Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Note to self: ÄLÄ mene kauniina pe-iltana yksin kaupungille ostoksille

Vierailija
11.05.2018 |

Yksinäisyys vaan korostuu kun iloisia porukoita röykkiöittäin ympärillä eikä itsellä ole ketään jonka kanssa viettää aikaa.

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
11.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin tänään yksin syömässä ravintolassa kuten eilenkin. Ei minua haittaa iloiset ihmiset ympärilläni. Tänään näin Esplanadin-, Koffin - ja Vanhan kirkon puistoissa iloisia ihmisiä. Olen kokenut kaiken sen ja vetäytynyt viisasten vanhuuteen. PS. Kävin Sinebrykoffin museossa ystäväni kanssa, mutta hänen oli lähdettävä lapsen vaahdoksi, joten jatkoin yksin.

Vierailija
22/31 |
11.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä erehdyn kerta toisensa jälkeen perjantaina iltapäivällä yhteen kivaan ja suosittuun kahvilaan, jos vaan kaupungilla olen. Siinä sitten istun yksin ja syön hitaasti ranskalaisiani kaikkien iloisten ja hyväntuulisten toisiaan tapaamaan kokoontuvien seurueiden keskellä, joku vie pöytäni toisen tuolin ja tunnen itseni niin säälittäväksi luuseriksi ja turhaksi ylimääräiseksi hukkapalaksi että sen täytyy jo näkyä minusta päällepäin.

Varmaan jotain itserankaisua tai muuta haitallista käytöstä altistaa itseään tuolle kokemukselle aina vaan uudestaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen vissiin outo kun minua ei yleensä häiritse. Usein on kirja mukana ja luen sitä kahviloissa, terassilla, puistossa yms.

Vierailija
24/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin siis jos olet yksinäinen. Mutta jos et oo, voi olla ihana mennä.

Vierailija
25/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, sittenpä ystäviä hankkimaan. Asun Turussa ja kaveriporukkaan mahtuu kyllä! Missäs päin te yksinäiset shoppailette ja kahvittelette?

Vierailija
26/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä erehdyn kerta toisensa jälkeen perjantaina iltapäivällä yhteen kivaan ja suosittuun kahvilaan, jos vaan kaupungilla olen. Siinä sitten istun yksin ja syön hitaasti ranskalaisiani kaikkien iloisten ja hyväntuulisten toisiaan tapaamaan kokoontuvien seurueiden keskellä, joku vie pöytäni toisen tuolin ja tunnen itseni niin säälittäväksi luuseriksi ja turhaksi ylimääräiseksi hukkapalaksi että sen täytyy jo näkyä minusta päällepäin.

Varmaan jotain itserankaisua tai muuta haitallista käytöstä altistaa itseään tuolle kokemukselle aina vaan uudestaan.

Vastaisuudessa laita takki siihen vastapäisen tuolin selkänojalle. Näyttää siltä, että kaveri meni vessaan eikä kukaan vie tuolia. Jos joku yrittää viedä tuolin, sanot, että odotat kaveria.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No oma valinta. Täälläkin jos joku erehtyy antamaan jonkun neuvon, niin hirveet defenssit ja ei käy mikään. Todellisuudessa te haluatte vaan rypeä yksinäisyydessänne. Tuo asenne viittaa siihen. Sana laihduttavilla, kun on hirveen vaikeaa, mutta mikään muutos ei onnistu millään!

Vierailija
28/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä erehdyn kerta toisensa jälkeen perjantaina iltapäivällä yhteen kivaan ja suosittuun kahvilaan, jos vaan kaupungilla olen. Siinä sitten istun yksin ja syön hitaasti ranskalaisiani kaikkien iloisten ja hyväntuulisten toisiaan tapaamaan kokoontuvien seurueiden keskellä, joku vie pöytäni toisen tuolin ja tunnen itseni niin säälittäväksi luuseriksi ja turhaksi ylimääräiseksi hukkapalaksi että sen täytyy jo näkyä minusta päällepäin.

Varmaan jotain itserankaisua tai muuta haitallista käytöstä altistaa itseään tuolle kokemukselle aina vaan uudestaan.

Vastaisuudessa laita takki siihen vastapäisen tuolin selkänojalle. Näyttää siltä, että kaveri meni vessaan eikä kukaan vie tuolia. Jos joku yrittää viedä tuolin, sanot, että odotat kaveria.

No sithän ei näytäkään yhtään luuserilta kun se kaveri ei koskaan tule... Miksei voi antaa sitä tuolia tarvitsevalle. Älkää olko paskamaisia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No, sittenpä ystäviä hankkimaan. Asun Turussa ja kaveriporukkaan mahtuu kyllä! Missäs päin te yksinäiset shoppailette ja kahvittelette?

Ei nuo halua hankkia mitään. Se kun voisi vaatia itseltä jotain efforttia. Eli mieti tosissaan haluaisitko edes tuollaisen ystävän, joka ei ole valmis antamaan itsestään mitään, vaan odottaa, että kaikki tippuu taivaalta syliin ilman mitään normaalielämään kuuluvia ponnisteluja?

Vierailija
30/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä erehdyn kerta toisensa jälkeen perjantaina iltapäivällä yhteen kivaan ja suosittuun kahvilaan, jos vaan kaupungilla olen. Siinä sitten istun yksin ja syön hitaasti ranskalaisiani kaikkien iloisten ja hyväntuulisten toisiaan tapaamaan kokoontuvien seurueiden keskellä, joku vie pöytäni toisen tuolin ja tunnen itseni niin säälittäväksi luuseriksi ja turhaksi ylimääräiseksi hukkapalaksi että sen täytyy jo näkyä minusta päällepäin.

Varmaan jotain itserankaisua tai muuta haitallista käytöstä altistaa itseään tuolle kokemukselle aina vaan uudestaan.

Vastaisuudessa laita takki siihen vastapäisen tuolin selkänojalle. Näyttää siltä, että kaveri meni vessaan eikä kukaan vie tuolia. Jos joku yrittää viedä tuolin, sanot, että odotat kaveria.

No sithän ei näytäkään yhtään luuserilta kun se kaveri ei koskaan tule... Miksei voi antaa sitä tuolia tarvitsevalle. Älkää olko paskamaisia

Aina voi kohdata uuden kaverin, pitää antaa mahdollisuus, että joku istuu vastapäätä ja alkaa jutella, mutta jos viet siitä tuolin pois, ei kukaan istu yksinäisen juttuseuraksi. Voi odottaa uuttakin kaveria. On ilkeää viedä yksinäiseltä tuo mahdollisuus pois viemällä ainoa tuoli vastapäätä mihin mahdollinen juttukaveri voisi tulla tekemään tuttavuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
12.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tunteen. On hirveää käsittää kuinka yksin ja onneton on. Se iskee kuin pommi tajuntaan. Siksi inhoan erityisesti kesää ja välttelen ihmisiä parhaani mukaan. Kotona on turvallinen olo omassa omassa kuplassa. Joo ei näin ainakaan muutosta tapahdu, mutta olen keski-ikäinen ja luovuttanut aikoja sitten. Istun muuten nyt rannalla suojaisessa sopukassa ja nautin auringosta, liikun mielellään aamupäivisin kun ei ole vielä ihmismassoja liikkeellä.

Voimia ja hyvää kesää kaikille yksinäisille!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan seitsemän