Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia?
Minulla fb-kirppiksellä:
1. Olin myymässä 4 eurolla lasten takkia. Ostaja sanoi ensin, ettei pysty tarkalleen sanomaan, mihin kellonaikaan käy hakemassa seuraavana päivänä. Odotettiin koko päivä kotona. Klo 20 ilmoitin, että mennään nyt nukkumaan, oletan, että ostaja ei ole tulossa. Hän vastasi olevansa meillä 10 min. päästä. Osti 4 euron ostoksensa, ja tuhlasi kaikkien aikaa siihen koko päivän.
2. Myyjä oli myymässä muumimukeja. Vastasin sähköpostilla, että voin ostaa, ja maksan pyyntihinnan 15€. Myyjä vastasi viikon päästä, että on ollut matkoilla, mutta ei myy sillä hinnalla. Vastasin vihaisena, että jos hän itse määrittelee hinnaksi 15€, niin miksi kenenkään pitäisi maksaa enemmän. Hän vastasi, että on tutustunut huutonetin hintoihin, ja sama muki on siellä puolet kalliimpi. En vastannut enää mitään. Hän laittoi vielä yhden viestin, että jos kiinnostaa, voin tulla mukia katsomaan, on priimakuntoinen.
Kertokaa omia kokemuksianne!
Kommentit (2608)
Vierailija kirjoitti:
Laitoin hääpukuni myyntiin hyvien kuvien, mittojen ja selostuksen kera. Ilmoituksessa oli myös puh. nroni jos olisi lisäkysymyksiä. Ilmoituksen laitosta noin viikon päästä tuli soitto miespuoliselta henkilöltä. Hän kyseli puvusta ja minä selostin juurta jaksaen yksityiskohdista, ihmettelin vähän miksi hän kyselee asioita jotka olivat jo ilmoituksessa. Lopulta hän kysyi milloin voisi tulla sovittamaan pukua. Minä spontaanisti siihen: " öööö...mutta sinähän olet mies!" Oma mieheni joka istui lähelläni ja kuuli puheluni, silmät levähtivät pyöreiksi hämmästyksestä :D Yritin saada itseni koottua, ja ehdotin soittajalle, että sovitaan vaan joku sovitusaika, mutta soittaja katkaisi puhelun ilmeisesti tilanteesta nolostuneena.
No, hääpukuni on edelleen varastossani 18 vuoden jälkeen.
Mitä sillä on väliä, vaikka soittaja olisikin mies/kuulostanut mieheltä? En minäkään sulta ois mitään ostanut, jos oisit alkanut kyselemään tai arpomaan mun sukupuolta.
Möin facekirpparilla housut. Av:n laittanut nainen kyseli lisätietoja ym ja annoin tilitietoni. Odottelin rahoja, mutta niitä ei kuulunut ja kysellessäni sain vastauseksi huomenna laitan tms Viikon päästä möin ne toiselle ostajalle ja laitoin ekan varauksen tehneelle viestin asiasta. Hän väitti edellisenä iltana laittaneensa rahat ja ilmoitin palauttavani ne, jos hän antaa tilinronsa. Odottelin muutaman päivän ja katselin tiliäni, mutta rahoja ei näkynyt. Hän väitti vielä laittaneensa rahat, mutta ei antanut omaa tilinumeroaan kuitenkaan vaan käski "odottamaan, kun tulee eri pankista". En ymmärtänyt pointtia miksi väittää maksaneensa? Ei kuitenkaan huijausyritys, koska ei antanut esim tilinumeroaan
Yksi tyyppi varmaaasa ja ostamassa kaikki.Kuitenkin ei ikinä osta :(
Mulle tapahtunut:
Myin villapaitaa 2€ hintaan. Sovimme yhden naisen kanssa jo ajankin hakemiselle, että tulisi seuraavana päivänä klo 14. No yöllä olikin sitten tullut häneltä vähän sekava viesti, että ei ostakaan, kun ei ole varaa. Että ok, kiva kun ilmoitit, mutta jos sinulla ei ole varaa ostaa 2€ villapaitaa, niin ei kannata välttämättä hirveästi nettikirppiksiä selata...
