Mitä on syvällinen keskustelu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellä on jo mainittu kaikkia hyviä juttuja. Syvällinen keskustelu ei ole sitä, että "hmmm, leffa oli minusta hyvä". Jos sitten koittaa kysellä, että mitenkäs näin ajattelet, seuraa nuivaa käytöstä tai tuhahtelua eikä perusteluja. Tämä siis EI ole syvällistä keskustelua.

Syvällinen keskustelu taas olisi värikästä ja antoisaa keskustelua siitä, että miksi se oli hyvä tai huono. Näin nousisi erilaisia näkökulmia. Minua ei myöskään haittaa, jos keskusteluun tulee jopa hieman väittelyn sävyä. 

Syvällisyyteen liittyy perustelut, hyvät argumentit, kriittisyys ja erilaiset näkökulmat. 

Tämä on mielestäni ihan normaalia, tasokasta keskustelua. Kyllä syvällinen vaatii omakohtaisia kokemuksia, tunnekuvia, eikä aihe voi olla leffa, sivuta sitä kyllä sivujuonteena.

Jos tuo tarkoittaa, että keskustelu lopulta voi kulminoitua siihen, että "minusta se vaan on näin, koska minä olen kokenut näin", niin yyyh, minusta ei yhtään syvällistä. Tai sitten ei ehkä tule nyt mieleen mitään sopivaa esimerkkiä. 

Joo, ei tarkoita...

Ja sitten minä yhdistän lisäksi syvällisiin keskusteluihin pitkäpinnaisuuden. Jaksaa keskustella, vaikka ei oltaisi samaa mieltä eikä kyllästy heti aiheeseen. Jos totean, että tykkään syvällisistä keskusteluista, niin ajan sillä vähän sitä takaa, että jos haluaa kaikesta sekunnissa valmista, niin seurassani ei viihdy. Minä oon mietiskelijä, analysoija ja jopa vähän jankko paikoin. 

Minä en puhu oikeastaan koskaan mistään "miksi olemme täällä" -aiheista (se on jo liian diippiä shittiä), mutta ihmisoikeuksista, köyhien tolasta ym. puhun paljonkin. Ja just nuo elokuvat ym. on kiva analysoida leffan jälkeen.  

Vierailija kirjoitti:

Syvällinen keskustelu voi koskea mitä aihepiiriä vain, vaikka BB:tä. Esimerkki:

Ei-syvällinen BB-keskustelu:

- Siis se Tiina siin beebees on ihan hirvee! Näitsä mitkä silikonit sillä on??

- No joo! Ja se Pertsa on ihan dorka!

Se otti viis kaljaa ja oli ihan kännis!

Syvällinen BB-keskustelu:

- Mistähän BB-Tiinan itsetunto-ongelmat voivat johtua?

- Mietin samaa, silikonit vähän kielivät siitä ettei ole täysin tyytyväinen itseensä. Pertsa on selkeesti jännittäjätyyppiä kun otti niin paljon rohkaisua eilen iltabileissä.

Tää on keittiöpsykologiaa, ei niinkään syvällisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten minä yhdistän lisäksi syvällisiin keskusteluihin pitkäpinnaisuuden. Jaksaa keskustella, vaikka ei oltaisi samaa mieltä eikä kyllästy heti aiheeseen. Jos totean, että tykkään syvällisistä keskusteluista, niin ajan sillä vähän sitä takaa, että jos haluaa kaikesta sekunnissa valmista, niin seurassani ei viihdy. Minä oon mietiskelijä, analysoija ja jopa vähän jankko paikoin. 

Minä en puhu oikeastaan koskaan mistään "miksi olemme täällä" -aiheista (se on jo liian diippiä shittiä), mutta ihmisoikeuksista, köyhien tolasta ym. puhun paljonkin. Ja just nuo elokuvat ym. on kiva analysoida leffan jälkeen.  

