Ystävä huolettaa (ystävän loppuraskaus)

Ja koetan heti nostella, ettei pääse ihan heti tippumaan tänne keskusteluiden syövereihin.

T: aloittaja

En ole synnyttänyt, mutta en pitäisi ihmeellisenä. Kaikenlaiset otukset, epäilemättä ihminen mukaanlukien, voivat kokea tarvetta vetäytyä omaan rauhaan synnytyksen lähestyessä. Eikä välttämättä edes kiinnostaisi mikään ulkopuolinen asia, eiköhän se huomio keräänny siihen pullean masun ja kaikkien vaivojen ympärille. Tekee mieli olla kotona ja tehdä se pesä. Kuulostaa normaalilta (myös kiukutuksineen ja itkuineen päivineen).

Kyllä vikat viikot oli tuskaisia.Jalat turposi niin ettei kengät mahtunut.Ei minunkaan tehnyt mieli ketään oikein nähdä.

Viimeiset viikot voi olla tukalia, ei silloin välttämättä jaksa mitään ylimääräistä. Kaveripiirin ensimmäinen synnyttäjä erehtyi palstamaan tarkan LA:n ja oli totaalisen kyllästynyt puheluihin joko joko joko olet jo synnyttänyt. Muitaakseni synnytys käynnistettiin noin viikon ylimenon jälkeen.

Itse en edes kertonut, että nyt käynnistetään, vaan ilmoitettiin kun lapsi oli syntynyt.

Ihan normaalia. En usko, että kukaan on sosiaalisimmillaan silloin kun on viimeisillään raskaana.

En nyt ihan ymmärrä huoltasi.. Siis huolestut ystävästäsi kun hän on väsynyt ja haluaa olla perheen kesken? Tarkoitat varmasti hyvää mutta ajattele niin että tuskin on mitään mitä voisit sanoa joka hänen olonsa juuri nyt tekisi kovin hyväksi. Älä siis ota paineita että sinun pitää tehdä tai sanoa jotain mikä auttaa. Ystäväsi on kertonut jo ilmeisesti useamman kerran että ei jaksa nyt sosialisoida vaan haluaa olla perheen kesken niin anna olla, ei ole mitenkään vaarallista tai poikkeuksellista. Ehkä se vaikuttaa jos siellä kotona on jo ennestään niitä lapsia niin onhan se aika raskasta toisinaan ja jotkut raskaudet ovat raskaampia kuin toiset. 

Jos nyt väkisin haluat jotenkin tukea osoittaa niin kysäsepä vaikka ystävän mieheltä olisiko jotain mitä voisit tehdä. Auttaisiko jos viet muut lapset ulkoilemaan jotta äiti saa rauhassa levätä tai olisiko äidillä pihassa kukkamaa joka pitäisi jo kiireesti huoltaa mutta hän ei taivu sitä tekemään? Tämä toki vain jos todella tunnet ystäväsi ja tiedät että hän ilahtuisi semmoisesta eikä loukkaannu avun tuputtamisesta. Tai vie korillinen heidän yhteisiä herkkujaan joita odottava ystäväkin voi syödä. Toisaalta vaikka perinteinen postikorttikin voisi olla kiva tapa muistaa ja muistuttaa että tukena ollaan heti kun sitä tarvitset, kortti ei ole niin vaativa kuin joku viesti mihin odotetaan heti vastausta. 

Pidä pointtina kuitenkin että näissäkään tilanteissa et pakota ystävääsi olemaan sosiaalinen etkä näiden varjolla tuputa itseäsi kylään voivottelemaan että kyllä se kohta syntyy.