Puuttuuko lastensuojelu äidin anoreksiaan?

Toivottavasti tekee. Perfektionistinen lastenhoito on vaan anoreksian suuntaamista toiseen asiaan. Et ole lähelläkään parantumista vaan tulet vielä romahtamaan henkisesti. Sitten et enää välttämättä lastasi saa edes takaisin.

Mene hoitoon, ole kiltti.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tekee. Perfektionistinen lastenhoito on vaan anoreksian suuntaamista toiseen asiaan. Et ole lähelläkään parantumista vaan tulet vielä romahtamaan henkisesti. Sitten et enää välttämättä lastasi saa edes takaisin.

Mene hoitoon, ole kiltti.

Olen hoidossa. Mutta pelkään olla liian rehellinen, juurikin tämän aloituksen pelon vuoksi. Hoidan lapseni kuitenkin todella hyvin ja hän on oikein tasapainoinen.

Ap

toivottavasti tekee. laiminlyö ja vahingoitat lastasi, tuhoat hänen elämänsä.

Onko tuossa nyt mitään eroa verrattuna vaikka reumaan? Jos käy lääkärillä ja sitoutuu hoitoon niin kaikki on ok kunhan lapsi ei kärsi.

Vierailija kirjoitti:

Onko tuossa nyt mitään eroa verrattuna vaikka reumaan? Jos käy lääkärillä ja sitoutuu hoitoon niin kaikki on ok kunhan lapsi ei kärsi.

Niimpä. Ja lapsi on oikeasti todella hyvinvoiva, kasvaa ja kehittyy hyvin. En myöskään oireile hänen läsnäollessa niin paljoa, tai niin että se vaikuttaisi häneen.

Ap

hämillään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuossa nyt mitään eroa verrattuna vaikka reumaan? Jos käy lääkärillä ja sitoutuu hoitoon niin kaikki on ok kunhan lapsi ei kärsi.

Niimpä. Ja lapsi on oikeasti todella hyvinvoiva, kasvaa ja kehittyy hyvin. En myöskään oireile hänen läsnäollessa niin paljoa, tai niin että se vaikuttaisi häneen.

Ap

Jo pienetkin lapset näkee, kuulee ja ymmärtää enemmän kuin aikuiset tajuaa. Älä siis tuudittaudu siihen, ettei syömishäiriösi vaikuttaisi lapseesi.

Mielestäni se on hyvää äitiyttä, että voi myöntää ettei lapsen kanssa kaikki mene aina täydellisesti. Mäkin olin perfektionisti äiti ja seuraavaksi huilasinkin osastolla ja opettelin olemaan itselleni armollinen.

hämillään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuossa nyt mitään eroa verrattuna vaikka reumaan? Jos käy lääkärillä ja sitoutuu hoitoon niin kaikki on ok kunhan lapsi ei kärsi.

Niimpä. Ja lapsi on oikeasti todella hyvinvoiva, kasvaa ja kehittyy hyvin. En myöskään oireile hänen läsnäollessa niin paljoa, tai niin että se vaikuttaisi häneen.

Ap

Anteeksi, mutta elääkö lapsesi jossain tyhjiössä? Et oireile hänen läsnäollessaan? Ettekö esim. ruokaile koskaan yhdessä esim. kotona, lomalla?? Vaikea uskoa, etteikö äidin anorexia vaikuttaisi lapseen millään tavalla. Anorektikko näkee vain sen mitä haluaa (kuten esim. oman lihavuutensa).  

Tsemppiä ap. Toivottavasti parannut. Tuskin lastensuojelu puuttuu asiaan, mutta jos puuttuu, niin tahtovat tukea sinua.

Juu olet varmaan ihan normaali laihduttamisesta huolimatta. Kuten ystäväni, joka nipistelee muiden "makkaroita" "hyväntahtoisesti" (ilmeisesti koska itse koko ajan miettii vaan painoaan ja ulkonäköään niin pitää muidenkin ajatella), ei suostu syömään juuri missään, vetää raivarit - siis RAIVARIT - jos juo vahingossa jotain missä on kaloreita. Hänellä ei myöskään ole normaalien ihmisten spontaania elämää kun kaikki pyörii painon ympärillä. On rutiinit, ja niiden rutiinien rikkominen... no raivarit. Hirveetä vuoristorataa tunteiden kanssa. Ja koko ajan puhuu ihmisten painoista ja ulkonäöstä kun joku esiteini, ihan kun ihmiset olisi kuoria?

Kaikki ympärillä ihan nääntyneitä tähän kajahtaneeseen käkikelloon.... hänellä on myös lapsi... Lasua olen joskus miettinytkin.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni se on hyvää äitiyttä, että voi myöntää ettei lapsen kanssa kaikki mene aina täydellisesti. Mäkin olin perfektionisti äiti ja seuraavaksi huilasinkin osastolla ja opettelin olemaan itselleni armollinen.