Kalutut aiheet ovat aina diippiä shittiä. Myös köyhien tola.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellä on jo mainittu kaikkia hyviä juttuja. Syvällinen keskustelu ei ole sitä, että "hmmm, leffa oli minusta hyvä". Jos sitten koittaa kysellä, että mitenkäs näin ajattelet, seuraa nuivaa käytöstä tai tuhahtelua eikä perusteluja. Tämä siis EI ole syvällistä keskustelua.

Syvällinen keskustelu taas olisi värikästä ja antoisaa keskustelua siitä, että miksi se oli hyvä tai huono. Näin nousisi erilaisia näkökulmia. Minua ei myöskään haittaa, jos keskusteluun tulee jopa hieman väittelyn sävyä. 

Syvällisyyteen liittyy perustelut, hyvät argumentit, kriittisyys ja erilaiset näkökulmat. 

Sittenhän jokainen yliopistlla käyty luentokeskustelu olisi ”syvällistä”. Minustakaan syvällinen keskustelu ei vou liittyä arkiseen aiheeseen tai asiaan.

Ja tämän takia yliopistolla onkin niin mukavaa. :) Sen sijaan kaveriporukassa sen huomaa, että kaikki eivät ole samaan tottuneet. 

Samaa mieltä, paitsi siitä, että syvällinen keskustelu on täysin eri asia kuin tasokas ja hyvin argumentoitu keskustelu. Ne käydään eri leveleillä. Syvällisessä mennään tunnetiloihin, enkä nyt puhu mistään keskustelusta kiihtymisestä.

Mutta siis sanopas nyt joku hyvä esimerkki? Vai onko tämä jo ihan jotain Buddha-kamaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syvällinen keskustelu voi koskea mitä aihepiiriä vain, vaikka BB:tä. Esimerkki:

Ei-syvällinen BB-keskustelu:

- Siis se Tiina siin beebees on ihan hirvee! Näitsä mitkä silikonit sillä on??

- No joo! Ja se Pertsa on ihan dorka!

Se otti viis kaljaa ja oli ihan kännis!

Syvällinen BB-keskustelu:

- Mistähän BB-Tiinan itsetunto-ongelmat voivat johtua?

- Mietin samaa, silikonit vähän kielivät siitä ettei ole täysin tyytyväinen itseensä. Pertsa on selkeesti jännittäjätyyppiä kun otti niin paljon rohkaisua eilen iltabileissä.

Tää on keittiöpsykologiaa, ei niinkään syvällisyyttä.

Kyllä. Tätä en _kestä_. Turhuuden turhuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten minä yhdistän lisäksi syvällisiin keskusteluihin pitkäpinnaisuuden. Jaksaa keskustella, vaikka ei oltaisi samaa mieltä eikä kyllästy heti aiheeseen. Jos totean, että tykkään syvällisistä keskusteluista, niin ajan sillä vähän sitä takaa, että jos haluaa kaikesta sekunnissa valmista, niin seurassani ei viihdy. Minä oon mietiskelijä, analysoija ja jopa vähän jankko paikoin. 

Minä en puhu oikeastaan koskaan mistään "miksi olemme täällä" -aiheista (se on jo liian diippiä shittiä), mutta ihmisoikeuksista, köyhien tolasta ym. puhun paljonkin. Ja just nuo elokuvat ym. on kiva analysoida leffan jälkeen.  

Kalutut aiheet ovat aina diippiä shittiä. Myös köyhien tola.

Eikun diippiä shittiä on aiheet, jotka ovat liian filosofisia ja liian vaikeita. Vaikka haluan syvällisiä keskusteluja, olen ihmisenä käytännönläheinen. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten minä yhdistän lisäksi syvällisiin keskusteluihin pitkäpinnaisuuden. Jaksaa keskustella, vaikka ei oltaisi samaa mieltä eikä kyllästy heti aiheeseen. Jos totean, että tykkään syvällisistä keskusteluista, niin ajan sillä vähän sitä takaa, että jos haluaa kaikesta sekunnissa valmista, niin seurassani ei viihdy. Minä oon mietiskelijä, analysoija ja jopa vähän jankko paikoin. 

