Toivoisin rehellisiä vastauksia perusteluineen! (Uusperhe asiaa)

Tämä miehen ex on poikkeuksellinen tapaus, hän selvästi pitää ap:sta hyvin paljon. Koska hän kerran vaatii, että hänen lapsi lähtee matkalle, jossa päivät menisi vain kolmistaan ap:n ja taaperon kanssa. Harva eksä on noin suuri uuden äitipuolen fani, että vaatimalla vaatii oikein viikkoja kahdenkeskistä aikaa lapselleen uuden äitipuolensa kanssa.

Ei miehen exällä ole mitään sanomista siihen, että lähdet lapsen kanssa miehen mukaan. Ei tietenkään. Kyseessä vielä työmatkat. Joten älä edes yritä miettiä, että pitäisi löytää joku ratkaisu. Uusperhe kun nyt vaan on eri asia kuin ydinperhe. Voisihan tilanne olla niin päin, että ex reissaa paljon lapsensa kanssa. Ei kukaan silloin miettisi, ettei uusi velipuoli pääse reissuun yhtä usein. Eihän isä lasta työmatkoille kuskaa, vaan äiti lähtee mukaan.

Ainoa oikea ja rehellinen vastaus kaikkiin uusperheen ongelmiin on, ettei se voi toimia millään tasolla koskaan, ihan liikaa muuttujia. En ymmärä mitä järkeä on edes kokeilla????

Haluaisiko tämä lapsi edes olla koulusta pois, jotta pääsisi työmatkoille viettämään aikaa 2-vuotiaan kanssa? Omani tuskin haluaisi. Ex tekee nyt väkisin ongelmaa. Jotenkin vielä ymmärtäisi, jos lapsi näkisi isää harvoin ja tapaamisia peruuntuisi näiden matkojen vuoksi. Mutta lapsihan asuu isällään joka toisen viikon.

Vierailija kirjoitti:

En voi uskoa, että kommentoijat ovat tosissaan. Eihän tässä nyt ole yhtään  mitään säätämistä. Miehen työmatkat eivät ole mitään lomia.

En ap stressaisi asiasta lainkaan. Ei ole lainkaan sinun ongelmasi. Sitä paitsi tuo vaihe ei kauaa kestä; muutaman vuoden päästä nuorinkin menee kouluun.  

Samaa mieltä. Ei oosun ongelma. Ja mitvit ei elämä ole mikään matkustusautomaatti. Mun lapset ei pääse juuri ikinä mun kans ulkomaille kun ei oo rahaa,mut isänsä kanssa matkustavat paljon. Miehen lapset ei pääse edes äitinsä kanssa. Lainaako meidän pitäis ottaa et kaikki pääsis tasaisin ajoin kaikkien kanssa ulkomaille? Semmoista perustarvetta ei ole olemassakaan. Älkää opettako lapsianne tuollaisiksi tasapäistäjiksi jotka kyttää ja kadehtii kaikilta kaikkea. Ja sit pitää hyppiä ja mennä solmuun. Ulkomaanmatkat nyt eivät vain yksinkertaisesti kuuluu lastenkasvatuksen velvollisuuksiin. Eiköhän tuossakin olekyse vaan siitä et sen exän pitää päästä urpouttamaan ja puuttumaan teidän elämäänne. Teidän matkat kun ei hälle kuulu.

Pakko tulla kommentoimaan kun olen työkseen paljon reissaavan miehen vaimo ja pienen taaperon äiti. Lapsemme on nyt kaksi vuotias. Mies joutuu joskus tekemään kevyestikin reissuja toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille, ja ne voivat olla sunnuntaista sunnuntaihin tai keskiviikosta sunnuntaihin tai mitä tahansa tältä väliltä. Olimme ennen lapsen tarhaan menoa mukana joillain näillä reissuilla, varsinkin jos reissut sijoittuivat Leville tai muualle tällaiseen paikkaan. 

Mutta - 

Noi reissut ei missään tapauksessa ole mitään lomaa. Kaksi vuotiaan kanssa kahdestaan oleminen lomakohteessa ei todellakaan ole mitään luksusta, vaan on aivan sama onko sen ipanaisen kanssa sitten kotona. Samalla tavalla sielläkin nukutaan päiväunet, katsotaan piirrettyjä, leikitään ja luetaan eli lapsen ehdoilla mennään. Monesti huoneesta mennään vain aamupalalle ja käydään nopeasti kaupungilla ja siinä se, mutta kaikki hurvittelu on kaukana. Levireissulla ei todellakaan päästy minnekään talviriehatunnelmaan, koska puoliso oli aamusta iltaan töissä ja laitteet olivat jo kiinni kun hän pääsi takaisin. Sen verran kävimme lasten kodalla katsomassa nuotiota ja juomassa mehua, ja siinä oli puolitoistavuotiaalle riittävän jännää nähtävää, mutta muualle ei yksinään viitsinyt noin pienen kanssa kahdestaan lähteä ainakaan niillä pakkasilla, vaan melkein kaikki aktiviteetit vaativat toisen aikuisen. Turhaan kadehditte näitä reissuja ja se ap:n lapsipuolen äiti voisi kohdistaa energiansa muihin asioihin. Kun mietin vieraassa paikassa huonosti nukkuvan kaksivuotiaan ja siihen päälle vielä koululaisen, joka periaatteessa tarvitsee vielä valvontaa, niin ei tule kesää eikä takatalvea, koska toi taaperon aikataulu määrittelee niin paljon. Koululainen kuolee tylsyyteen noilla reissuilla, eikä hän näkisi isäänsä kuin korkeintaan ennen nukkumaanmenoa. Enkä sitä paitsi kovin helpolla ottaisi kouluikäistä mukaan ja repisi pois kouluympyröistä isin työmatkan takia, ja sitä paitsi siinä kaksivuotiaassa on ihan riittävästi noilla reissuilla tekemistä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mäkin ajattelen että voisi olla reilua ja kiva ele ( ei mikään velvollisuus kuitenkaan) ottaa se isompikin joskus mukaan. Yhteisillä muistoilla on kuitenkin iso merkitys. Raskastahan se ap:lle tietenkin on. Ja epäilemättä ei niin hauskaa ja ihmeellistä lapsille kunhan uutuudenviehätys laimenee.. Ap ehkä miettisin nyt kuinka paljon joustoa se sulta vaatii ja tulisiko siitä jotain positiivista TEIDÄN perheelle, exää sun ei ole velvollisuus miellyttää.

