Lue keskustelun säännöt.
Seurustelussa tuli täyteen 2 vuotta, ei lahjaa, ei huomiointia.
07.05.2018 |
Muuten hyvä mies, siis ottaa huomioon arjessa ja auttaa. Tekee paljon sellaista, josta on mulle iloa ja apua. En ole juuri lahjojen tms perään vaan arvostan juuri arkista olemista ja siinä tekemistä mieluummin kuin kerran vuodessa iso lahja ja muuten ei auteta missään.
Nyt kuitenkin hieman kirpaisi kun tajusin ettei edes kahden vuoden jälkeen muistamista tule.
Kukkia saan muutenkin silloin tällöin, mies tekee mulle ruokaa ja hieroo ja pitää hyvänä.
Toisaalta nyt olisi ollut minulle jo sellainen aika että saan vaikkapa pienen korun. Ei mitään kallista mutta jotain.
Hävettää valittaa mutta vituttaa.
Kiitti ja moi
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan ole käynyt treffeillä, ellen ole oikeasti ollut ihastunut. Joten kyllä ensitreffeistä voi ajatella seurustelun alkavan. Tosin oma mieheni kyllä ihan kunnolla kysyi, olisinko hänen tyttöystävänsä. Vuosi siitä kun olimme tavanneet, ja kavereina ensin tutustuneet, ja pari kertaa jossain treffeillä sitä ennen olimme käyneet.
En ymmärrä, miten kukaan voi käydä monen ihmisen kanssa yhtä aikaa treffeillä. Voiko ihminen aidosti ihastua moneen, ja miksi pelata tuolla tavalla? Vai käykö joku treffeillä, vaikka aitoa ihastusta ei olisi? Miksi?
Kyllä minä ensitreffeillä olen vasta kiinnostunut, mutta en vielä ihastunut. MIten voi ihastua, kun ei vielä edes tunne toista ihmistä.
Miten niin ei tunne? Ei treffejä tutustumiseen tarvitse. Kyllä siihen opiskelukaveriin tms voi tutustua ensin ihan rauhassa kaverina, ja lähteä treffeille vasta kun on oikeasti ihastunut. Miksi kukaan edes pyytäisi treffeille ketään, johon ei olisi ihastunut?
Minä käyn treffeillä nettituttavuuksien kanssa. Viestien perusteella ovat erittäin kiinnostavia, mutta enhän minä heitä tunnen ennen kuin tapaan livenä. Vasta sen jälkeen voi tietää toimiiko kemiat ja ihastuuko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan ole käynyt treffeillä, ellen ole oikeasti ollut ihastunut. Joten kyllä ensitreffeistä voi ajatella seurustelun alkavan. Tosin oma mieheni kyllä ihan kunnolla kysyi, olisinko hänen tyttöystävänsä. Vuosi siitä kun olimme tavanneet, ja kavereina ensin tutustuneet, ja pari kertaa jossain treffeillä sitä ennen olimme käyneet.
En ymmärrä, miten kukaan voi käydä monen ihmisen kanssa yhtä aikaa treffeillä. Voiko ihminen aidosti ihastua moneen, ja miksi pelata tuolla tavalla? Vai käykö joku treffeillä, vaikka aitoa ihastusta ei olisi? Miksi?
Kyllä minä ensitreffeillä olen vasta kiinnostunut, mutta en vielä ihastunut. MIten voi ihastua, kun ei vielä edes tunne toista ihmistä.
Miten niin ei tunne? Ei treffejä tutustumiseen tarvitse. Kyllä siihen opiskelukaveriin tms voi tutustua ensin ihan rauhassa kaverina, ja lähteä treffeille vasta kun on oikeasti ihastunut. Miksi kukaan edes pyytäisi treffeille ketään, johon ei olisi ihastunut?
Kaikki eivät pariudu "opiskelukaverin tms" kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja. Miksi pitäisi muistaa jotkut seurustelun aloittamisen vuosipäivät? Eihän tuolla ole mitään merkitystä. Lisäätkö tuohon listaan sitten kosintapäivän ja kihlajaispäivän jos sellaiset sattuu tulemaan? Hääpäivän? Sen muistamisen jotenkin ymmärrän. Mutta mietippäs, että kun kaikki "tärkeät" päivät pitäisi jatkossakin jotenkin huomioida, on miehelläsi jossain vaiheessa vuodessa aika paljon huomioitavaa. Kuka tuollaista jaksaa?