Kaverille tapahtunut, tää on toistaiseksi oudoin:
Oli lähettänyt viestin naiselle, joka oli ollut kiinnostunut kaverini myymästä takista. Nainen oli sanonut palaavansa asiaan hetken päästä. No ei ollut kuulunut, niin kaveri oli sitten seuraavana aamuna laittanut viestiä, että mites tehdään. Tämä nainen oli vastannut, että hänen tyttärensä on laittanut kaverilleni viestiä ja sopinut haun seuraavan viikon alkuun. Tässä vaiheessa oli vielä ystävällistä ja hymiöitä yms. No kaverini ei ollut saanut tältä tyttäreltä mitään viestiä ja sanoikin siitä tälle naiselle, ettei viesti ole häntä valitettavasti tavoittanut. Tämä ostajanainen sitten vastaa seuraavanlaisesti: ”Eli me nyt vapautetaan tää takki... Menee niin säätämiseksi...”
Tämä nainen oli siis kaiken kaikkiaan lähettänyt kaverilleni 3 messenger-viestiä, joista viimeinen oli tuo säätämis-viesti :D olen vielä nähnyt nämä viestit itse, eikä niissä ollut mitään kummallista ennen tuota viimeistä. Että en tiedä mikä meni säätämiseksi, sekö että tyttärensä oli joko viestitellyt väärälle henkilölle tai ei kenellekää ollenkaan, vaiko se, että kaverini ei osannut lukea ajatuksista milloin ovat tulossa hakemaan :’D
Myyjä myi sadetakkia. Jonoa siihen oli jo jonkin verran, mutta menin silti mukaan. Pikkuhiljaa jonoa karsiutui, ja myyjä kommentoi sitä mukaa aina seuraavalle että "nyt olisi sun vuoro, ootko vielä kiinnostunut?" Lopulta minua ennen jonottavakin kommentoi, että kiitos, mutta ei tarvitse takkia enää.
Oli siis minun vuoroni, mutta myyjä ei sitten reagoinutkaan mitenkään. Kommentoin julkaisuun, että minä kyllä olen yhä valmis ostamaan takin; ei vieläkään mitään. Laitoin sitten myyjälle yksityisviestin, että "hei, nyt taisi tulla minun vuoroni jonossa ja olisin yhä kiinnostunut". Hän vastasi parin päivän kuluttua jotain ympäripyöreää tyyliin "öö, sitä takkia ollaan ostamassa toisessa faceryhmässä ja oon menossa matkalle, mulla ei nyt oikein oo aikaa tähän". Hän ei siis missään vaiheessa ollut ilmoittanut julkaisussaan, että takki on myynnissä muissakin ryhmissä (kuten tapoihin kuuluu!).
Vastasin sitten, että "ok, no ilmoittele jos minun vuoroni vielä tulee". Hän näki viestin, muttei ikinä vastannut siihen. Hän poisti takkijulkaisun pian, mutta huomasin parin viikon jälkeen, että hän pisti sen uudelleen myyntiin toisessa ryhmässä. Silloin ketutti, mutta myöhemmin totesin, etten kyllä olisi halunnutkaan antaa rahojani hänelle. Ostin sadetakin sitten muualta.
Olen kierrätyksen puolestapuhuja ja vintageharrastaja. Nämä jutut saavat minut pyörittelemään silmiäni. Ostan Torista ja Huutiksesta, maksan mukisematta, mitä pyydetty, pistän summan heti tilille, otan yhteyttä (vainoamatta) yms.
Kaikenlaisia hiihtäjiä sitä onkin...
