Vihaan miesystäväni koiraa

Sinuna ap. unohtaisin yhteenmuuton! Aikaa kuluu ja hermostut koiraan totaalisesti jossainvaiheessa ihan varmasti, sitten teillä on ilmiriita ja lusikoiden jakaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tahtoisin kuitenkin yrittää oppia elämään kyseisen koiran kanssa, ihan vain mieheni takia. Toivoisin, että löytyisi joku, jolla ollut samanlainen tilanne.

Koiran kanssa eläminen on myös sotkuista ja epähygieenisempää, johon olen nyt tottunut.

Myös mieheni kyllä tietää etten pidä koirista yhtä paljon kuin hän.

ap

Mutta tietääkö hän, että sen takia yhteenmuutto epäilyttään? Olet tainut kuitenkin pidättäytyä siinä puolitotuudessa? Puhu miehelle avoimesti asiasta ja "panikoi" vasta sitten. Voi olla mies on esim. koiran iän takia siitä valmis luopumaan ja muutenkin. Ei kaikki koiran omistajat palvo koiraansa toisena päivätyönään tai pidä perheen jäsenenä.

Jos mies on valmis luopumaan koirasta "iän takia" (siis heivaamaan vanhan koiran, sitäkö meinasit??) tai muutenkaan, niin en kyllä alkaisi sellaisen miehen kanssa mihinkään. Oli koiraihminen tai ei, niin kyllä niistä vastuu kuuluu kantaa kun sellaisen ottaa. 

Ap koita nyt vaan sopeutua siihen ajatukseen koirasta. Ei se ikuisesti elä ja ei sun tarvitse sitä lenkittää. Kyllä se koira kuuluu samaan pakettiin tuon miehen kanssa. Jos et kertakaikkiaan kestä sitä ajatusta, niin sitten ei voi muuta kuin etsiä koiraton mies. 

Joko opit hyväksymään koiran tai pistät suhteen poikki. Mulla on (oikeasti iso, 60+ kg) koira, josta en tosiaankaan luopuisi yhdenkään seurustelukumppanin takia. Ja koska tiedostin tämän jo siinä vaiheessa kun laitoin deitti-ilmoituksen, pidin huolen siitä että ilmossa on kuva minusta ja koirasta. Siinä vaiheessa kun appailtiin "kandidaatin" kanssa niin kysyin että pitääkö koirista, että me ollaan yksi paketti. Jos vastaus oli ettei erityisemmin pidä, niin juttu ei jatkunut pidemmälle.

Pointti: sulle se on vaan koira, miehelle se on rakas kumppani ja ystävä...

Vierailija kirjoitti:

... ja tuntuu että saman katon alla asuessa en jaksa ottaa harteilleni suurikokoista koiraa. Terveysongelmani takia en edes pysty kävelemään ja juoksemaan pitkiä lenkkejä useita kertoja päivässä.

Eikös se miehesi ole tähänkin asti hoitanut koiran ja sen lenkityksen. Jos vielä oikeasti olet terveysongelmainen ja kävelykin on vaikeaa, niin tuskinpa miehesi odottaa, että sinä otat vastuuta koiran lenkittämisestä, vaan on ihan ajatellut sen yhteenmuuton jälkeen hoitaa siinä missä tähänkin asti. Toki ehkä toivoo, että silloin tällöin voisitte rauhalliselle ulkoilutuslenkille yhdessäkin lähteä. Mutta mistä mieleesi on edes tullut, että nyt joutuisit "ottamaan koiran harteillesi" tai "juoksenmaan pitkiä lenkkejä useita kertoja päivässä"? Kuulostaa nyt siltä, että olet kehitellyt omassa päässäsi jotain kauhuskenaarioita sen sijaan, että olisit ajatellut asiaa järjellä. Sekä siltä, että olet mustasukkainen koiralle, mikä ei nyt kerro hirveän hyvää sinusta parisuhteen osapuolena.

Voi luoja, jos oisin miehesi niin lähtisi akka nopeata vaihtoon. Kiltti koira ja silti VIHAAT sitä?? Voisin ymmärtää jos kyseessä olisi esim. joku joka tuhoaisi kämppää aina ollessaan yksin, olisi ykusuojelevainen isännästään, tms. mutta sua ressaa sen liikunnantarve, josta mies on varmasti valmis pitämään huolta yksin koska oletan että tietää ettet voi lenkkeillä? Kuulostat vatipäältä. Älä ikinä hanki koiraa, et ansaitse sitä rakkautta ja ystävyyttä mitä niillä on tarjota. Ja tee miehelle palvelus älkääkä muuttako yhteen.

Jos siinä on iso osa pystäriä niin ei se mikään iso voi olla. Vai onko se loppu jotain mastiffia tai isoa vinttikoiraa?

Onko ammattivalittaja löytänyt uuden miehen, jolla on suurensuuri koira?

Todella julma temppu miestä - jolle et ole tainnut olla ihan rehellinen - kohtaan. Älä missään nimessä pistä miestä valitsemaan, jos et pysty elämään koiran kanssa tai ette halua venyttää yhteenmuuttoanne yhtään pidemmälle, niin olet jo tehnyt eropäätöksen.

Toisaalta, voithan ottaa myös vastaan haasteen koiran kouluttamisesta ja näin saada sitä enemmän hallintaan? Jos muutatte jonnekin koirapuiston lähelle, niin pääset sinne juoksuttamaan energistä koiraa vapaana ja voit itse istuskella sen aikaa. Luulisi myös miehen ymmärtävän ettet terveyssyistä pysty pitkiin lenkkeihin ja hoitaa sen osuuden puolestasi, onhan koira enemmän kuitenkin hänen.