Sivuhuomautuksena: me itse asiassa pidetään seurustelun aloittamispäivää tärkeämpänä kuin vihkimispäivää (ei pidetty häitä, mentiin naimisiin vain juridisten seikkojen takia). Mutta sitä juhlitaan jos saadaan yhdessä suunniteltua jotain, kumpikaan ei odota toiselta defaulttina mitään.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mistä tämän seurustelun aloittamispäivän lasket ja muistat? Siitä kun nähdään eka kertaa, kun puhutaan ekaa kertaa, kun mennään ekoille treffeille, kun harrastetaan ekan kerran seksiä vai miten? Itse olen liukunut pikkuhiljaa opiskelukaveruudesta pikkuhiljaa seksisuhteen kautta seurusteluun, kihloihin ja naimisiin. Vasta kahdesta viimeisestä on päivämäärät tallessa sormuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan ole käynyt treffeillä, ellen ole oikeasti ollut ihastunut. Joten kyllä ensitreffeistä voi ajatella seurustelun alkavan. Tosin oma mieheni kyllä ihan kunnolla kysyi, olisinko hänen tyttöystävänsä. Vuosi siitä kun olimme tavanneet, ja kavereina ensin tutustuneet, ja pari kertaa jossain treffeillä sitä ennen olimme käyneet.
En ymmärrä, miten kukaan voi käydä monen ihmisen kanssa yhtä aikaa treffeillä. Voiko ihminen aidosti ihastua moneen, ja miksi pelata tuolla tavalla? Vai käykö joku treffeillä, vaikka aitoa ihastusta ei olisi? Miksi?
Kyllä minä ensitreffeillä olen vasta kiinnostunut, mutta en vielä ihastunut. MIten voi ihastua, kun ei vielä edes tunne toista ihmistä.
Miten niin ei tunne? Ei treffejä tutustumiseen tarvitse. Kyllä siihen opiskelukaveriin tms voi tutustua ensin ihan rauhassa kaverina, ja lähteä treffeille vasta kun on oikeasti ihastunut. Miksi kukaan edes pyytäisi treffeille ketään, johon ei olisi ihastunut?
Tässä on kaikki mikä on suomalaisessa deittailukulttuurissa (tai sen puutteessa enemminkin) vikana. Ei voi lähteä muuten vaan treffeille vaan niihin aina ladataan älyttömät odotukset. Olis paljon rennompaa jos ihmiset ymmärtäis että sinne treffeille voi mennä ihan muuten vaan ja nimenomaan tutustumaan eikä tarkistamaan täyttyykö se päässä laadittu vaatimuslista. Huoh.
Mikä ihmeen vaatimuslista? Nimenomaan silloinhan ei mitään listoja tarvita, kun käy treffeillä vain, jos on aitoja tunteita.
En voisi kuvitellakaan käyväni treffeillä niin, ettei tunneta oikeasti, ja molemmilla on ’haku päällä’. Kamalan epäromanttista. Ja sitten jos yhteen päädytään, mistä ikinä tietää, onko oikeasti toisella mitään tunteita, vai halusiko tämä vain kumppanin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan ole käynyt treffeillä, ellen ole oikeasti ollut ihastunut. Joten kyllä ensitreffeistä voi ajatella seurustelun alkavan. Tosin oma mieheni kyllä ihan kunnolla kysyi, olisinko hänen tyttöystävänsä. Vuosi siitä kun olimme tavanneet, ja kavereina ensin tutustuneet, ja pari kertaa jossain treffeillä sitä ennen olimme käyneet.
En ymmärrä, miten kukaan voi käydä monen ihmisen kanssa yhtä aikaa treffeillä. Voiko ihminen aidosti ihastua moneen, ja miksi pelata tuolla tavalla? Vai käykö joku treffeillä, vaikka aitoa ihastusta ei olisi? Miksi?
Kyllä minä ensitreffeillä olen vasta kiinnostunut, mutta en vielä ihastunut. MIten voi ihastua, kun ei vielä edes tunne toista ihmistä.
Miten niin ei tunne? Ei treffejä tutustumiseen tarvitse. Kyllä siihen opiskelukaveriin tms voi tutustua ensin ihan rauhassa kaverina, ja lähteä treffeille vasta kun on oikeasti ihastunut. Miksi kukaan edes pyytäisi treffeille ketään, johon ei olisi ihastunut?
Tässä on kaikki mikä on suomalaisessa deittailukulttuurissa (tai sen puutteessa enemminkin) vikana. Ei voi lähteä muuten vaan treffeille vaan niihin aina ladataan älyttömät odotukset. Olis paljon rennompaa jos ihmiset ymmärtäis että sinne treffeille voi mennä ihan muuten vaan ja nimenomaan tutustumaan eikä tarkistamaan täyttyykö se päässä laadittu vaatimuslista. Huoh.