Minä en puhu oikeastaan koskaan mistään "miksi olemme täällä" -aiheista (se on jo liian diippiä shittiä), mutta ihmisoikeuksista, köyhien tolasta ym. puhun paljonkin. Ja just nuo elokuvat ym. on kiva analysoida leffan jälkeen.  

Kalutut aiheet ovat aina diippiä shittiä. Myös köyhien tola.

Eikun diippiä shittiä on aiheet, jotka ovat liian filosofisia ja liian vaikeita. Vaikka haluan syvällisiä keskusteluja, olen ihmisenä käytännönläheinen. :)

Okei. Minä en ole lainkaan käytännöllinen - en edes läheinen. Tongin sinun makuusi päivät pitkät tosi diipissä shitissä.

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden jakamista. Itsensä avaamista. Faktoihin pohjautuvat keskustelut voivat olla kiinnostavia mutta jättävät keskustelijat etäisiksi.

Minusta taas omien tunteidensa jakaminen  ja itsensä avaaminen  ei ole syvällistä keskustelua, koska se pääsääntöisesti jättää toisen lähinnä kuuntelijan rooliin. Ellei sitten keskustelijoilla ole jokin yhteinen kokemus, jonka herättämistä tunteista haluavat keskustella. 

Elämä on niin ku suklaa rasia tai jotai, daa… oikeesti mitä välii, ketä kinostaa??!1 :D

Vierailija kirjoitti:

Elämä on niin ku suklaa rasia tai jotai, daa… oikeesti mitä välii, ketä kinostaa??!1 :D

Millä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä on niin ku suklaa rasia tai jotai, daa… oikeesti mitä välii, ketä kinostaa??!1 :D

Millä?

Tuolla ulosannilla tuskin millään. Mutta vakavasti: juuri tuollaiset ”mitä

välii”- tyypit tosiaan puuttuvat yliopistolta, joku tuolla aiemmin jo mainitsikin ettei kaveriporukassa tasokas keskustelu tällaisten vuoksi onnistu. Sen ei tarvitse olla edes noin näkyvää typeryyttä - jo tuo asenne riittää.

Insinöörit 🙄

Syvällinen keskustelu on harha, jota on kuitenkin kiva käydä pinnallisesti.

Sinkkumies

Mikä on syvällistä -ei mikään. Kun ymmärtää mistä elämä koostuu, niin ymmärtää, ettei syvällistä keskustelua voi olla olemassakaan. 

Kaikki muu on pikkutyttöjen hapatusta.

Ehkä ongelma on tämä arvolataus joka arvottaa syvällisen keskustelun jotenkin arvokkaammaksi. En näe kauheasti pointtia jakaa keskustelua syvälliseen ja pinnalliseen, kunhan molemmat osapuolet saavat siitä jotain irti niin hyvä on.

Ville Haapasalon kaukaasialainen kastike. Söin sitä viimeksi 20 vuotta sitten ja ihan hyvää oli taas. ( tosin lisäsin omat mausteet )

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä on niin ku suklaa rasia tai jotai, daa… oikeesti mitä välii, ketä kinostaa??!1 :D

Millä?

Tuolla ulosannilla tuskin millään. Mutta vakavasti: juuri tuollaiset ”mitä

välii”- tyypit tosiaan puuttuvat yliopistolta, joku tuolla aiemmin jo mainitsikin ettei kaveriporukassa tasokas keskustelu tällaisten vuoksi onnistu. Sen ei tarvitse olla edes noin näkyvää typeryyttä - jo tuo asenne riittää.

Siks ei kannatakaan mennä johonki tyhmiin yliopistoihin LOLZ XD

Vierailija kirjoitti:

Insinöörit 🙄

Tämä! Täysin mahdoton yhtälö.

Puhutaan kolosnokopiasta.