Laitoin roskalavalle kasan lautasia. Ilmoitukseen tuli heti useampia ottajia. Ensimmäinen olisi huolinut vain osan, joten päätin antaa ensisijaisesti ensimmäiselle koko setin noutajalle. Hän olikin vanhempi setämies, joka oli capslockilla kirjoittanut ilmoitukseen oikein kunnon sob storyn elämästään. No ei siinä mitään, varasin astiat hänelle ja laitoin yksityisviestiä perään. Vielä viesteissäkin avautui jotain elämäntilanteestaan, ikään kuin vakuutteli minua antamaan lautaset juuri hänelle, vaikka ne oli hänelle jo varattu, tyyliin ei ole varaa edes ruokaan ja kaikki vanhat lautaset on rikki. Laitoin tiedon mistä ja milloin voi hakea (jätin lautaskassin ulos, jottei minun tarvinnut odotella noutajaa kotona) ja kas vain, siellähän se oli koko päivän ja vielä seuraavankin odottamassa tätä suuren avun tarvitsijaa. Ei kuulunut ukosta, ei kuitannut viestejä eikä koskaan tullut hakemaan kaipaamian lautasia. Seuraavalle menivät.
Myin kirpparilla kenkiä. Joku nainen tarjoutui ostamaan ne, mutta ehdotti tapaamisajoiksi vain sellaisia, jotka eivät sopineet minulle - siis keskellä työpäivää. Kerran hän laittoi minulle viestiä niin ikään keskellä työpäivää, jolloin en ehtinyt/voinut vastata hänelle. Hän laittoi sitten parin tunnin päästä uuden viestin "En kyllä taidakaan sopia kauppoja kanssasi, koska olet noin huono vastailemaan. Hyvää syksyn jatkoa sinulle".
Olin ihan että jaaha, ok...
Mulle ei mitään mullistavaa tapahtunut - mutta Facen kirppareilla tullut paljon vastaan juuri näitä, jotka kommentoivat av:n tai ilmoittavat jopa ostavansa tuotteen, mutta eivät sitten laita yksityisviestiä. Ja kun heille laittaa viestin, eivät vastaa siihen juuta eikä jaata, vaikka ovat kyllä nähneet viestin.
Aivan s*atanan ärsyttävää ja itse en kyllä kehtaisi.
Eräs ostaja ilmoitti ostavansa vaatteitani, muttei sitten päässytkään sovittuun aikaan tapaamispaikalle. Kysyin häneltä viestillä, että milloin hän sitten pääsisi; hän oli nähnyt viestin, muttei vastannut siihen. Parin päivän päästä ilmoitin hänelle, että laitan vaatteet seuraavalle jonottajalle, jos hänestä ei pian kuulu mitään. Eipä vastannut, joten myin vaatteet seuraavalle.
Eikä siinä mitään, mutta viikon kuluttua tuo jumittaja ilmoitti haluavansa vaatteet edelleen ja ehdotti tapaamista - ja nosti hirveän metelin, kun kerroin myyneeni ne.
Huutiksessa minulla sujui aina kaikki hyvin. Ostin sieltä paljon tavaraa, ja ainoa ongelma oli, kun joku myyjä myi naistenvaatekategoriassa Marimekon paitaa. Kokomerkinnäksi oli mainittu XS. No paketti tuli, ja olihan se tosiaan naiselle aikamoinen XS, kun oli about viisivuotiaan paita...
Tori.fi:stä on sen sijaan sen verran ikäviä kokemuksia, että harmittaa, kun Huutis kuoli. Siellä palautesysteemi sentään auttoi aika lailla, ja osto oli sitova sopimus. Olen Torin kautta tilannut tavaroita muista kaupungeista ja liian monta kertaa on tavaroita saanut jahdata. Kerran sain pommittaa myyjää viesteillä melkein kahden kuukauden verran, ja lopulta uhkailla poliisilla, ennen kuin kallis tuote lähti postiin. Paikallisissa kaupoissa taas vihaan sitä sähläämistä, kun tietysti ymmärrettävästi ihmisille sopii eri ajat. Ärsyttää mennä paikan päälle kun myyjä ei olekaan itse paikalla. Ja vieläkin enemmän ärsyttää mennä turhaan. Olen jo pari kertaa sopinut noutavani tuotteen tiettynä päivänä, ja kun saavun paikalle, myyjä ilmoittaa, että tavara meni jo, "ensimmäinen noutaja saa" periaatteella.
