Noin 80-vuotiaiden äitien narsismi
https://www.is.fi/perhe/art-2000005151331.html
Ja siinä liuta kokemuksia. Onko teillä omia vastaavia? Huomiotta jättäminen, pahanpuhuminen selän takana, manipulointi - lyttääminen - ei koskaan mistään kehuminen, vaikka olisitte olleet priimus siinä tässä ja tuossa.. Sitten jos sairastutte, olette ilmaaa ja tuntuu, että äitinne oikein toivoo kaikkea paskaa niskaanne. EI mitään huolenpitoa taikka soittelua, miten voitte.
Ilmeisen yleistä SUOMESSA!
Mistä se johtuu, kylmyys ahneus ja ilkeys tässä maassa - usein esim yhtä lasta kohta kohtaan - kun esim osa tai se toinen lapsi pelkkä prinssi.. joka ei voi tehdä väärin, vaikka olisi esimerkiksi väkivaltainen toista lapsistaan kohtaan usein ja toistuvasti?
Kommentit (25)
SUomen väkivaltainen historia. Sortokaudet. Sisällisodat. Heittopussina olo. Heikot poliitikot. Omien sorto. Alkoholismi. Positiviisuus nähdään heikkoutena. Väkivaltaiset pahaa jatkavat sukupolvet. Kateus yksilöidään perheissäkin hyvin menestyvään siten, että tämä romahtaa. Ei haluta tukea, vaan halutaan mieluummin kurittaa jne
Sukupolvien ketju.
Pillereitä yli miljoona käyttäjää vai oliko peräti 2 miljoonaa ja sitten paheksutaan jotain Siltsua jne. Pahan valta.
Jotain pahuutta Suomessa on paljon, koska on niin hyshys toimintaa ja naiivit itsekkäät poliitiikot voivat mellastaa Suomessa vain parempiosaisten lempilapsien hyväksi. Osa kansasta leimataan syntipukeiksi jotka ovat vian toimenpiteiden kohteita ja hädn tuskin ansaitsevat olla olemassa. Heidät alistetaan 'työkokeiluihin' ym paskaan oikein isoon mylvivään ääneen vrt juutlaisvainot - syntipukkiajattelu. Tätä on perheissäkin paljn....
Tuo on niin yleistä, ettei jaksa edes ajatella.
Niin sain minäkin tuntea henkisesti ja fyysisesti miten hirveä olin lapsena. Tein pahojani tai en olin aina syyllinen kaikkeen. Sain haukut kun en oppinut Ekalla kerralla sitomaan kengännauhoja ja sain selkään kun en oppinut toisellakaan yrityksellä. Ei mulla oikeastaan edes ollut vanhempia, ne oli aina töissä ja minä hoidossa jo 9kk iästä lähtien. Olin jo vauvana täysin p**** koska itkin paljon koliikin takia ja pilasin äitini uran koska eihän pientä vauvaa voinut hoitoon laittaa. Tuli lama ja isältä meni työt alta ja piti myydä pilkkahintaan asunto kun ei äidin palkka riittänyt lyhennyksiin ja laskuihin, sekin oli mun vika ja kuulin usein äidin sanovan, että jos tota pentua ei olis ei oltais nyt puilla paljailla. Isä kuoli kun olin 9v ja äiti syytti siitä mua ja syyttää edelleen. Isä oli reilusti ylipainoinen ja kärsi sepelvaltimotaudista mutta silti sydäninfarkti oli mun vika.
En saanut liikaa hellyyttä äidiltäni joka oli sellainen viileä ja kontrolloitu tyyppi. Koskaan en nähnyt hänen itkevän tai osoittavan tunteitaan. Isän kanssa hällä oli usein tappeluita ja nahistelu kesti loppuun asti ihan tapana. Vaikka kova ja muille lapsille julma nuoruudessaan, isä oli minulle hellä ja olin isin tyttö, nuorin kuudesta, vanhimman ja minun välillä oli10 v ja olin usien yksinäinen kun ei ollut kylällä kuin yksi ikäiseni leikkikaverí josta tulikin paras ystäväni.Muistan kun itkin vaatekomerossa jotain murhetta ja äiti ei tullut katsomaan, touhusi keittiössä ja päivä vain pimeni kunnes isä tuli kotiin ja pelastamaan. Äidin sylissä istuin kun syötti velliä, mutta mitään kunnon hellyden osoituksia ei ollut.Jotenkin äitiä nolostutti kaikki sellainen. Piti olla 'vahva' ja itykeä ei saanut. Oli sodan aikana ollut 18 v ja kai siitäkin tuli traumoja, ja oma isänsä oli kova ja hakkasi, oli itse kai myös haavoittunut.En kärsinyt väkivallasta mutta kaipasin äidin lämpöä ja tukea. laina.