Suomalaisesta nykykulttuurista en tiedä, mutta kyllä minun amerikkalainen tyttäreni ainakin nykyiseen poikaystäväänsä tutustui ensin ihan opiskelukaverina ja tavaten yhteisessä kaveriporukassa. Ja ensimmäisiä virallisia treffejä piti seurustelun aloittamisena, sitä ennen olivat jo puhuneet tunteistaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätä seurustely tähän ja vapauta mies uhriutuvan naisen taakasta. Ei teidän yhteisestä taipaleesta tule kuin rakkoja.
Kuule, miehet eivät ole ajatuksen lukijoita. Sinä tiedät mitä haluat (korun ja muistamisen) ja sinun pitää tämä kertoa miehellesi. Pitäkää juttelutuokio ja kerro että 2 vuotta tuli täyteen ja että sinä haluaisit että asiaa juhlittaisiin ja että haluaisit että mies hankkisi sinulle korun (jota voit vaikkapa pitää lähellä sydäntäsi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavataan, ihastutaan ja aletaan seurustella.
Mikä epäselvää?Missä kohtaa tapailu muuttuu seurusteluksi?
Onko se esim päivämäärä, jolloin on muutettu yhteen asumaan?
En ymmärrä.
Et tosiaan tunnu ymmärtävän.
Mikä mahtaa olla ikäsi?
Kun pari muuttaa yhteen asumaan, heistä tulee avopari.
Sitä ennen on suotavaa seurustella, jotta tietää kenen kanssa on solmimassa avoliiton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan ole käynyt treffeillä, ellen ole oikeasti ollut ihastunut. Joten kyllä ensitreffeistä voi ajatella seurustelun alkavan. Tosin oma mieheni kyllä ihan kunnolla kysyi, olisinko hänen tyttöystävänsä. Vuosi siitä kun olimme tavanneet, ja kavereina ensin tutustuneet, ja pari kertaa jossain treffeillä sitä ennen olimme käyneet.
En ymmärrä, miten kukaan voi käydä monen ihmisen kanssa yhtä aikaa treffeillä. Voiko ihminen aidosti ihastua moneen, ja miksi pelata tuolla tavalla? Vai käykö joku treffeillä, vaikka aitoa ihastusta ei olisi? Miksi?
Kyllä minä ensitreffeillä olen vasta kiinnostunut, mutta en vielä ihastunut. MIten voi ihastua, kun ei vielä edes tunne toista ihmistä.
Helposti.
Jotkut väittävät jopa rakastuneensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jäi vähän epäselväksi että muistitko miestäsi vuosipäivänä vaikka suikkarilla suoraan eteisessä kun tuli töistä kotiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja. Miksi pitäisi muistaa jotkut seurustelun aloittamisen vuosipäivät? Eihän tuolla ole mitään merkitystä. Lisäätkö tuohon listaan sitten kosintapäivän ja kihlajaispäivän jos sellaiset sattuu tulemaan? Hääpäivän? Sen muistamisen jotenkin ymmärrän. Mutta mietippäs, että kun kaikki "tärkeät" päivät pitäisi jatkossakin jotenkin huomioida, on miehelläsi jossain vaiheessa vuodessa aika paljon huomioitavaa. Kuka tuollaista jaksaa?
Sivuhuomautuksena: me itse asiassa pidetään seurustelun aloittamispäivää tärkeämpänä kuin vihkimispäivää (ei pidetty häitä, mentiin naimisiin vain juridisten seikkojen takia). Mutta sitä juhlitaan jos saadaan yhdessä suunniteltua jotain, kumpikaan ei odota toiselta defaulttina mitään.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mistä tämän seurustelun aloittamispäivän lasket ja muistat? Siitä kun nähdään eka kertaa, kun puhutaan ekaa kertaa, kun mennään ekoille treffeille, kun harrastetaan ekan kerran seksiä vai miten? Itse olen liukunut pikkuhiljaa opiskelukaveruudesta pikkuhiljaa seksisuhteen kautta seurusteluun, kihloihin ja naimisiin. Vasta kahdesta viimeisestä on päivämäärät tallessa sormuksissa.
Vastasinkin tarkemmin tuossa ylempänä (nro 78?). Eli olosuhteiden takia jäänyt mieleen ja oli selkeä hetki ja päivä. Ymmärrän tietenkin, että suurimmalla osalla ei mene näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mieheni tekee välillä lempiruokaani
Laittaa kylvyn jos näkee et ollu raskasta töissä...
