Ihmisten konmaritus - mitä mieltä? Hesarissa artikkeli

Vierailija kirjoitti:

Eli Tässä on nyt itsekkyys huipussaan. Ne ystävät säästetään tietysti, joista saattaa joskus olla jotain hyötyä. Vaikka lakimiesystävä ja lääkäri serkku tai mukavan mökin omaava vieraanvarainen ystävä pidetään.

Semmoisen köyhän ystävän voi hylätä. Siitä ei koskaan irtoa mitään hyötyä. Juhlasakin ovat niin tylsillä tarjottavilla ankeassa kolmiossaan lähiössä. Tuliaisiksi tuo vain jotain halpaa ja häälahjaksi antoi vain 50 euroa kahdelta vieraalta. Ihan turha köyhä. Se konmaritetaan.

Konmarituksessaon itsekkyys huipussaan.

Öh no siis miksi kuka olisi "ystävä" jonkun kanssa kenestä ei hyödy mitään? Minä ainakin hyödyn ystävistäni: iloa, seuraa, hyvää mieltä, tukea jne. Miksi olisin ystävä jollekin joka ei ikinä tuo mitään positiivista suhteeseen? Onko sinulla paljonkin ystäviä joista et edes pidä? Miksi.....?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli Tässä on nyt itsekkyys huipussaan. Ne ystävät säästetään tietysti, joista saattaa joskus olla jotain hyötyä. Vaikka lakimiesystävä ja lääkäri serkku tai mukavan mökin omaava vieraanvarainen ystävä pidetään.

Semmoisen köyhän ystävän voi hylätä. Siitä ei koskaan irtoa mitään hyötyä. Juhlasakin ovat niin tylsillä tarjottavilla ankeassa kolmiossaan lähiössä. Tuliaisiksi tuo vain jotain halpaa ja häälahjaksi antoi vain 50 euroa kahdelta vieraalta. Ihan turha köyhä. Se konmaritetaan.

Konmarituksessaon itsekkyys huipussaan.

Öh no siis miksi kuka olisi "ystävä" jonkun kanssa kenestä ei hyödy mitään? Minä ainakin hyödyn ystävistäni: iloa, seuraa, hyvää mieltä, tukea jne. Miksi olisin ystävä jollekin joka ei ikinä tuo mitään positiivista suhteeseen? Onko sinulla paljonkin ystäviä joista et edes pidä? Miksi.....?

Mulla on joitakin ystäviä jotka on masentuita ja joilla on suuria ongelmia, eivät he varsinaisesti ilahduta muuten kuin että tukena oleminen tuo minulle tarkoitusta. Joskus ihmissuhteissa on raskaitakin kausia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli Tässä on nyt itsekkyys huipussaan. Ne ystävät säästetään tietysti, joista saattaa joskus olla jotain hyötyä. Vaikka lakimiesystävä ja lääkäri serkku tai mukavan mökin omaava vieraanvarainen ystävä pidetään.

Semmoisen köyhän ystävän voi hylätä. Siitä ei koskaan irtoa mitään hyötyä. Juhlasakin ovat niin tylsillä tarjottavilla ankeassa kolmiossaan lähiössä. Tuliaisiksi tuo vain jotain halpaa ja häälahjaksi antoi vain 50 euroa kahdelta vieraalta. Ihan turha köyhä. Se konmaritetaan.

Konmarituksessaon itsekkyys huipussaan.

Öh no siis miksi kuka olisi "ystävä" jonkun kanssa kenestä ei hyödy mitään? Minä ainakin hyödyn ystävistäni: iloa, seuraa, hyvää mieltä, tukea jne. Miksi olisin ystävä jollekin joka ei ikinä tuo mitään positiivista suhteeseen? Onko sinulla paljonkin ystäviä joista et edes pidä? Miksi.....?

Mulla on joitakin ystäviä jotka on masentuita ja joilla on suuria ongelmia, eivät he varsinaisesti ilahduta muuten kuin että tukena oleminen tuo minulle tarkoitusta. Joskus ihmissuhteissa on raskaitakin kausia.

No ethän sinä sitten ole kunnon konmarittaja.

Kunnon konmarittaja poistaa masentuneet yhteystiedoistaan heti, kun ne alkavat tuomaan negaa omaan elämään.

Jää enemmän aikaa niille ystäville, joista voi puhtaasti hyötyä.

Meidän suvussa konmaritettiin kuopuksen rippijuhlat. Sukulaiset eivät tulleet, kun onhan sitä jo käyty esikoisen juhlissa. On liian henkisesti rasittavaa lähteä tuhlaamaan kesä, käymässä lapsenlapsen ja siskonpojan rippijuhlissa.

