Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nykyään yliopistoista on todella helppo valmistua, koska gradun voi kopioida netistä
Maailma muuttuu
11.05.2018 |
Näyttää siltä, että yhä useampi nykyopiskelija yliopistossa kopioi gradunsa netistä. Ja kun yliopistossa voi opiskella omaan tahtiin, on yliopistotutkinnon hankkiminen nykyään aika leikintekoa. Tosin yliopistotutkintojen arvostus on tippunut viimeisen 10 vuoden aikana todella merkittävästi pl. diplomi-insinöörin tutkinto.
Ammattikorkeakoulussa päättötyön tekeminen vaatii sen verran oikean työn tekemistä, että pelkkä kirjallisen osuuden kopiointi ei auttaisi. Myös opiskelu siellä vaatii tehokasta toimintaa.
Tässä on hiljaa käymässä niin, että työelämässä arvostetaan amk-tutkintoja enemmän.
Kommentit (24)
Ootko kuullut plagioinnintunnistusohjelmista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kopioida jostakin harvinaisemmasta kielestä ja suomentaa vapaasti, niin ohjelmistot eivät hoksaa plagiaatiksi.
Rikkaat opiskelijat voivat palkata graduntekijän ja lähteä lomille Balille.
Kopiointiin pitäisi kiinnittää huomiota jo opintojen alusta asti. Itselle tuli lisäopinnoissa vastaan vanhempi korkeasti koulutettu mieshenkilö, jolle tavoitteena oli kaikesta parhasta arvosanat. Oli iso yllätys, kun selvisi, että hänen esseensä olivat suoria kopiointeja muiden teksteistä. Tämä ei ollut Jyväskylän yliopistossa, vaan toisessa yliopistossa. Tämä tapahtui viime vuonna eli kyse ei ole mistään vuosikymmeniä vanhasta asiasta.
Näyttää siis siltä, että kopiointia harrastetaan ihan yleisesti, vaikka virallisesti se on kielletty.
Plagioinnin tunnistusohjelmia on, mutta käytetäänkö niitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistusohjelmat ovat olleet pakollisia opinnäytteissä viime vuodesta lähtien.
Joku on katkera. AMK-tutkinto ei missään vaiheessa vaadi niin paljon työtä kuin vastaavan alan maisterin tutkinto. Kandiin sitä voi verrata, mutta jos ei kandin tutkielmaa saa tehtyä ilman plagiointia niin osaaminen ole kovin korkealla tasolla. AMK-opinnäytetyön taas voi tehdä muutamassa viikossa parityönä - vähän eri tasoa kuin pro gradu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päinvastoin vaikeammaksi käy koko ajan! Plagiaatin tunnistaminen on helpompaa kuin koskaan ennen. Olen narauttanut monia kurssiesseitä ihan yksinkertaisesti heittämällä googleen jonkun lauseen tekstistä. Hyvin lyhyeksi käyvät valheen tiet :)
Niin kuin moni jo kertoi, on plagiointi muuttunut vaikeammaksi, koska kaikki uudempi aineisto alkaa olla jo digitaalisessa muodossa, joten lähde on helppo löytää, toisin kuin Vilenien ja Huhtasaarien nuoruudessa.
Jos olet seurannut keskustelua opinnäytteistä, niin eipä nuo AMK:n läpyskät nyt niin huipputiedettä ole:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031121247088_uu.shtml
Vaikka kyseessä on "yksittäis"tapaus, niin kertoo kuitnekin siitä, ettei opinnäytteet ole se mihin AMK:ssa panostetaan.
Tuosta AMK tutkintojen suuremmasta arvostuksesta haluaisin kyllä nyt saada jotain dataa. Ei sillä, itsekin arvostan niitä - mutta olisi tosi kiva saada tietoa vertailukohtina lähinnä tradenomi vs. KM, insiööri vs. DI ja ehkäpä vielä medianomi VS. yliopiston viestinnän koulutusohjelmat.
Muutenhan vertailu on vähän vaikeaa, koska tutkinnot tähtäävät eri työmarkkinoille (toki muitakin vertailupareja saattaa löytyä, mutta esim. sote- alalla on vallalla niin vahva professionismi, ettei tutkintojen välillä ole juuri liikkuvuutta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Plagioinnin tunnistusohjelmia on, mutta käytetäänkö niitä?
Jopa suuri osa tavallisista esseistä viedään nykyään ohjelman kautta. Huomaa, ettei ketjun aloittajalla ole mitään tietoa yliopiston käytänteistä.
Vierailija kirjoitti:
Joku on katkera. AMK-tutkinto ei missään vaiheessa vaadi niin paljon työtä kuin vastaavan alan maisterin tutkinto. Kandiin sitä voi verrata, mutta jos ei kandin tutkielmaa saa tehtyä ilman plagiointia niin osaaminen ole kovin korkealla tasolla. AMK-opinnäytetyön taas voi tehdä muutamassa viikossa parityönä - vähän eri tasoa kuin pro gradu.
