Kaupungin vuokra-asunnossa asuva on automaattisesti luuseri?

Niissä asuu myös Ok toimeen tulevia. Asuneet kauan ja eivät luovu asunnostaan.

Asun myös Hekan asunnossa, junalla reilu 10 min Helsingin keskustaan.

Naapureina on pienituloisia eläkeläisiä mutta myös hyvin toimeentulevia perheitä/aikuisia pariskuntia, jotka ovat nuorena saaneet stadin kämpän ja jääneet pysyvästi edulliseen asuntoonsa.

En pitäisi erityisen köyhänä tai luuserina tuntemaani naapuripariskuntaa, jossa vaimo tienaa 55 tuhatta vuodessa ja mies eläkkeläisenä 30 tuhatta. Silti heille kelpaa hyvin vajaa 40 neliön kaksio, jossa vuokra 410€/kk. Se on heidän kaupunkasuntonsa, viikonloput ja lomat menevät mökillä ja Espanjan asunnolla.

Onko se moraalisesti oikein, kun pienituloisia jonottaa tuhansia stadin kämppiin? Kerran kun saat sen asunnon, niin se on ikuinen, ketään ei heitetä ulos, vaikka varallisuutta kertyisikin.

Vierailija kirjoitti:

Hekalta ei saa asuntoa, jos on luottotiedoton.

Nimenomaan Hekalta saat sen asunnon vaikka luottotietoja ei olisi. Sitä ei tarkisteta edes. Luottotiedottomuus voi jopa edes auttaa hekan asunnon saamista sillä yksityiset asunnon vuokraajat näitä kyselevät ja se on este muualta vuokraamiselle.

Ainoa minkä Heka tarkistaa on, ettei sinulla ole vuokra velkaa Hekalle aiemmasta asumisesta Hekalla.

Ei kai työssäkäyvät saa mitään kaupungin asuntoja, kai niihin on jotkut tulorajat.

Sanoisin että luuseri tai sairaalloisen pihi asuu kaupungin vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai työssäkäyvät saa mitään kaupungin asuntoja, kai niihin on jotkut tulorajat.

Sanoisin että luuseri tai sairaalloisen pihi asuu kaupungin vuokralla.

XDD Vttu mitä jaskaa taas!

Vierailija kirjoitti:

Ei kai työssäkäyvät saa mitään kaupungin asuntoja, kai niihin on jotkut tulorajat.

Sanoisin että luuseri tai sairaalloisen pihi asuu kaupungin vuokralla.

Hekalla ainakin tulorajoja kokeiltiin ja poistettiin tän vuoden puolella. En muista tarkkaan milloin oli.

Miten varakas tai hyvätuloinen voi saada kaupungin vuokra-asunnon? Vai voiko kerran kaupungin vuokra-asunnon saanut asua verovaroin tuetussa asunnossa vaikka loppu elämänsä?

Kuinka monta vuoka-asuntoa voi omistaa ja asua samaan aikaan kaupungin vuokra-asunnossa?

Ps. En ota kantaa luuseriuteen. Rikaskin voi olla luuseri niin kuin minä sen ymmärrän.

Asutaan huonomaineisessa Oulun Sivakan talossa ja tämä on rauhallisin paikka, missä olen ikinä asunut. Johtuu varmaan siitä, että suurin osa asukkaista on vanhuksia ja muutama lapsiperhe asuu myös. Vuokraan kuuluva yykkitupa on toimiva, ei tule varauskirjariitoja joska vuorot varataan lukkotauluun. 

Pahin asuinpaikkani on ollut yksityinen asunto-osakeyhtiö, jossa alakerran sosiaalitapaukset biletti 7 yönä viikossa, eikä isännöitsijä saanut niitä kuriin koska asunnon omistaja on kaupungin isokenkäisiä. Siitä seuraavassa Saton talossa oli vähän rauhallisempaa, kunnes alakertaan muutti nettikasinoista riippuvainen, möykkäävä juoppo. Satolla nousee myös vuokrat joka vuosi vähintään 30 € ja sen arava-asunnot ovat jopa vapaarahoitteisia kaliimpia, kuten vvo:lla. 

Piensijoittaja kirjoitti:

Miten varakas tai hyvätuloinen voi saada kaupungin vuokra-asunnon? Vai voiko kerran kaupungin vuokra-asunnon saanut asua verovaroin tuetussa asunnossa vaikka loppu elämänsä?

Kuinka monta vuoka-asuntoa voi omistaa ja asua samaan aikaan kaupungin vuokra-asunnossa?

Ps. En ota kantaa luuseriuteen. Rikaskin voi olla luuseri niin kuin minä sen ymmärrän.

Mun vanhalla naapurilla oli omistusasunto Turussa päin jonka oli laittanut vuokralle ja itse asui Helsingin kaupungin vuokra asunnossa. Syy miksi asui helsingissä oli työt ja Turun asunto oli tullut perintönä. Toisessa kaupungissa oleva omistus kämppä ei vaikuta oikeuteen asua kaupungin vuokra asunnossa kun välimatka on tarpeeksi pitkä ja asumiseen ks asunnossa on pätevä syy. Näin oli n 5 v sitten. Ei varallisuutta tarkisteta sen jälkeen kun olet sen asunnon saanut.