Tuota nimenomaan olen ajatellut että voi olla sukupolvikysymys kun lähipiirissäni on 80v. narsistinen naisihminen.
Noissa ohjeissahan oli just ihan ekana se jota täällä annetaan kaikille tuollaisten ihmisten kynsiin joutuneelle: Hankkiudu eroon siitä eli katkaise välit.
Mielestäni tärkeintä on katkaista välit!
Narsistin ote säilyy niin kauan kuin yhteydenpitoa on. Narsisti kasvattaa lapsensa olemaan herkistynyt narsistin tarpeille ja tunteille, ja unohtamaan omansa, ja pieni lapsi oppii sen niin hyvin, ettei ikinä eheydy ilman kunnollista etäisyyttä. Kaikki yhteydenpito johtaa lapsen kohdalla oman itsensä kadottamiseen, sillä lapsen oma minuus on narsistille aina ongelma.
Joskus vaaditaan kuukausien nollakontakti ennen kuin narsistin lapsi löytää itsensä.
Sekä isäni että anoppini ovat järjettömän pöyhkeitä, olevinaan niin paljon fiinimpää ja varakkaampaa väkeä kuin ovatkaan.Manipuloivia myös, kaiken pitää aina mennä heidän halunsa mukaan. Muista ei aidosti piitata, muut ovat vain näyttelyesineitä tai heidän yleisöään. Heidän on oltava keskipisteenä.
Lapsuus oli kummallakin köyhä perheen vanhimpana lapsena. Isä oli poissaoleva, äiti uupunut suuren katraan kanssa. Huomiota ei riittänyt heille. Jonkinlainen luokkaretki onnistui, isällä opintojen kautta, anopilla naimakaupan kautta. Tämä ruokki narsismia ja ylimielisyyttä. Kulissien takana on kaksi hankalaa vanhusta.
Jotain kitkerän pahansuopaa on tuossa sukupolvessa. Joku vanha sukulainen soittaa nopeasti asiat vain udellakseen eikä halua kuulla mitä minulle kuuluu. Tai sanoo toki, ett sinullaha on hyvä terveys. No ei ole. No ei halunnut kuulla sen enempää. Halusi saada vain tietoonsa jonkun seikan ja sitten olikin kiire. no heihei ja heihei. En aio enää koskaan vastata tuolle ihmislle. Itsekäs ja omahyväinen utelija. Ei koskaan auttamassa.
Suomessa suvut ovat pahan alku ja juuri. Pelkkiä alliansseja ja juoitteluja kaataa joku ojaan.
Ikäihmisiä on hakattu sekä kotona että koulussa oikein luvan kanssa. Miettikää nyt.
Varsinkin köyhistä oloista tulleiden lasten kohtalo oli karsea. Opettajien törkeä, syyllistävä kasvatus oli arkipäivää.
Lapsia ei suojeltu. Seksuaaliset puheet ja teot lasten aikana olivat normaalia käytöstä.
Ei tällaisista lapsista kasvanut kovin empaattisia ihmisiä.
no ei kasvanut ei -siksi olisikin hyvä aukaista tätä sukupolvien ketjua mitä siellä oikein tapahtui jotta paha ei jatkuisi..
Toki menneet sukupolvet elivät kovissa olosuhteissa, mutta se ei ollut lapsen vika eikä oikeuta pilaamaan lapsen elämää. Jos olisi yksittäistapaus, niin ehkä nielisin, mutta meitä on varmaan kymmeniä tuhansia, joten olisiko aika avata tämäkin salaisuuksien arkku ja saada meille kaltoin kohdelluille edes hyvä vanhuus.
Jos äiti vähättelee lastaan kuusikymmentä vuotta, valehtelee oman elämänsä vaiheista, uhkailee isän kurituksilla, haukkuu niin lapsen kaverit kuin sukulaiset ja naapurit, naureskelee lapsen yritystä päästä elämässä eteenpäin ja on kateellinen kun se onnistuu, sotkee sisarusten välit valehtelemalla jokaiselle eri jutut, katkaisee välit aika ajoin ja sitten vaihtaa lemmikkilastaan, ei voi olla tuntematta hylkäystä ja vähäpätöisyyttä.