Tuntuihan se pojasta pahalta, kun kukaan minun puolen sukulaisista ei tullut. Mutta koska koen nyt omat sukulaiseni myös henkisesti raskaiksi ja aikaa vieviksi, olen vastikkeeksi konmarittanut heidät. Äitini tuossa soitteli, että pitäis pikkuremonttia tehdä heille, niin vastasin, että en nyt jouda, kun vastahan me autettiin toissa vuonna heitä kattoremontissa.

Loppujen lopuksi todella vapauttavaa tämä ihmisten konmarittaminen. Meillä säästyy paljon aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse käydä auttamassa vanhempiani ja ei tarvitse pitää enää sisaruksiini yhteyttä

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta samaan aikaan muistutetaan turvaverkoista ja verkostoitumisesta, siitä miten työpaikan saa kaveri tai tuttavantuttava jne,

Jos tekee päätöksen suoda huomiota vain muutamalle niin hyväksyy sen, että muut suhtautuvat samalla tavalla. Aha, et tule työpäivän jälkeen juhlimaan Tuijan synttäreitä. No ei se mitään, mutta älä itke, jos et saa kutsua elokuva-iltaan. Et mene serkun häihin, koska katsot, että ei huvita, mutta älä sitten ihmettele, kun isoäiti testamentissaan unohtaa sinut kokonaan jne.

Jokaisella teolla on seuraus.

Ei ne sata tuntemaasi ihmistä ole sun turvaverkostosi vaan ainoastaan muutama läheisin. Mitä useammalle jaat aikaasi, sitä vähemmän sulla on aikaa heistä läheisimmille. Ja silloin käy helposti niin, etteivät läheisimmätkään ole enää turvaverkostoasi. 

Tuo verkostoituminen on ihan totta, jos on työssä, jossa ei tarvita koulutusta, osaamista eikä muutakaan vaan riittää, että on jonkun sukulainen tai kaveri. Mun henkilökohtaiset ihmissuhteeni ovat aivan eri porukkaa kuin työelämän verkostoihin kuuluvat ihmiset. Olen työelämän verkostojen kanssa tekemisissä työajalla ja vapaa-ajallani vain silloin, jos tapahtuma liittyy jotenkin työhöni. Heidän kanssaan puhun työhön liittyvistä asioista. Henkilökohtaisissa ihmissuhteissa taas en puhu töistä, joten he eivät edes tiedä, mitä osaan, mitä käytännössä nyt teen ja millainen olen työntekijänä. 

saako lapset konmarittaa jotkut lapset pois leikeistä esim. päiväkodissa? Tai välitunnilla? Vai syytetäänkö kiusaamisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta samaan aikaan muistutetaan turvaverkoista ja verkostoitumisesta, siitä miten työpaikan saa kaveri tai tuttavantuttava jne,

Jos tekee päätöksen suoda huomiota vain muutamalle niin hyväksyy sen, että muut suhtautuvat samalla tavalla. Aha, et tule työpäivän jälkeen juhlimaan Tuijan synttäreitä. No ei se mitään, mutta älä itke, jos et saa kutsua elokuva-iltaan. Et mene serkun häihin, koska katsot, että ei huvita, mutta älä sitten ihmettele, kun isoäiti testamentissaan unohtaa sinut kokonaan jne.

Jokaisella teolla on seuraus.

Ei ne sata tuntemaasi ihmistä ole sun turvaverkostosi vaan ainoastaan muutama läheisin. Mitä useammalle jaat aikaasi, sitä vähemmän sulla on aikaa heistä läheisimmille. Ja silloin käy helposti niin, etteivät läheisimmätkään ole enää turvaverkostoasi. 

Tuo verkostoituminen on ihan totta, jos on työssä, jossa ei tarvita koulutusta, osaamista eikä muutakaan vaan riittää, että on jonkun sukulainen tai kaveri. Mun henkilökohtaiset ihmissuhteeni ovat aivan eri porukkaa kuin työelämän verkostoihin kuuluvat ihmiset. Olen työelämän verkostojen kanssa tekemisissä työajalla ja vapaa-ajallani vain silloin, jos tapahtuma liittyy jotenkin työhöni. Heidän kanssaan puhun työhön liittyvistä asioista. Henkilökohtaisissa ihmissuhteissa taas en puhu töistä, joten he eivät edes tiedä, mitä osaan, mitä käytännössä nyt teen ja millainen olen työntekijänä. 