Eipä täällä noita saa kukaan töissä käyvä mediaanituloinen, vaan joku sosiaalinen viritys vaaditaan pohjille. Oikea ihonväri, viisi lasta, työttömyys jne. Jos asiat sitten myöhemmin paranee, hienoa hänelle/heille, mutta silti osoittaa lähinnä mielikuvituksen puutetta, jos ei löydä parempaa asuntoa.

Helsingissä kaupungin asunnon saa hyvin harva.

Ne, jotka saavat, pitävät siitä kiinni, kunnes loton miljoonavoitto on tilillä...

Mä ainakin pidän omasta kodistani niin paljon, etten lähde tästä muuten kuin ilon palasina.

Itse asuin eron jälkeen 3 lapsen kanssa kaupungin vuokratalossa 3 vuotta. Rahat ei riittäneet oman asunnon ostoon eikä vuokrakämppään vapailla markkinoilla silloin 24v sitten. Omilla rahoilla ostin kesäpaikan meille. Onneksi tuo talo oli ihana ja pieni, 7/9 asukkaista yh äitejä myös:) Hyvät vuodet, ei valittamista.

Luuseri en ollut enkä ole, töissä kävin ihan normaalisti ja elimme tavallista elämää. Ei alkoholiongelmaa, en polttanut, ei ollut vieraita miehiä lasten aikana jne.

Ei. Serkkuni perhe asui kaupungin vuokra-asunnossa, kun rakensivat omaa taloa. Yksi toinen tuttu muutti kaupungin asuntoon eron jälkeen, kun piti nopeasti saada asunto (muutti melkopian pois). Ja muitakin vastaavia "väliaikaisratkaisuja" löytyy lähipiiristä.

se oli aikoinaan kun köyhä ihminen sai armosta kaupungin asunnon. ei toki enään ole sellaista käsitystä. itselläni on kaupungin asunto ja asun tässä ihan kuin omassa osakkeessani vailla valvontaa .

Vain silloin kun kaupugin vuokra-asunto on muuten omistusasuntojen talossa.

Ja kyllä sen vaan huomaa ketkä on ne vuokralaiset.

Joo olen tosi luuseri. Olen opiskellut tässä kaupungin vuokra-asunnossa asuessani itselleni ammatin ja käynyt töissä. Nyt onkin rahaa sen verran säästössä pienen vuokran ansiosta, että olen aikeissa ostaa oman asunnon. Uuden ja keskustasta.

Moraalisesti väärin jäädä ikuisesti asumaan yhteisesti tuettuun asuntoon. Ystävälläni on viiden tonnin palkka ja minusta asunnon voisi vapauttaa sellaiselle, joka sitä oikeasti tarvitsee.

Hekan asunto on lottovoitto, jos sen sattuisi saamaan. Kuitenkin samaan aikaan Hekan asunnoissa asuu erittäin hyvätuloisia, jotka eivät luovu asunnoistaan kirveelläkään. Samoin yksi henkilö saattaa asua 4 h + k asunnossa tyytyväisenä loppuun asti. Yleensä vielä lapset - halutessaan - saavat Hekan asunnon. Tämä on niin nähty. :( Tosin Heka lähettää kauniita kirjeitä ylisuurissa asunnoissa asuville, että voisivat ehkä halutessaan harkita pienempää asuntoa. Eihän tämä tietenkään tehoa. Sen sijaan Kela lähestyy heti pari neliötä liian suuressa kolmiossa asuvaa yh-äitiä ja pakottaa tämän muuttamaan, koska asumistuki jne. Jotenkin en näe Hekan toimintaa kovin järkevänä. Liekö kaupunkitarina vai ei, mutta kerrotaan, että ns. integroiduille alueille arvotaan ne "normaalit" asukkaat sen mukaan, kenen paperit nyt vain sattuvat ensin käsiin ja joka täyttää kriteerit edes jossain määrin.

Ja tulos: ei, ei ole luuseri. Itse haen jatkuvasti Hekan asuntoihin ja tiedän, ettei arvonta suosi minua. Jätetäänpä siis edelleen osa lääkkeistä apteekkiin ja käydään leipäjonossa. Näinhän meitä kyykytetään myös vuokra-asumisen takia!

Vierailija kirjoitti:

Niissä asuu myös Ok toimeen tulevia. Asuneet kauan ja eivät luovu asunnostaan.

Eli pitäiskö vuokralaisten tulot tarkistaa kerran vuodessa, jotta oikeat tarvitsijat saisivat asunnon? Keskituloiset vuokraisivat tai ostaisivat asuntonsa muualta.

Riippuu asujan iästä. Jos asuu väiaikaisesti alle kolmikymppisenä, kun samalla rakentaa uraa ja säästää parempaan elämään niin ei tietenkään ole. Kun ikä alkaa nelosella ja elämä junnaa paikoillaan kaupungin asunnossa niin silloin on peiliin katsomisen paikka. Ei aikuinen ihminen voi pitää itseään onnistujana, jos ei elä aikuisen tavalla. Varmasti mukavaa kituuttaa kaupungin subventoimassa kämpässä, kun ikätoverit ostavat omistusasuntoja ja kesämökkejä. Mahdollisten lapsienkin kasvuympäristönä kauhea.