Torissa myyminenkin ahdistaa minua. Kerran yksi ihminen, joka oli siis ostanut minulta joskus aiemmin jotain, ilmestyi yllättäen ovelle. Tuli kyselemään, olisiko minulla lisää samanlaisia tavaroita kuin aiemmin, eikä olisi lähtenyt pois millään. En tykkää yllätysvieraista, varsinkaan tuntemattomista sellaisista :(
Kaipa minä olen sitten helposti ahdistuvaa sorttia.
Laitoin kerran kaupan ilmoitustaululle lappusen, että annetaan pleikkari+liuta pelejä. Eräs nainen soitti ja tuli hakemaan. Olin pakannut kaikki osat laatikkoon eteiseen ajatuksena, ettei hakija tule sisälle, vaan annan laatikon ovelta. Nainen yritti väkisin tunkea itsensä eteiseen, kurkisteli ohitseni yläkerran portaikkoon, kehui eteisen tapettia ja oli sen verran tungetteleva, että alkoi epäilyttää, mitä mielessä.
Myin facebook-kirppiksellä kiharrinta. Siitä kiinnostui eräs mies, joka laittoi heti yksityisviestiä. Huomasin profiilikuvasta, että mies oli kalju (ja no, en kyllä muutenkaan tunne hiuksiaan kihartelevia miehiä), joten heti ”kirppispervo” hälytyskellot alkoi soimaan. Kysyin mieheltä, että ihan itsellekkö tulee, ja hän vastasi, että vaimolle. Uskoin, ja sovittiin nouto.
Kun noutoaika tuli, kyyläilin ikkunasta milloin hän tulee, että osaan olla vastassa avaamassa ovea. Auto ajoi pihaan ja mies käveli ulko-ovellemme, mutta ei painanut summeria vaan jäi siihen pyöriskelemään vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Kurkistelin parvekkeelta, ja hän näytti kurkistelevan sisälle rappuun, kunnes kääntyi kannoillaan, meni autoon ja ajoi pois. Myöhemmin tuli viestiä, ettei haku onnistukkaan, perutaan kaupat.
Ystävien kanssa ollaan mietitty eri skenaarioita tästä, ja pelottavin on tosiaan se, että mies tosiaan oli kirppispervo, ja hänet ajoi pois rappukäytävässä oleva nimitaulu, jossa näkyy siis sekä minun että avokkini sukunimi asuntomme kohdalla. Eli ei uskaltanut tulla, jos kotona olisi ollut mahdollisesti myös mies vastassa.
Myin ja ostin yhdessä vaiheessa paljonkin netin kautta yksityisiltä, nyt jäänyt vähemmälle ihan sen kaiken ärsyttävän säädön takia.
Kerran myin äitini puolesta tavaroita torissa. Yksi tavaroista oli taulu Marilyn Monroesta hintaan 10e. Mitat ja kaikki muut tarpeellinen tieto oli ilmoituksessa. Ostaja tuli, ja taulun nähtyään sanoi "ai tää onki näin pieni, saanko vitosella?". Kerroin hänelle vaan mittojen olleen ilmoituksessa ja ettei taulussa ole tinkivaraa. Oli vähän nyrpeänä, mutta maksoi ja häipyi.
Toinen äitini tavaroista oli joku pikku pöytä tms, ja valitettavasti höveli äitini oli paikalla kun ostajat tulivat. "Niin tämä maksoi 8e, meillä ei valitettavasti ole mukana käteistä kuin 6,8e." Avasin suuni kertoakseni ettei tämä käy, kun kuulen takaani äitini äänen "sattuuhan näitä, kyllä se riittää!". Äiti niin hyväuskoinen että todella luuli että he olivat unohtaneet rahat.