Tiedän. Mutta en kykene olemaan itselleni armollinen. Laihdutus ”antaa voimaa” kestää arkea, vaikka se hullulta kuulostaakin. Olen paljon rauhallisempi ja en stressaa niin paljoa kun saan keskittyä johonkin. Pahin painajaiseni kuitenkin olisi, että tämä vaikuttaisi lapseeni. Teen kaikkeni hänen eteensä ja olen tehnyt myös kaikkeni, ettei minun laihdutus vaikuta häneen. Elämme ihan normaalia arkea. Neuvola, päiväkoti yms. kertoo pelkkää positiivista lapsesta. Hän on todella iloinen ja kasvaa reippaasti. Enkä liioittele tai valehtele.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Juu olet varmaan ihan normaali laihduttamisesta huolimatta. Kuten ystäväni, joka nipistelee muiden "makkaroita" "hyväntahtoisesti" (ilmeisesti koska itse koko ajan miettii vaan painoaan ja ulkonäköään niin pitää muidenkin ajatella), ei suostu syömään juuri missään, vetää raivarit - siis RAIVARIT - jos juo vahingossa jotain missä on kaloreita. Hänellä ei myöskään ole normaalien ihmisten spontaania elämää kun kaikki pyörii painon ympärillä. On rutiinit, ja niiden rutiinien rikkominen... no raivarit. Hirveetä vuoristorataa tunteiden kanssa. Ja koko ajan puhuu ihmisten painoista ja ulkonäöstä kun joku esiteini, ihan kun ihmiset olisi kuoria?

Kaikki ympärillä ihan nääntyneitä tähän kajahtaneeseen käkikelloon.... hänellä on myös lapsi... Lasua olen joskus miettinytkin.

Toivottavasti hän saa apua. Mä en käyttäydy kuten esiteini, vaan kypsästi, vaikka itse sanonkin. En puutu muiden syömisiin tai vartaloihin. Tsemppaan, jos joku kriiseilee omien kilojensa kanssa. En kannusta ketään laihduttamaan enkä todellakaan puristele kenenkään makkaroita. Pidän terveysajatukset ja kalorit oman pään sisällä. En raivoa kellekään.

Ap

No se puuttuu vaikkei mitään anoreksiaa olisikaan. Tosin ehkä ne oikeat tapaukset jäävät huomaamatta...

Toki terveydenhuollosta voidaan tehdä ilmoitus, mutta ei se automaattisesti johda lastensuojelun asiakkuuteen varsinkaan, jos et kaipaa apua. Plussaa on ainakin se, jos sinulla on jo hoitokontakti ongelmaasi.

Lapsi oppii ihan kaiken matkimalla pienenä. Syötkö hänen nähtensä sitten ihan normaalin kokoisia annoksia, jotta hän näkee mikä on normaalia syömistä?

Vierailija kirjoitti:

Toki terveydenhuollosta voidaan tehdä ilmoitus, mutta ei se automaattisesti johda lastensuojelun asiakkuuteen varsinkaan, jos et kaipaa apua. Plussaa on ainakin se, jos sinulla on jo hoitokontakti ongelmaasi.

Olen siis hoidossa. Saan ja otan apua vastaan. En vaan pysty lopettaa laihdutusta tai oireilua. Ajattelen, että kun saavutan painon X, ylläpidän sitä ja voin lopettaa laihduttamisen. Kaikki tämä niin, ettei siitä ole haittaa lapselle. Sen rajan yli en menisi.

Ap

hämillään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki terveydenhuollosta voidaan tehdä ilmoitus, mutta ei se automaattisesti johda lastensuojelun asiakkuuteen varsinkaan, jos et kaipaa apua. Plussaa on ainakin se, jos sinulla on jo hoitokontakti ongelmaasi.

Olen siis hoidossa. Saan ja otan apua vastaan. En vaan pysty lopettaa laihdutusta tai oireilua. Ajattelen, että kun saavutan painon X, ylläpidän sitä ja voin lopettaa laihduttamisen. Kaikki tämä niin, ettei siitä ole haittaa lapselle. Sen rajan yli en menisi.

Ap

Hyvä juttu! Toki vanhemman syömishäiriö voi olla uhka lapsen kehitykselle (esim. ruokasuhde), mutta toisaalta en lastensuojelun sosiaalityöntekijänä välttämättä keksi, miten lastensuojelu voisi auttaa teitä. Pääasia on, että sinulla on jo hoitokontakti.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oppii ihan kaiken matkimalla pienenä. Syötkö hänen nähtensä sitten ihan normaalin kokoisia annoksia, jotta hän näkee mikä on normaalia syömistä?

Syön välillä ja en aina syö samaan aikaan kun hän. Hän on vasta alle 2-vuotias, joten en usko, että hän kiinnittää huomiota minun syömiseen. Hän syö monipuolisesti ja reippaasti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oppii ihan kaiken matkimalla pienenä. Syötkö hänen nähtensä sitten ihan normaalin kokoisia annoksia, jotta hän näkee mikä on normaalia syömistä?

Syön välillä ja en aina syö samaan aikaan kun hän. Hän on vasta alle 2-vuotias, joten en usko, että hän kiinnittää huomiota minun syömiseen. Hän syö monipuolisesti ja reippaasti.

Ap

Usko ei ole tiedon väärti. Usko pois, se näkee, kuulee, huomaa ja imee itseensä ihan kaiken mitä sinä teet.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä ap. Toivottavasti parannut. Tuskin lastensuojelu puuttuu asiaan, mutta jos puuttuu, niin tahtovat tukea sinua.

Niin, en oikein itsekään näe tapaa millä he voisivat auttaa.

Ap