Äidin kuoleman jälkeen ei sisarusten välejä paranna mikään, kun kukaan ei luota toisiinsa. Isä oli auktoriteetti, jota tarvittiin kurinpitoon ja mahdollisesti rahan antamiseen.
Toi on aika yleistä varmaan, että sotketaan sisarusten välit puolitotuuksilla ja valehdellaan suoraan jopa. Esiinnytään uhreina ja martyyreina tms. Tai sitten jotakuta suositaan koko ajan jne ja yhtä ei huomioida ollenkaan. Ehkä jotkut pakolliset joulukortit max ja tilille onnittelurahat - that's it. Ei puhelinsoittoja, ei pyyntöjä tulla käymään - jätetään sukujuhlista pois, kerrotaan asiat vain omasta hyötyvästä näkökulmasta, tietenkin mieluusti uhriutuen. Hyvin tuttua. Usein saa alkunsa, leskeytyessä. Silloin ei ole sitä monipuolista silmää tasapainottamassa martyyrin jorinoita. Ahneus ja välinpitämättömyys. robottimaiset suoritteet tuon sukupolven anti eteenpäin. Ja sisarusten välien pilaaminen.
Tuo sukupolvihan sai kaiken melko helposti rakennettaessa Suomea.. oli paljon mahdollisuuksia ja lainat oli halpoja. Oli helppo päästä ansioille vähälläkin osaamisella. Hyvät eläke edut itselle hoidettuna ja kaikintavoin muukin.. omaisuus. Sitten seuraavaa sukupolvea onkin helppo syyllistää kun kaikki nami on varastettu itselle. Konkreettisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tuo sukupolvihan sai kaiken melko helposti rakennettaessa Suomea.. oli paljon mahdollisuuksia ja lainat oli halpoja. Oli helppo päästä ansioille vähälläkin osaamisella. Hyvät eläke edut itselle hoidettuna ja kaikintavoin muukin.. omaisuus. Sitten seuraavaa sukupolvea onkin helppo syyllistää kun kaikki nami on varastettu itselle. Konkreettisesti.
What?! Ei todellakaan saanut sotien jälkeen helposti lainoja. Mistä tietosi on peräisin?
Omassa lapsuudessani asuimme 8 henkinen perhe vuokrayksiössä. Ulkohuusi. Ei juoksevaa vettä. Aamulla vesi oli jäässä ämpärissä. Isä ja äiti kävivät työssä. Mutta silti ei ollut varaa isompaan asuntoon.
Lakki kourassa isä kävi pyytämässä lainaa. Turhaan. Arava lainat kun tuli, niitäkään ei kaikki saanut.
Vierailija kirjoitti:
Tuo sukupolvihan sai kaiken melko helposti rakennettaessa Suomea.. oli paljon mahdollisuuksia ja lainat oli halpoja. Oli helppo päästä ansioille vähälläkin osaamisella. Hyvät eläke edut itselle hoidettuna ja kaikintavoin muukin.. omaisuus. Sitten seuraavaa sukupolvea onkin helppo syyllistää kun kaikki nami on varastettu itselle. Konkreettisesti.
Sekoitat nyt suuriin ikäluokkiin. He ovat tällä hetkellä 60-70 vuotiaita.
okei ne oli 10 v nuorempia sitten... ne helppojen lainojen saajat... ehkä osa sai kuitenkin helpommin jos oli vakiduunit, joita oli yllinkyllin tarjolla tuohon aikaan.. täysin eri aika kuin nyt. opinnot ovat kärsineet inflaation. siksi tuo sukupolvi ei ymmärrä sitä ahdinkoa, mitä 90 luvulla valmistuneet tai myöhemmin ova saaneet kokea ahkeroinnista huolimatta..
Mulla kokemusta sitä kautta että isoäitini oli selvästi narsistinen, ja oma äitini sen seurauksena tunne-elämältään kehittymätön.
Äitini on parantanut merkittävästi omasta äidistään, mutta olen silti jäänyt vaille aitoa empatiaa ja sen vuoksi kärsinyt mielenterveysongelmista, ja käynyt läpi pitkän terapian. Koen sen kyllä auttaneen, ja itse tunnen itseni ehjäksi ja onnelliseksi. Surettaa silti äitini menetetty elämä.