Mitä omistamme? Sukulaiset ja minä. Entä sinä?

Olin jo lapsena tarkka tavaroistani ja pidin niistä hyvää huolta. Luin kodinhoito oppaankin. Ostin tarvittavat puhdistus- ja hoitoaineet vaikka viikkorahoillani ja huolehdin hankkimistani tuotteista säntillisesti.

Omilleni muutettua kiinnostuin lisää hyvästä ja parhaasta laadusta ja innostuin luonnonmateriaaleista, koska niistä saa pienet kulumatkin korjattua pois sekä niiden kauneuden ja niistä saatavan ihotuntuman vuoksi. Tahdoin ostaa yhä enemmän keskihintaista tai hintavampaa, jos vain materiaalit ja työnjälki olivat mieluisia ja rahani riittivät. Säästin ja odotin mieluummin, kuin ostin jotain mielestäni väärää, jonka joutuisin myöhemmin korvaamaan uudella.

Kun kyläilen sukulaisteni luona, minua on alkanut raastamaan olosuhteet. Pyyhkeet ja lakanat haisevat ja ovat kuluneita. - Otan omat mukaan. Veitset ovat tylsiä. - Ei ole mukavaa pilkkoa niillä. On värjääntyneitä muovisia astioita ja kolhiintuneita, rikkinäisiä posliiniastioita sekä vanhoja rohisevia kodinkoneita. - Samoja vanhoja, kuin silloin lapsena ja eivät heitä pois.

Ehkä he eivät huomaa miten materiaalit ovat kuluneet ajan saatossa, olisi pitänyt huoltaa oikein/paremmin, ostaa parempaa laatua? - Ne eivät toimi enää edes tyydyttävällä tasolla! Verhot ja matot ovat keinokuitua. Tyynyt ja peitot ikivanhoja. - Kaikkia ei ole edes voinut pestä.. Patjat vaahtomuovia ja kuopalle nukuttuja. - Kipeydyn joka kerta, kun nukun. Kankaat kaiken kaikkiaan nyppyyntyneitä, pinttyneitä, reikäisiä, sähköistyviä ja nukkavieruja.

Ymmärrätte varmaan, jos vanhoilla ihmisillä on tällainen koti, mutta kun myös kahdella siskollani on? Heillä on käytössä lapsuuden kodistamme mukaan otettuja tuotteita ja ovat kiertäneet kirpputorit ja halpahallit, kun ovat hankkineet jotain uutta.

Ehkä tässä on kysymys myös omista varoista ja lapsuuden perheen varoista? Minulla on ihan hyvät tulot, mutta myös erilainen tyyli kuluttaa varojani. Siskonikaan eivät ole aivan köyhiä, mutta köyhyys asuu heissä. Minulla ei ole tarvetta näyttää esineilläni mitään, vaan elämäni tuntuu miellyttävämmältä, kun olen laittanut kotini kuntoon.