Nämä parityökäytännöt muuten riippuu ihan koulutusohjelmasta - kyllä mm. kasvatustieteissä graduja on tehty parityöinä.
Ihmetyttää "akateemiset" ihmiset, jotka tekevät yleistyksiä ilman parempaa tietoa - tyyliin, joku on tehnyt AMK:n opinnäytteen parityönä - kaikki tekevät. Minä en ole tehnyt (enkä olisi saanut tehdä) gradua parityönä - kukaan ei ole saanut.
Kerrotko vielä muuten mitä opiskelit eli mistä nämä älyn jättiläiset sikiää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että opiskelu on muuttunut yhtä aikaa vaikeammaksi ja helpommaksi.
Ennen 90-luvun loppua opiskelijoiden on pitänyt tukeutua kirjastoihin ja kestää kaikki siihen liittyvä logistiikka; kirjastoissa käynti, kirjojen lainaus, uusiminen, palauttaminen ja teosten etsiminen mahdollisesti useammastakin eri kirjastosta.
Jos itse käyn jonkun yliopiston tai AMK:n kurssin, en yleensä välitä siitä itse kurssikirjallisuudesta ellei se ole ihan pakollista, vaan haen vain netistä englanninkielisiä lähteitä itse aiheesta ja sillä tavalla tietoa saa paljon enemmän kuin jostain yksittäisestä kirjasta. Voin sisällyttää jonkun mitättömän pikkuviittauksen pakolliseen kurssikirjaan muiden lähteiden lisäksi.
Aika pienet mahdollisuudet saada plagiaattia läpi, HY ainakin käyttää Urkund-tarkistusohjelmaa. Tuota kyllä mietin, että jos kääntää kielestä toiseen, niin hoksaisiko Urkund asian... Mutta kyllä sen gradun saa kasattua ilman mitään kopiointeja muilta, ei se ole niin vaikea suoritus, mutta jostain syystä siitä on tehty 'mörkö' opiskelijoille. Etenkin, jos on suorittanut kokeellisen osion, niin gradu on aika simppeli väsätä, senkun listaat metodit ja tulokset ja lopuksi niihin liittyvät teoriat.
Tsemppiä kaikille, jotka kirjoittavat tällä hetkellä gradua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse kopioin toiseen yliopistotutkiintooni osittain tekstejä, siis lähinnä suomensin englanttilaisistä lähteistä, usein suoraan wikipediasta, ja laitoin samat lähdeviitteet kuin wikipediassa, lukematta alkuperäistekstiä. Pari kertaa taisin tehdä ihan saman esseen eri luennoitsijalle eri otsikolla. Vieraileva luennoitsija saattoi tulla Usasta, ja eihän se voinut tietää olenko tutkinut asiaa jo aiemmin ja saiin hyviä arvosanoja. Tentteihin luin joskus vain sisällyluettelot ja wikipedian ja läpi. Josus luin kirjankin koska asia kiinnosti minua mutta vain koska asiaa oli kiva tutkia.
niin ja sitten lopulta muutin graduni aihetta, kun en löytänyt aiheesta joka minua kiinnosta, tarpeeksi aineistoa. otin sitten vanhan gradunni 1998 vuodelta,, kirjoitin sen tietokoneelle, muutin vain näkökulmaa, hieman otsikkoa, otsikoiden järjestystä. siinä piin sitten muutaan kuukauden reissulomaa Aasiassa enkä tehnyt gradua lainkaan.
sitten syksyllä poistin 40 sivua 2 päivässä gradusta ja muokkasin sen julkaistavaksi. valmistuin 2,5 vuodessa humanistisesta maisteriksi, aika helpolla, ja ainoa mikä kiinnosti oli muinaiskielet, yhden vuoden aikana luin 2 kurssia hepreaa. se oli ainoa jossa täytyi käyttää oikeastaan aivoja ja olikin jännää. Niiin entisen tutkintoon käytiin 7 vuotta haahuillessa ja graduunkin käytin vuoden silloin. eli oikeaastaan plagioin vain itseäni gradussani. eipä ole tästäkään tutkinnosta mitään hyötyä olllut, 1,5 vuotta taas työttömänä. niin onneksi vanha graduni oli niin vanha ettei sitä ole julkaistu tosiaankaan netissä eikä ohjelmat siis sitä voineet suoraan tunnistaa plagiaatiksi. en saanut hyvää arvosanaa mutta en sentään approbaturia. gradun tekon meni yhteensä ehkä muutama viikko, kun yritin häivytttää sitä niin ettei se ole ihan sama kuin edellinen. vaikeinta oli tiedon karsiminen niin että näkökulma olisi hieman erilainen, alkuperäisiä lähteitä en toki lukenut enää ollenkaan. (:
en tunnusta että olisko tämä minun tekele, mutta tässä ohjeet (:
you tuben alakulmasta saa tekstit päälle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku on katkera. AMK-tutkinto ei missään vaiheessa vaadi niin paljon työtä kuin vastaavan alan maisterin tutkinto. Kandiin sitä voi verrata, mutta jos ei kandin tutkielmaa saa tehtyä ilman plagiointia niin osaaminen ole kovin korkealla tasolla. AMK-opinnäytetyön taas voi tehdä muutamassa viikossa parityönä - vähän eri tasoa kuin pro gradu.