Kolmas juttu kun myin äitini tavaraa, paikalle tuli joku pariskunta. Mies kertoi heti ensimmäisenä että pitää päästä vessaan, en kehdannut kieltääkkään. Mutta minä en kehtaisi jollain lyhyellä ostoreissulla tunkea tuntemattoman vessaan.
Äidillä oli myös käsipainosetti jotka annoin ilmaiseksi torin kautta. Ensimmäistä varaajaa odotin monta tuntia, eikä hän ikinä saapunut paikalle. Laitoin viestin jossa kerroin että en oikein pitänyt siitä että minua odotutettiin monta tuntia turhaan, sain vastauksen jossa hän kertoi lyhennettynä että evvk. Lopulta setin haki kaksi nuorta tyttöä polkupyörällä, ja heillä oli todella hauskaa kun lastasivat painoja kyytiin, ja niin oli minullakin :D
Itse ostin kerran pianoa facen kirpparin kautta. Myyjä lupasi pianon minulle koska sain järjestettyä noudon seuraavaksi päiväksi, ja hinnaksi sovittiin 100e, eli sain pianon hyvin kohtuulliseen hintaan, joskin se oli jo huonokuntoinen eikä sitä oltu viritetty vuosikymmeniin. Yhtäkkiä faceen ilmestyi keskustelu jossa oli neljä ihmistä minun lisäkseni, ja myyjä huudatti hintaa siellä. Olin hiukan kärttyinen, mutta sanoin että voin maksaa 105e vaikka sopimamme hinta olikin pienempi, ja kun kukaan muista ostajaehdokkaista ei ehtinyt tätä viestiketjua nähdä, hain pianon seuraavana päivänä hintaan 105e. Kun sitten muuttaessani uuteen asuntoon en saanut pianolle enää kantajia enkä edes ammattimaista kantopalvelua liian nopealla aikataulullani, sain tuurilla myytyä pianon jonnekkin etelään ammattimaiselle pianofirmalle. Hinnaksi sovittiin 400e. Kun firman miehet tulivat paikalle, he yrittivät tingata heti 100e, ja minä itse olinkin pölijänä hövelillä tuulella ja laskin hintaa 50e. Veikkaan että hei saivat pianosta myöhemmin huomattavasti isomman summan.
Olin myös kerran ostamassa joskus heinäkuussa vanhoja tapetinpaloja ja jotain muuta yhtä typerää askartelutarpeiksi. Koska postit olisivat tulleet kohtuuttomiksi, sovimme myyjän kanssa noudon syyskuulle kun olin muuttamassa etelään, ja saisin samalla tavarat suoraan uuteen asuntooni. Elokussa myyjältä tuli todella kimpaantunut viesti jossa ilmoitti olevansa kyllästynyt tuohon pussukkaan kotonaan joka vain odottaa noutajaansa ja että enkö teekkään kauppoja. Muistutin häntä asiallisesti sopimuksestamme, ja hän pyysi käytöstään anteeksi ja kertoi että hänelle oli tehty monet oharit. Teinpä sitten itsekin hänelle oharit, hänen käytöksensä oli jotenkin niin asiatonta ettei kauppojen tekeminen hänen kanssaan enää kiinnostanut. Ja uskomatonta kyllä mutta myyjä ymmärsi minua tässä asiassa :D
Viime kesänä yritimme mieheni kanssa päästä eroon pihallamme tönöttävästä kauheasta pihakoristeesta jonka entiset asukkaat jättivät. Kirjoitin ilmoitukseen varmaan kahteen kohtaan todella selkeästi että koriste on todella painava, kantajia pitäisi olla mukana useampia, ja meillä ei valitettavasti ole kantajia. Olin itse tuolloin raskaana ja mieheni kinkkasi murtuneen varpaan kanssa. Sain varmaan viisi viestiä, joissa kaikissa kysyttiin jompaa kumpaa: voimmeko kantaa apuna tai voimmeko toimittaa koristeen, jota siis ilmaiseksi annoimme. Jostain syystä tuo kamala koriste on edelleen pihallamme.