En odota lahjoja tai juhli vuosipäiviä.
Aamulla välillä pussaillaan..:)
Yhdessä 30V
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavataan, ihastutaan ja aletaan seurustella.
Mikä epäselvää?Missä kohtaa tapailu muuttuu seurusteluksi?
Onko se esim päivämäärä, jolloin on muutettu yhteen asumaan?
En ymmärrä.Huokaus.
Kun kaksi ihmistä on toisistaan kiinnostunut romanttisesti, he
- käyvät ulkona
- seurustelevat
- styylaavat
- seukkaavat
katso lisää synonyymisanakirjasta.Mutta missä vaiheessa tavallinen treffeillä käynti ja tapailu muuttuu seurusteluksi?
Onko sinulla muutaman päivän tai viikon "seurusteluja"?
Ei ole. Treffejä, jotka jäi yhteen kertaan, kyllä on. Ja tapauksia joita tapasin 2-3 kertaa niin että välissä oli usean viikon tauko. Sehän oli selvä merkki, että innostusta ei ollut.
Olisipa outoa, jos pitäisi erikseen tivata, että seurusteletko sinä mun ohella muidenkin kanssa, ja epäillä että niin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavataan, ihastutaan ja aletaan seurustella.
Mikä epäselvää?Missä kohtaa tapailu muuttuu seurusteluksi?
Onko se esim päivämäärä, jolloin on muutettu yhteen asumaan?
En ymmärrä.Mikä ihmeen tapailu?
En ole tuo jolle vastasit, mutta varmaan se kun tapaillaan, oli se sitten treffeillä käyntiä tai vaikka toisen kotona oleilua yhdessä. Vai meinaatko että ekasta tapaamisesta asti jo "seurustellaan"?
Niin me ainakin tehtiin. Ihanaa aikaa. Oltiin niin paljon yhdessä kuin voitiin.
Monenko kanssa olet käynyt koskaan treffeillä tai "seurustellut"? Ikä?
Seurustellut 3 kanssa, joista yhden kanssa elin 20 vuotta (15 vuotta naimisissa). Lisäksi noita yksittäistreffejä, joita en ole laskenut. Ja muutama yhdenyönjuttu.
Kuinka niin?
Vierailija kirjoitti:
Minä en koskaan ole käynyt treffeillä, ellen ole oikeasti ollut ihastunut. Joten kyllä ensitreffeistä voi ajatella seurustelun alkavan. Tosin oma mieheni kyllä ihan kunnolla kysyi, olisinko hänen tyttöystävänsä. Vuosi siitä kun olimme tavanneet, ja kavereina ensin tutustuneet, ja pari kertaa jossain treffeillä sitä ennen olimme käyneet.
En ymmärrä, miten kukaan voi käydä monen ihmisen kanssa yhtä aikaa treffeillä. Voiko ihminen aidosti ihastua moneen, ja miksi pelata tuolla tavalla? Vai käykö joku treffeillä, vaikka aitoa ihastusta ei olisi? Miksi?
Samoilla linjoilla.
Onneksi ei tartte pelata näitä pelejä.
Kuulostaa epämääräiseltä ja stressaavalta.
Minusta on mukava käydä treffeillä ja tutustua uusiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mukava käydä treffeillä ja tutustua uusiin ihmisiin.
Niin, eihän sitä muuten opi tuntemaan.
Syntymäpäivä, nimipäivä, joulu, seurusteluvuosipäivä, kihlajaisvuosipäivä, hääpäivä. Naistenpäivä. Äitienpäivä.
Pitäisikö miehesi muistaa sinua lahjalla jokaisella näistä merkkipäivistä?
Voihan sitä keksiä vielä lisääkin: tapaamisvuosipäivä, toisennimennimipäivä, seksinaloitusvuosipäivä, päätimmetehdälapsenvuosipäivä...
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mukava käydä treffeillä ja tutustua uusiin ihmisiin.
Voihan sitä tavata ihmisiä muutenkin.
Ilmaus "mennä treffeille" sisältää tietyn latauksen.
Vai nimitätkö oman sukupuolesikin tapaamisia treffeiksi?
Tässä on kaikki mikä on suomalaisessa deittailukulttuurissa (tai sen puutteessa enemminkin) vikana. Ei voi lähteä muuten vaan treffeille vaan niihin aina ladataan älyttömät odotukset. Olis paljon rennompaa jos ihmiset ymmärtäis että sinne treffeille voi mennä ihan muuten vaan ja nimenomaan tutustumaan eikä tarkistamaan täyttyykö se päässä laadittu vaatimuslista. Huoh.