Nämä parityökäytännöt muuten riippuu ihan koulutusohjelmasta - kyllä mm. kasvatustieteissä graduja on tehty parityöinä.
Ihmetyttää "akateemiset" ihmiset, jotka tekevät yleistyksiä ilman parempaa tietoa - tyyliin, joku on tehnyt AMK:n opinnäytteen parityönä - kaikki tekevät. Minä en ole tehnyt (enkä olisi saanut tehdä) gradua parityönä - kukaan ei ole saanut.
Kerrotko vielä muuten mitä opiskelit eli mistä nämä älyn jättiläiset sikiää.
Sosionomien opinnäytetyöt näyttävät pääsääntöisesti olevan paritöitä. Niistä puuttuu analyysiosuudet kokonaan. Ovat lähinnä esseitä.
Vierailija kirjoitti:
Niin kuin moni jo kertoi, on plagiointi muuttunut vaikeammaksi, koska kaikki uudempi aineisto alkaa olla jo digitaalisessa muodossa, joten lähde on helppo löytää, toisin kuin Vilenien ja Huhtasaarien nuoruudessa.
Jos olet seurannut keskustelua opinnäytteistä, niin eipä nuo AMK:n läpyskät nyt niin huipputiedettä ole:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016031121247088_uu.shtml
Vaikka kyseessä on "yksittäis"tapaus, niin kertoo kuitnekin siitä, ettei opinnäytteet ole se mihin AMK:ssa panostetaan.
Tuosta AMK tutkintojen suuremmasta arvostuksesta haluaisin kyllä nyt saada jotain dataa. Ei sillä, itsekin arvostan niitä - mutta olisi tosi kiva saada tietoa vertailukohtina lähinnä tradenomi vs. KM, insiööri vs. DI ja ehkäpä vielä medianomi VS. yliopiston viestinnän koulutusohjelmat.
Muutenhan vertailu on vähän vaikeaa, koska tutkinnot tähtäävät eri työmarkkinoille (toki muitakin vertailupareja saattaa löytyä, mutta esim. sote- alalla on vallalla niin vahva professionismi, ettei tutkintojen välillä ole juuri liikkuvuutta).
AMK:ssa ei Saa tehdä tieteelliseen suuntaan taipuvia läpysköjä. Itsellä kokemusta tästä. Läpyskää piti pehmentää ennen kuin se meni läpi. Syynähän on duaalimalli, eli amk ei saa astua yliopiston varpaille. Ja toisinpäin.
Jännä miten joillakin jää yksi ja ainoa ajatus jumiin päähän ja sitä sitten toistellaan päivätolkulla. Tässä tapauksessa se että gradut on joko 100% omaa tekstiä (täysin mahdotonta) tai sitten 100% kopsattu jostain (nämä ei mene läpi). Muita vaihtoehtoja ei ole tälle hokijalle olemassakaan.
Venäläiset tututkin ovat kertoneet, että Venäjällä voi ostaa tutkintotodistuksen ja myös hyviä arvosanoja rahalla. Aika feikkiä namä akateemiset ympyrät. Hyvin harvasta tulee todella yhteiskuntaa hyödyttävä tutkija tai professori. Muut ovat tavallista karjaa.
Ensinnäkin, plaginoinnintunnistus koneellisesti toimii nykyään erinomaisesta, eli plagiointi on tosi paljon vaikeampaa kuin siihen aikaan kun julkaisut oli paperijulkaisuja kirjastoissa.
Toinen juttu on, että ei se gradu nyt mitenkään ole läheskään opintojen haastavin osa. Jos on selvinnyt niistä itse muista opinnoista, niin ei se gradu siinä juuri mitään merkitse. Sehän on määritelmällisesti opinnäyte siitä että osaa tieteellistä kirjoittamista. Niille, jotka eivät jatka opintoja tohtoriksi tai jatka töissä akateemisessa maailmassa, ko. taidolla ei ole juuri mitään merkitystä.
Alue: Aihe vapaa
Nykyään on paljon vaikeampi saada plagioitua gradua läpi, koska varmaankin kaikilla yliopistoilla alkaa olla käytössään plagiaatintunnistusohjelma, esim Turnitin, jota ilman gradua ei oteta tarkastettavaksi.