Laitoin toriin viihdekeskuksen sis. Tv-taso, vitriini, kirjahylly ja niiden välissä pari tasoa. Oikeasti osat painavia ja hyllykkö iso kun mikä. Joku hoono soomi olisi halunnut tulla hakemaan lastenvaunuilla, mutta envjaksanut tuhlata omaa aikaani siihen että olisi tehny monta reissua.
Vierailija kirjoitti:
Keräilen vanhoja My Little Ponyjä. Viitisen vuotta sitten sain huuto.net:istä huudettua vähän harvinaisemman yksilön sopuhintaan. Itse kauppa meni hyvin, poni saapui nopeasti ja hyvässä kunnossa.
Outous alkoi kun sain sen kuvattua ja laitettua englanninkieliseen blogiini luonnollisesti mielissäni löydöstäni. Lähes välittömästi sain vihaisen viestin: "Where did you buy this and when? >:C". Kerroin huutaneeni sen suomalaiselta sivustolta hiukan alle viikko sitten. Alkuperäisen viestin lähettäjä vastasi lyhyesti tyyliin: "Aijaa, no et sinä oo sitten se joka vei MUN ponin MUN nenän edestä".
Olin vähän kysymysmerkkinä, joten menin vilkaisemaan tän tyypin omaan blogiin ja se oli joku 30-v. brony, joka oli kirjoittanut uhkaavan blogitekstin siitä mitä se tekis sille tyypille joka oli huutanut Ebaystä samaisen ponin, jota tämä tyyppi piti oman itsensä ilmentymänä. Blokkasin bronyn äkkiä. Tunsin väistäneeni luodin :S
Ihan mielenkiinnosta kysyn, oletko Pusussa/Hartsilapsissa :)?
Näitä ja feissarimokien Kahakka kirpputorilla-juttuja lukiessa tulee vaan mieleen, että kuinka hulluja sitä onkaan olemassa. Vai onko se käytöstapojen puutetta/tylsyyttä/tyhmyyttä että menee niin hankalaksi? Ovatko esim. nämä av yv huutelijat ja sitten katoilijat samanlaisia ihan kaupankin kassalla 😰
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kertokaa tietämättömälle mitä noi av ja yv-lyhenteet noilla nettikirppiksillä tarkoittaa.
alustava varaus, yksityisviesti
Eli kommentti "av, yv" tarkoittaa: "Varaan tuotteen nyt näin alustavasti, mutta tarvitsen lisätietoja. Laitoin/laitan yksityisviestillä kysymykseni."
Ei näin, ainakaan niillä kirppiksillä mitä itse käytän. Kaikki kaupanteko kysymyksineen julkisesti ilmoitukseen, ja vasta noudon sopiminen yksityisviestillä. Myyjänä koen yv-kyselijät ihan hiton rasittavina, ja sellaiset päätyvät yleensä olemaan ostamatta tuotetta ihan riippumatta siitä kuinka avulias ja kohtelias yrittäisi olla - en nykyään edes yritä. Aivan ajanhukkaa vastailla näille turveloille. Vetävät kyllä herneen syvälle nenään kun huomauttaa ryhmän säännöistä, joissa yv-kaupankäynti on kielletty, mutta eivät ole ostoaikeissa kuitenkaan. Seuraavalle vaan jonossa tai tavara ilmaiskeräykseen.
alustava varaus, yksityisviesti
Eli kommentti "av, yv" tarkoittaa: "Varaan tuotteen nyt näin alustavasti, mutta tarvitsen lisätietoja. Laitoin/laitan yksityisviestillä kysymykseni."