Te jotka joudutte työmatkoilla jakamaan hotellihuoneen työkaverin kanssa
Miten ihmeessä 1) kestätte ja 2) hyväksytte sen?
Kommentit (12)
Ei mulla ole ollut ongelmia sen suhteen. Tosin kollegalla voi olla, koska minä kuorsaan.
Ei minun työkaverit niin vastenmielisiä ole etten kestäisi.
Kamala ajatus. En missään tapauksessa suostuisi moiseen. Tarvitsen omaa tilaa ja yksityisyyttä. Lisäksi kärsin jo muutenkin unettomuudesta (ja niin kärsisi huonetoverikin).
Maailmassa on ehkä kolme tai neljä ihmisistä, joiden kanssa voisin jakaa huoneen, eivätkä he todellakaan ole työkavereita vaan todella läheisiä ihmisiä.
En erityisesti pidä. Mutta Suomessa tv-ohjelmia, ja elokuvia tehdään pienellä rahalla, eikä jokainen saa omaa huonetta kuvausreissuilla.
Onneksi porukka muotoutuu niin tiiviiksi, ja päivät ovat usein pitkiä, joten kyllä se menew. Mökkimajoituksissa onneksi on usein omat huoneet.
Millaisissa töissä työmatkoilla joutuu jakamaan huoneen?
Omaan työhöni kuuluu suhteellisen paljon matkustamista, mutta koska matkoilla ollaan aina jossain, missä pitää olla edustava ja välkky, pidetään meillä tosi tärkeänä, että työolosuhteet on sitten sellaiset, että siellä voi olla edustava ja välkky. Tähän kuuluu, että majoitus on vähintään keskitasoa ja että jokaisella on oma huone. Myös siksi, että siellä huoneessa pitää joskus tehdä keskittymistä vaativia hommia.
Mutta sitten samaa duunia tekee joukko erilaisia freelancereita, joilla ei ole käytettävissä ihan samoja budjetteja tai jotka valitsevat käyttää budjettinsa johonkin muuhun. Nämä asuvat kimppa-aribnb-kämpissä, joissa osa väestä bilettää ja osa yrittää tehdä töitä ja joku saa migreenin(vatsataudin/krapulan - ja toki se on mahdollista ja sitä migreenipotilasta lukuunottamatta pystyvät tekemään duuninsa - mutta kyllä se näkyy suorituksen tasossa.
En ikinä. Maksaisin erotuksentyönantajalle omaan huoneeseen.
Lomamatkoilla en koskaan jaa huonetta kenenkään ystävistäni kanssa. Kaikki päivät muutenkin intensiivistä yhdessäoloa ja sitten vielä yhteinen huone. Ei todellakaan.
En missään nimessä suostuisi. Tarvitsen oman yksityisyyteni jo ihan vessatoimintojen vuoksi (kärsin suolistosairaudesta).
Kerran jaoin huoneen ja oli menkat. Aamulla koko sänky veressä.. Todella miellyttävää. Not.
En kestäisikään. Onneksi ainut työkaverini jonka kanssa olen jotain työmatkoja tehnyt - meillä niitä tulee tosi vähän - on miespuolinen, niin että meitä ei ole siksi yritettykään tunkea samaan huoneeseen. Mutta vaikka olisi naispuolinenkin niin kieltäytyisin yhteisestä huoneesta ja vaikka maksaisin itse oman huoneen.
Naiskollegan kanssa ihan ok, miehen kanssa ei. Mielummin silti nukun yöni ihan omassa sopessani.
Olisihan se aika sietämätöntä. Onneksi meillä saa työmatkoilla oman huoneen.
Jos on ensin 8-12 tuntia toisen kanssa työssä ja usen melko stressaavassa tilanteessa, niin kyllä siinä alkaisi pinna kiristyä jos pitäisi vielä vapaa-aikakin olla yhdessä. Tähän sitten päälle se että lepo voi häiriintyä jos toinen kuorsaa, haluaa katsoa telkkaria tai lukea kun toinen haluaisi vain nukkua pimeässä.
Miksi en hyväksyisi ja kestäisi?