Mitkä asiat ihmisten kotona ovat mielestäsi köyhien juttuja?
Joko yksittäiset asiat tai tekijät, mitä tulee mieleen?
Kommentit (572)
Mikä ihme kysymys? Ethän sä tiedä ihmisen köyhyyttä kuin pankkitilin saldosta ja/tai siitä että ei omista mitään, jonka olisi ostanut ilman velkarahaa. Rikas ei välttämättä osaa sisustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylässä tietää että on köyhä jos asuu Pupuhuhdassa. Se on vähän kuin turkulaisten Varissuo tai helsinkiläisten Myllypuro.
Ai mä olen aina luullut että Helsingissä Kontula ja Jakomäki on vähävaraisten alueita.
Tunkekaa nyt jo v#t#uun tuo sana VÄHÄVARAINEN :"D
Naurattaaaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha suolakurkkupurkki tuhkiksena.
Köyhyys ja käytännöllisyys ovat kaksi eri asiaa. On niitä rikkaitakin jotka elää "köyhästi" ja vaatimattomasti.
Ja ei, itse en polta. Käytän rahat mieluummin muuhun. Miksi maksaa itsemurhasta.
:"D No olipa oivaltavasti sanottu XDD.
Mulla on murukahvipurkki tuhkiksena , olenko köyhä?
Vierailija kirjoitti:
Köyhien juttuja on miettiä tällasia.
Ihmisne varallisuudella e ole mitään väliä. Vain entinen köyhä, eötoivoinen kiipijä, tai muuten epätasapainoinen ihminen ylipäänsö luokittelee jengiä varallisuuden mukaan.
Sivistys ja ehkä koulutus on ne, jotka mua kiinnostaa. Enemmän kuitnekin sydämellisyys, arvot ja tosiaan se sivistys, sehän ei lopulta edes ole koulutuksesta kiinni. Kun katson kenen kanssa pieni lapseni leikkikyläilee, pyrin välttelemään ainakin niitä, joilla jokainen vauvan tai taaperon vaate ja tarvike on uutena ostettu hysteerisen kallis siis juuri sellainen, että vimpan päälle trendy kallis merkki tulee selväksi. Ei siis se, että niitä on, mutta että jos kaikki on nimenomaan vain ja ainoastaan kallista, mun hälytyskellot soi. Näen nousukkaan, joka miettii vain ulkoista pintaa ja kenties arvottaa asiat ja ihmiset sen suhteen. Heillekin annan hiekkalaatikolla tai päikyssä mahdollisuuden. Voihan olla, että joku hullu mummo ostaa heille kasapäin liian kallista kamaa lapsenlapselle.
Kulutushysteria on vastenmielistä, kuten ehkä myös sen vastapooli eli absoluuttinen kaikesta kieltäytyminen vaikka sitä kuitenkin kunnioitan.
Meni vähän ohi aiheesta, sor.
Tässäpä trolli armollisesti ehdollistaa pienten lasten vanhempia olemaan tietoisia siitä, että heitä tarkkaillaan sosiaalisissa ympyröissä. Viestit ainakin nämä:
-älä unohda, että muilla vanhemmilla saattaa "hälytyskellot" soida sen perusteella, mitä olet pukenut lapsillesi
-muut vanhemmat joko "antavat sinulle mahdollisuuksia" tai "eivät anna mahdollisuuksia" todistaa itsesi ja lastesi kelpoisuus tuttavaksi ja leikkitoveriksi - sinun kelpoisuuttasi skannataan jatkuvasti "päikyssä ja hiekkalaatikolla"
Pysy siis pienten lasten vanhempi ruodussa ja pinnistele viimeisen päälle jotta kelpaat. (Et siltikään kelpaa, tärkeintä on pinnistellä ja säilyttää epävarmuus)
Nykyään ei ulkoisista puitteista voi päätellä onko rikas vai köyhä. Tunnen perheitä, joilla on kaikki tavarat viimeisen päälle. Kaksi autoa, hieno asunto, merkkivaatteita, ulkomaanmatkoja. Kas kummaa, kuulen jonkin ajan kuluttua, että kaikki onkin pankin ja osa pikavippejä hankittua. Joku voi asua vaatimattomasti, kävellä töihin tai käyttää bussia. Mutta kuinka ollakaan, hänen sijoituksensa tuottavat hyvin. Rahaa on ja älyä rakentaa tätä yhteiskuntaa muuten, kuin kuluttamalla. Kumpi on teidän mielestä köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Muovinen suihkuverho
Mitä muuta suihkuverhon pitäisi olla? Puuvillaa? 😂
Vierailija kirjoitti:
Avohylly mausteille
Ei kait tosi köyhällä ole varaa mausteisiin. Korkeintaan suolapurkkiin..
Vierailija kirjoitti:
Lastulevykirjahylly, jossa Jalna-sarjan lisäksi posliinikoristeita ja matkamuistoja.
Köyhä ei matkusta - tuo on vain huonoa makua.
