Huonot äitienpäivälahjat - OFFICIAL-keskusteluketju
Saitko jotain sopimatonta tai muuten vaan epämieluisaa? Montako vessaharjaa tai pyykkipulveripakettia sait lahjaksi? Unohtiko lapsesi koko asian vai makaako miehesi krapulassa ja sinua itkettää? Onko myös anoppi tulossa kaiken lisäksi kyläilemään?
Kerro se toki meille - me kyllä kannustamme Sinua ja lohdutamme Sinua!
Kommentit (52)
Mun mies ei koskaan muista mua mitenkään. Ei edes synttärinä tai jouluna. Ruusun sain eilen yhden marketin kampanjasta. Tuli kyllä hyvä mieli - kiitos heille :).
Ihanan hyvä mieli tuli myös jälkikasvun ääniviestistä aamuvarhaisella. Laittoi yövuoronsa päätteeksi äidille onnittelut :).
Mies keitti aamukahvit ja haki mulle lehden. Kun teini heräsi kävivät ostamassa kukkia ja antoivat lahjat, toivomiani Fiskarsin puutarhatyökaluja, ja skumppaa. Nyt mies tekee lounasta ja minä en tee mitään. Mies oli ostanut hyvännäköisen suklaatäytekakun, joka syödään iltapäivällä. Mun kai täytyy paistaa illalla saksanhirven kyljykset ja keittää portviinkastike.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi päätän etten pahoita mieltäni mutta joka vuosi jotenkin vain käy niin :). Syynä se että meillä ei ole yhtään ylimääräistä tai paremminkin ennen kaikkea minulla ei ole yhtään ylimääräistä, ja vain kolme kertaa vuodessa voi saada jotain kivaa ylimääräistä. Tänä vuonna mies osti tällä viikolla itselleen harrastusvälineen, hinta huomattavan alennuksen jälkeen 1300 €. Lisäksi hän osti miehisen tarvikkeen johon meillä ei ole todellista tarvetta, koska entinenkin on täysin toimiva, hinta 600 €. Minä sain äitienpäivälahjaksi muumimukin, vaikka olen useaan kertaan sanonut etten enää halua niitä. Lisäksi sain kakkuvuoan, 6,95 ja neljän munan, koska olin joskus maininnut että tarvitsen kuuden munan. Mies kävi vain yhdessä kaupassa ja kun siellä ei ollut kuuden munan niin jää sitten mulle lähteä vaihtamaan vuokaa toiseen tai johonkin. Yritin olla iloinen mutta mun tekis salaa mieli itkeä. Teen meillä kaikki kotityöt. Toivoisin että yhtenä päivänä vuodessa ei olis sellainen olo että ei tolla kodinkoneella ole mitään väliä. Sitä harrastusvälinettä kyllä metsästettiin ympäri Suomea.
Vakka kantensa valitsee.
Jep. Mutta joka kerta kun alan kirota sitä päivää kun tavattiin, seuraava ajatus on että sitten minulla ei olisi lapsiani. Asiat ovat niin monimutkaisia, enkä itsekään ole täydellinen. Menen huomenna yksin Kotipizzaan pizzalle kun lapset ovat koulussa ja hemmottelen itse itseäni :). Siinä toinen asia joka on minulle harvinaista herkkua kahden elintason taloudessa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän alakerrassa ei tainnut äitienpäivä lähteä käyntiin toiveiden mukaisesti... Valtava huuto ja riita kuuluu meille asti.
Saikohan siellä äiti tuulipuvun vai herätettiinköhän hänet väärään aikaan? Vai veikö joku hänelle sänkyyn kaurapuuroa kun olisi pitänyt olla vihersmoothie?
Voi vitsit kun tulee tuosta kuvailusta ihan oma lapsuus mieleen! 💟
Herttainen äiti suuttui liian vähäisestä huomiosta tai väärästä lahjasta, ja paiskoi pitkin seiniä lahjat, kukat ja kakut. Huutoa, haukkumista ja loppupäiväksi sänkyyn mököttämään. Muu perhe käveli vapisten loppupäivän, siivottiin äidin sotkut hiljaisuudessa syötiin se vähä mitä ei heitetty pitkin seiniä.
Nykyään en itse hypetä mitään juhlapyhiä. Annan ulkona lapselle rahaa, jotta voi ostaa meille kotiin nättejä kukkia ja se riittää. Ja tietty nautitaan yhdessäolosta kauniina kevätpäivänä.
Tämähän on ihan mahtava vertaistukikeskustelu!
Voin tänne purkaa pettymykseni anonyymisti. Miehen mieltä en halua pahoittaa, sillä kai hän yritti.
Ei aamupalaa. Mies heräsi viimeisenä ja toi lahjan; pari suklaapatukkaa. 2-vuotias oli kerhossa askarrellut ihanan kortin. Se oli täydellinen. Kohta lähdetään ravintolaan, jonne olen pöydän itse varannut.
Takana rankka vuosi vauvan ja 2-vuotiaan kanssa. Odotin tänään mieheltä enemmän :(
isänpäivänä miestä on aina hemmoteltu kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on ihan mahtava vertaistukikeskustelu!
Voin tänne purkaa pettymykseni anonyymisti. Miehen mieltä en halua pahoittaa, sillä kai hän yritti.
Ei aamupalaa. Mies heräsi viimeisenä ja toi lahjan; pari suklaapatukkaa. 2-vuotias oli kerhossa askarrellut ihanan kortin. Se oli täydellinen. Kohta lähdetään ravintolaan, jonne olen pöydän itse varannut.