Kyllä verkostoitumisesta on hyötyä nimenomaan akateemisella puolella, ei niinkään matalan koulutuksen aloilla. Kun osaat käydä oikeissa tilaisuuksissa työajan ulkopuolella, tunnet oikeat ihmiset jne. niin sinulla on ihan erilaiset mahdollisuudet saada töitä kuin sillä, joka on tiukasti tittelinsä takana. Tietenkin työhön liittyvissä ihmissuhteissa työ on etusijalla, ei yksityiselämä, joten en nyt millään keksi, miksi haluat sekoittaa nämä kaksi asiaa keskenään.

Sinä olet niitä, joka ei lähde miehen parhaan kaverin häihin, koska miehen kaveri tai puolisonsa eivät ole ystäviäsi eikä heistä ole konkreettsísta hyötyä. Jos kaikki ajattelevat tavallasi, maailma pysyy hyvin pienenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta samaan aikaan muistutetaan turvaverkoista ja verkostoitumisesta, siitä miten työpaikan saa kaveri tai tuttavantuttava jne,

Jos tekee päätöksen suoda huomiota vain muutamalle niin hyväksyy sen, että muut suhtautuvat samalla tavalla. Aha, et tule työpäivän jälkeen juhlimaan Tuijan synttäreitä. No ei se mitään, mutta älä itke, jos et saa kutsua elokuva-iltaan. Et mene serkun häihin, koska katsot, että ei huvita, mutta älä sitten ihmettele, kun isoäiti testamentissaan unohtaa sinut kokonaan jne.

Jokaisella teolla on seuraus.

Ei ne sata tuntemaasi ihmistä ole sun turvaverkostosi vaan ainoastaan muutama läheisin. Mitä useammalle jaat aikaasi, sitä vähemmän sulla on aikaa heistä läheisimmille. Ja silloin käy helposti niin, etteivät läheisimmätkään ole enää turvaverkostoasi. 

Tuo verkostoituminen on ihan totta, jos on työssä, jossa ei tarvita koulutusta, osaamista eikä muutakaan vaan riittää, että on jonkun sukulainen tai kaveri. Mun henkilökohtaiset ihmissuhteeni ovat aivan eri porukkaa kuin työelämän verkostoihin kuuluvat ihmiset. Olen työelämän verkostojen kanssa tekemisissä työajalla ja vapaa-ajallani vain silloin, jos tapahtuma liittyy jotenkin työhöni. Heidän kanssaan puhun työhön liittyvistä asioista. Henkilökohtaisissa ihmissuhteissa taas en puhu töistä, joten he eivät edes tiedä, mitä osaan, mitä käytännössä nyt teen ja millainen olen työntekijänä. 

Kyllä verkostoitumisesta on hyötyä nimenomaan akateemisella puolella, ei niinkään matalan koulutuksen aloilla. Kun osaat käydä oikeissa tilaisuuksissa työajan ulkopuolella, tunnet oikeat ihmiset jne. niin sinulla on ihan erilaiset mahdollisuudet saada töitä kuin sillä, joka on tiukasti tittelinsä takana. Tietenkin työhön liittyvissä ihmissuhteissa työ on etusijalla, ei yksityiselämä, joten en nyt millään keksi, miksi haluat sekoittaa nämä kaksi asiaa keskenään.

Sinä olet niitä, joka ei lähde miehen parhaan kaverin häihin, koska miehen kaveri tai puolisonsa eivät ole ystäviäsi eikä heistä ole konkreettsísta hyötyä. Jos kaikki ajattelevat tavallasi, maailma pysyy hyvin pienenä.

En seiso tiukasti tittelini takana, mutta en lähde oopperaan tai taidenäyttelyyn tutustuakseni siellä ihmisiin, joista voisi olla mulle työelämässä hyötyä. Käyn niissä ihan muista syistä. Käyn kuitenkin paljon erilaisissa koulutuksissa, seminaareissa, messuilla, kansainvälisissä konferensseissa yms, joissa tavoitteenakin on verkostoitua ihmisiin, joista voi olla mulle - ja minusta heille - työelämässä hyötyä. 

Teit muuten varsin hätäisen ja oudon päätelmän minusta ja tavastani suhtautua miehelleni tärkeisiin ihmissuhteisiin. Minä nimittäin puhuin aiemmassa omista ihmissuhteistani enkä jonkun muun ihmissuhteista. Käyn aika useinkin mieheni avecina erilaisissa tilaisuuksissa, mutta en menisi mieheni parhaan kaverin häihin, jos mieheni itsekään ei menisi.