Asuminen maalla puhtaassa maalaisympäristössä vanhassa omakotitalossa, jossa saa marjat ja sienet suoraan lähimetsästä ja saunavihdat omista koivuista. Saa elää juuri niin kuin itse haluaa, ei tarvitse seinänaapureita kuunnella, vaan tuulen huminaa. Talvella voi mennä selälleen pihalle ja katsella tähtitaivasta ja haaveilla ihanasta illasta lämpimässä tuvassa. Henkisesti rikas viihtyy maalla, henkisesti köyhä haluaa betonibunkkeriin kaupungin laidalle.
Eri ihmiset arvostavat eri asioita. Itse en arvosta seiniä enkä ole valmis sijoittamaan kalliiseen asuntoalueeseen, vaan mieluummin omaan ja lapseni opintoihin, matkustamiseen, kiinnostaviin harrastuksiin (vaikka eivät halpoja olekaan). Osakesäästäjänä olen paljon mieluummin kuin asuntosäästäjänä. Toki olemme hankkineet asunnon, mutta suhteellisen edulliselta alueelta.
Arvo-osuustili ei paina mitään eikä se näy päälle päin. Olen myös ajattelutavaltani muuttunut vanhemmiten aika kriittiseksi kaikkea krääsäkuluttamista vastaan. Arvostan esim. vanhoja oikeita puuhuonekaluja enkä voisi kuvitellakaan ostavani ei-kestävän kehityksen mukaan tuotettuja kertakäyttöikearoskaa. Myös astioissa arvostan laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja. Samoin vaatteissa. Muotioikut ovat vain veroparatiiseissa rahojaan pitäviä hikipajayhtiöitä varten. Maailman ilmasto-ongelma on todellinen eikä meillä ole enää varaa tehdä virheitä. Lasten tulevaisuus ei ole hyvä tällaisella pöllömaapallolla. Isäntä haluaa pitää autoa, mikä on kyllä turha kapine, jos ihmisellä on jalat ja bussejakin kulkee. Onneksi sentään kulkee työmatkat junalla.
Vierailija kirjoitti:
Vanha suolakurkkupurkki tuhkiksena.
Hitto, onneksi meillä on vanha Karhun kaljatölkki tuhkiksena parvekkeella.
Köyhien kotona näkyy usein katkeruus muita kohtaan. Haukutaan ihmisiä joilla menee hyvin, opetetaan lapsille muukalaisvihaa, haukutaan myös ihmisiä joilla menee huonosti, tuodaan esille miljoonia tekosyitä miksi elämä on huonoa ja syytetään lähtökohtaisesti aina muita niin koulumenestyksestä, työtilanteesta, kuin parvekkeen sotkuisuudestakin. Lapsia kasvatatetaan "management by perkele"-mentaliteetilla, epäonnistumisia siedetään huonosti ja ylipäätään käytetään paljon aikaa television katseluun, netissä roikkumiseen, pelaamiseen, päihteisiin.
Rikkaiden kotona voi olla joitain näistä, mutta köyhillä useammin monta elementtiä. Sieltä se köyhyyden periytyminenkin lähtee. Köyhillä on myös koirarotuja, joilla on hankalan koiran maine, sekä luonnevikaisia kissoja. Ei aina, mutta useammin kuin muilla.
Köyhien tavaroita: Ei minkään-merkkiset kodinkoneet (Gigantin myyjälle ei ollut pokkaa sanoa ei), K-ryhmän kampanjatuotteet, kytkypuhelimia, tekokuituisia mattoja, muovimattoa ja valkoisia seiniä, aikoja sitten vanhaksi menneet hammasharjat, jne
Kerrossänky. Kaikilla ei-köyhillä on varaa sen kokoiseen asuntoon, että jokaisella lapsella on oma huone. RIkkailla on lisäksi vähintään yksi vierashuone.
Vierailija kirjoitti:
luonnevikaisia kissoja. ..... aikoja sitten vanhaksi menneet hammasharjat, jne
Jostakin syystä nauratti nuo kaksi kohtaa ihan liikaa ;D
Mitä nuo luonnevikaiset kissat on?
Ja vanhaksi mennyt hammasharja? Siis meinaa ilmeisesti vain vanhaa hammasharjaa?
Vierailija kirjoitti:
TV päällä jatkuvasti ja siellä jotain aivotoiminnan puuduttavaa kuraa: salkkarit, puoli seitsemän, kingi, putous, posse jne
Tänään tulee Tempparit, jei! Tänään ei olla köyhiä eikä kipeitä!
Naurattaaaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha suolakurkkupurkki tuhkiksena.
Köyhyys ja käytännöllisyys ovat kaksi eri asiaa. On niitä rikkaitakin jotka elää "köyhästi" ja vaatimattomasti.
Ja ei, itse en polta. Käytän rahat mieluummin muuhun. Miksi maksaa itsemurhasta.
Jaa että ilmainen itsemurha käy?
Liikaa eläimiä. Sekarotuinen keskikokoinen koira ulkoilee rivarin verkkoaidatulla takapihalla, räksyttää, karkailee ja paskoo pihan täyteen. Jätöksiä ei tietenkään kerätä. Etupihan ovella tai parvekkeella, felix-tuhkiksen vieressä on roskapusseja x-määrä, koska ei niitä jaksa viedä. Sisällä haisee kissankusi, laatikoissa halvin hiekka eikä heti jaksa tyhjentää.
Ai mä olen aina luullut että Helsingissä Kontula ja Jakomäki on vähävaraisten alueita.