tavallaan myös velvollisuuden suorittamisesta. Suoritan sen, ja tunnen itseni hyväksi ihmiseksi!
Olen äimistynyt. Tuntuu siltä että tähän ketjuun vastailee muista, jopa vahemmistaan, sisaruksistaan ja muista sukulaisistaan, piittaamattomat MINÄMINÄvainMINÄitse-ihmiset :-o
Miettikää jos teillä olisi joskus vaikeaa ja teidän omat lapset päättävät etteivät halua enää olla kanssanne missään tekemisissä? Eikö se tuntuisi pahalta?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta on velvollisuus käydä tapaamassa iäkkäitä vanhempia monta kertaa vuodessa, vaikka on itse valinnut muuttaa kauaksi.
Siis jos ne vanhemmat vierailuja toivovat.
Ei minunkaan vanhemmat pääse enää juuri liikkumaan minnekään, ajokortteja ei ole, toinen heistä saa paniikin bussissa, junassa tai lentokoneessa :(
Siksi on ollut meidän ´velvollisuus´ käydä heidän luona. Vaikka ajellessa menee aina meiltäkin kaksi päivää ´hukkaan´ sinne ja takaisin, ja kuten tiedämme niin meillä työssäkäyvilläkään ei nyt kamalasti sitä lomaa vuodessa ole että juuri ja juuri ehtii palautua, niin tuntuu siltä että tuosta joutuu ottamaan stressiä.
rasittaa ahdistaa inhottaa kirjoitti:
Pitäisi ajaa 350 kilsan päähän, ja siellä odottaa taas "kaikkea niin kivaa". :(
Äiti ja miesystävänsä kännäilevät, etenkin kesällä maistuu olut ja kirkkaat sekaisin. Kamala viinan haju vastassa tietenkin taas kun menemme. Ei siellä pysty olla yötäkään vaikka pyytävät kun ramppaavat tupakalla öisin ja metelöivät ja välillä rähinöivät. Pitää mennä naapurikaupunkiin hotelliin.
Minua kaksi vuotta nuoremman veljeni nuorempi avovaimo keksii aina jotain muuta (turhaa) tekemistä toisella puolen Suomea heti kun saa tietoon koska olemme tulossa. Tähän tyyliin "joo minun serkun naapurin koira synnyttää pentuja joten meidän pitääkin mennä 500 kilsan päähän juhlimaan niiden koirien nimiäisiä".
Hän ei tule muutenkaan juuri kenenkään kanssa toimeen ja on jokseenkin epäsosiaalinen ja tyhmän ylpeä, joten enpä menetä paljoa jos en näe. Veljeäni tapaisimme mielellämme mutta veljeni on ihan tossun alla eikä uskalla sanoa hänelle mitään vastaan.Suurin osa entisistä ystävistäni ovat muuttaneet muihin kaupunkeihin joten hvyin vähän tulee tavattua heitäkin tuolla paikan päällä.
Mieluiten jättäisin siis tuon pakollisen reissun tekemättä. Menee vain lomapäiviä hukkaan.
Kohtalotovereita?
Mitä itse teet? ja kuka sinua mihinkään pakottaa?
Älä mene. Et ole mitään velkaa tuollaiselle äidille. Kutsu veljesi omaan kotiisi joskus.
Jä sinä olet sisälukutaidoton. Kirjoittaja kirjoitti ettei ole pakko mennä ellei tahdo ja hän on aivan oikeassa.
Ihmiset joiden elämän pääsisältö on sen miettiminen mitä naapurit, sukulaiset ja kylänmiehet mahdollisesti heistä ajattelevat kirjoittavat kuin sinä. Elämä on ainutkertainen ja sitä voi huimasti parantaa omilla valinnoilla, kuten esimerkiksi jättämällä ikävien sukulaisten tapaamiset kokonaan pois. Ja siihen on ihan jokaikisellä täysi oikeus.
Ehkä säkin sen tajuat vielä joskus ja lakkaat tuomitsemasta muita.