Sukupuolipronominit suomenkieleen addressi

Vierailija kirjoitti:

Ja kun päästään vauhtiin niin asioilla ja esineilläkin pitää olla sukupuoli. Kahvikuppini on nainen.

Ja minulla muumimukit ovat muun sukupuolisia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos se sukunimi sattuukin olemaan vaikka, Lönnberg, Isaksson, Larsson, Hedman, Forsman, Hammarberg,Persson tai Sundström ?

(maastakarkoitusko näille taipumattomille?)

Eivät ole suomalaisia nimiä kielellisesti, joten noihin ei nen-pääte pätisi.  Eihän venäläisetkään naiset laita aata nimeensä, jos kyseessä on ulkomaalaisperäinen nimi. Esim. ei rva Ivana Trumpa, vaan Ivana Trump .

Vierailija kirjoitti:

Tai han  suomalaisistakin  vaikka  Elo, Havakka, Rossi,Salo, Joensuu, Simola tai vaikka Lavi ? Mitenkäs näihin sen haluamasi päätteen liität ?

(...ja tuo etc. on muuten suomeksi ym. tai jne.)

Helppojahan nämä:  Elo/Elonen, Havakka/Havakkainen, Rossi/Rossinen, Salo/Salonen, Joensuu/Joensuinen, Simola/Simolainen, Lavi/Lavinen.   Varsinkin tuo Rossi/Rossinen olisi aika hauska ja naisellinen :)

Ei ei ei! Miksi keksiä tuollaisia hölmöyksiä?

Meillä on jo olemassa liite. joka on lisätty miehen sukunimeen vaimoa ilmaisemaan, aivan tunnettu eli Lönnbergin vaimo on Lönnberska, Salon vaimo on Saloska, jne...

Tätä muotohan jo käytetty kauan myös miehen tittelin kanssa eli pastorska, tohtorska, jne...

Lisäksi on ollut muitakin muotoja kuten sanoissa ruustinna ja laamannitar. Näitä voisi soveltaa niihin sukunimiin, johon ensimmäinen muoto ei käy.

Sama pääte kuin sanassa 'penska'. Nimihän on kaikissa tapauksissa tietysti miehen, eli tuo 'gummman min'- tyyppinen (omistusliitehän)  osoittaisi vain ikäänkuin selvästi sen ,kenelle (miehelle) kuuluu.

Niin ja sitten ammatillisessa mielessä (ne erikoistapaukset jotka olisivat jostain syystä työelämässä) olisivat esm. vanhainkodin  johtajajatar, sairaanhoitajatar, koulun opettajatar (kätilö oli kai ainoa nimi johon tuota päätettä '-tar' ei ole milloinkaan liitetty).

Näillä päätteillähän päästäisiinkiin sitten kivasti takaisin 1930-luvulle, jolloin oli esim. eriarvoisuus sukupuolen perusteella palkkauksessa oli itsestäänselvää .

Seuraavat edistysaskeleet taaksepäin voitaisiinkin sitten ottaa jo 1800-luvulla, jolloin jokaisella naisella tuli olla mainittu  holhoaja ja kauppakirjoissa painoi lainvoinvoimaisena  ja oli vain miesten nimiä.

Vai pitäisikö tämä sukupuolen pronominilla kielessä ja puheessa osoittaminen tapahtuakinkin nyt jolla 'uudella' muodolla, joka siis ei viittaisi niihin entisiin (-ska, tai -tar) päätteisiin vaan pelkästään sukupuoli erottuisi aina  ?

Eli että säilytettäisiin nykyajan  tasa-arvoinen puhetapa ammatissa ja puhuttaisiin vain lääkäristä tai insinööristä, mutta kun sitten (uusmuotoisittain)vaikka 'henestä' alettaisiin puhumaan , niin kaikki tietäisivät heti, että 'hen' on nainen ( ja sitäpaitsi eaim. tuo vaihtoehto tarkoittaisi jo englanniksi 'kana')

Summma summarum: kun on näillä omilla kielen syvärakenteilla ja pronomineilla pärjätty muuttuvassa maailmassa tähänkin asti, niin eiköhän pärjättäisi jatkossakin. Onhan esim. japani säilyttänyt oman, kiinaa lukuunottamatta kaikista muista kokonaan poikkeavan aakkostonsakin, ja kulkenut silti maailmassa kehityksen kärjessä. (eikä sitäpaitsi näin perustavanlaatuista kielen syvärakennetta millään 'kansalaisadressilla olisi mahdollista muuttaakaan) Sillä erottuisivat vain  ne adressilaiset lopultakin.