Takana rankka vuosi vauvan ja 2-vuotiaan kanssa. Odotin tänään mieheltä enemmän :(
isänpäivänä miestä on aina hemmoteltu kunnolla.
Niin, paljonkos sinä tuot sitä rahaa talouteen kun olet erityishuomiota vaatimassa?
Lapsi toi mukin, jossa luki "Äidille". Viime vuonna tuli täysin samanlainen lahja. Ei ole tietenkään lapsen vika vaan päiväkodin. Laitoin jo palautetta whatsUp-ryhmässä.
Flunssa, heinänuha ja menkkakramppeja! Lapset myös räkätaudissa. Mutta itse tehty suklaakakku on hyvää ja lapsilta tuli ihanat, rakkaudella tehdyt lahjat sekä kortit :)
Hieno kukkapaketti jossa oli kaktus ja pieni lahjalaatikko jossa oli sitruuna.
Mikä ihmeen äitienpäivälahja? Ja miehenkö se vielä pitäisi antaa? Melkoisia naislapsia tämän palstan mammat, kun aina ollaan ruikuttamassa lahjojen perään. Synttäreillä, jouluna, naistenpäivänä, ystävänpäivänä, hääpäivänä, äitienpäivänä, nimipäivänä jne. Siis aikuiset ihmiset, jumankauti! :D
Sain kaksi vaatetta, joita olin toivonut, lisäksi saan tilata himoitsemani laukun netistä. Sain kakkua ja croisantteja, smoothieta ja tuoretta kahvia. Sain kortin ja saan myös hienon päivällisen. En tajua, millaisten miesten kanssa oikein elätte? Teinit meillä osallistuvat kaikkeen tähän iloisina. Miten te oikein olette lapsenne kasvattaneet? Outoa!
Mulla on periaatteessa hyvin, sain aamupalan sänkyyn, onnittelut ja lapsen tekemän kortin. Yhdessä olivat tehneet kakun. Sen jälkeen hommiin, juhlittiin siis puoli tuntia. Jotenkin vaan itkettää joka äitienpäivä ja syntymäpäivä tämä. Ei muuta kun hihat ylös ja siivoamaan eilisen kakun teon tiskejä yms. Mies pitää kyllä musta muuten hyvää huolta, omassa päässä tämä ongelma...
Aina ne akat narisemassa, jos lapsi tuokin muumimukin eikä ole ostanut äijän kanssa osamaksulla uutta autoa pihaan.
Itse annan äitienpäiväksi aikaa enemmän kuin normaalisti. Vietin kakkukahveilla aikaa ja puhun enemmän. Joskus lapsena annoin niitä koulussa tehtyjä kortteja, mutten koskaan mitään valmista materiaa. En edes sitä tiskiharjaa, siihen voisi muuten kiintyä aivan liikaa ja se on jo vaarallista hygienian kannalta...
Mä itken täällä. Mies osti mulle paitulin. Paitulin! Se ei ollut edes paketissa. En saanut kahveja sänkyyn. Lounaalle ei mennä minnekään, itse pitää kokata. Nyt lähti lasten kanssa puistoon, mä jäin itkemään.
Vierailija kirjoitti:
Mä itken täällä. Mies osti mulle paitulin. Paitulin! Se ei ollut edes paketissa. En saanut kahveja sänkyyn. Lounaalle ei mennä minnekään, itse pitää kokata. Nyt lähti lasten kanssa puistoon, mä jäin itkemään.
Anteeksi, mutta nauroin tälle.
Voin kuvitella räkä poskella itkevän mamman, joka ulvoo että lahja oli ihan p*ska, ja miehen joka vittuuntuneena lähtee lapsien kanssa keskenään puistoon vannoen, ettei osta vaimolleen enää edes tikkaria.
Miksi Suomessa on tällainen kulttuuri, että ei oteta huomioon eikä anneta huomiota? Miksi Suomessa ollaan epäkohteliaita ja epäkunnioittavia??
Traditio jo. Ei mitään lahjaa keneltäkään. Tänä vuonna sain sentään jokaiselta lapselta viestin. Mies kokee kriisin joka vuonna niin äitienpäivänä kuin mun syntymäpäivänä ja suuttuu jostain. Tänä vuonna veroilmoitus sai kilahduksen aikaan.
Me on veljen kanssa vieläkin muisteltu isän ideoita. Eräs lahja äidille oli vaaka ja äidillähän oli ylipainoa...Ei me lapsena osattu kyseenalaistaa, mutta nyt osataan. Sähkövatkain on myös jäänyt mieleen. Äiti ei erikoisemmin pitänyt leipomisesta ja se olikin sitten enemmän minun käytössä, kun olin tuolloin sen ikäinen, että opettelin itsenäistä leipomista. Ehkä kaikista kamalin oli pölynimuru, käytetty. Isä oli 70-luvulla Osuukaupan kodinkonekorjaaja/varastomies/autokuski ja oli saanut sen pölynimurin itselleen joltain, kun oli vienyt uuden ja sitten kunnostanut. Vasta aikuisena ymmärsin, miksi äiti ilahtui todella paljon minun itse tekemästäni sormikkaista, vaikka oli kevät. Taisi olla ensimmäinen lahja, joka oli henkilökohtainen, mitä sai ja mä olin jo tuossa vaiheessa aika hyvä neulomaan. Koulussa ei tuohon aikaan tehty kuin kortit ja päiväkodissa en ole koskaan ollutkaan.
En saanut mitään. Keitin kahvit ja mies heräsi äsken. Lojuu sängyssä ja katsoo videoita kännykästä.