Huomaa kyllä, ettet ole itse näitä reissuja ollut tekemässä. 

Se kohteeseen matkustamiseen ja sieltä poistulemiseen kuluva aika. Ruokailut. Se aika, kun puoliso on töissä ja palaa todennäköisesti kun kohde on jo valtaosin kiinni. Ei kouluikäistä mukaan, koska oikeat lomat ovat paljon paremmat kuin isin työmatkat joissa hän ei edes tapaisi isäänsä. Se kiukuttelun määrä noilla reissuilla voi oikeasti olla maksimaallista, ja se taapero itsessään on jo hankala pala saada viihtymään noilla tylsillä osuuksilla joten miten sitten koululainen. 

Vierailija kirjoitti:

Ainoa oikea ja rehellinen vastaus kaikkiin uusperheen ongelmiin on, ettei se voi toimia millään tasolla koskaan, ihan liikaa muuttujia. En ymmärä mitä järkeä on edes kokeilla????

Uusperheet kaatuvat siihen, kun isät eivät hoida vastuutaan. He jättävät kasvatus - ja viihdytysvastuut äitipuolelle. Tai tarkemmin: äitipuoli ottaa tämän vastuun itselleen. Ja mies on sellainen, kun häneltä ottaa vastuun pois, niin mies myös antaa vastuun pois. Ja eksät ajattelevat myös, että vastuu kuuluu äitipuolelle.

Tässäkin ketjussa tämä näkyy. Mies on työmatkalla, tekee töitä, ja biologinen äiti ajattelee, että äitipuolen tehtävä on hoitaa lapsipuolta.

Kun uusperheen alussa tehdään selvät rajat kaikille, että isä hoitaa omat lapsensa, niin ei ole ongelmia. Äidille pitää tehdä tiettäväksi, että isä on töissä, eikä pääse hoitamaan lastaan. Problem solved.

T. Uusperheellinen ilman mitään ongelmia.

Sitä paitsi: Jos kyseessä olisi uusperhe, jossa on pikkukoululainen ja taapero, niin ei pikkukoululaista silloinkaan otettaisi koulusta pois, jotta tämä pääsisi isän työmatkoille mukaan. Tuollaisessa tilanteessa äiti jäisi kotiin pikkukoululaisen ja taaperon kanssa, ja mies kävisi yksin työmatkansa. 

Nyt tässä kyseisessä uusperheessä on järjestetty niin, että isä ajoittaa työmatkansa niille viikoille kun pikkukoululainen on äidillään, jotta voisi olla mahdollisimman paljon aikaa lapsensa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

No luulisi että kerran/kaksi vuodessa voisi koululaisenkin ottaa mukaan noille reissuille...? Kyllä koulusta saa sen verran ylimääräistä lomaa. Olisi varmaan sille koululaiselle ihan mahtavaa päästä mukaan ja tuntea kuuluvansa perheeseen.

Perheeseen kuulumisen tunne ei kylläkään tule siitä, että koululainen otetaan pois koulusta isin työmatkalle toiselle puolelle suomea varsinkin kun isi on poissa aamusta iltaan. Se olisi äitipuolen tehtävä sen jälkeen valvoa koululaista, enkä ihan hetkessä ottaisi mukaan. Asia on täysin eri jos kyseessä olisi kokosisarukset. 

Vierailija kirjoitti:

Sitä paitsi: Jos kyseessä olisi uusperhe, jossa on pikkukoululainen ja taapero, niin ei pikkukoululaista silloinkaan otettaisi koulusta pois, jotta tämä pääsisi isän työmatkoille mukaan. Tuollaisessa tilanteessa äiti jäisi kotiin pikkukoululaisen ja taaperon kanssa, ja mies kävisi yksin työmatkansa. 

Nyt tässä kyseisessä uusperheessä on järjestetty niin, että isä ajoittaa työmatkansa niille viikoille kun pikkukoululainen on äidillään, jotta voisi olla mahdollisimman paljon aikaa lapsensa kanssa. 

Korjaus: piti kirjoittaa tietenkin, että jos kyseessä olisi ydinperhe.

Uskomatonta että näin monen kommentoijan mielestä lapsi pitäis ottaa koulusta pois että pääsee matkustamaan. Ei sen vuoroviikkosysteemin idea ole että lapsi hyötyy vanhemmastaan, vaan että saa tätä tavata. Ap, valitus toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, sä tai sun lapsi ette oo mitään velkaa tälle miehen eksälle tai miehen lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta että näin monen kommentoijan mielestä lapsi pitäis ottaa koulusta pois että pääsee matkustamaan. Ei sen vuoroviikkosysteemin idea ole että lapsi hyötyy vanhemmastaan, vaan että saa tätä tavata. Ap, valitus toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, sä tai sun lapsi ette oo mitään velkaa tälle miehen eksälle tai miehen lapselle.

Ihmeellinen ajatus muutenkin, että oma elintaso pitäisi laskea eksän elintason mukaiseksi.

Mulla on työ, jossa on paljon työmatkoja ja mahdollisuus ottaa perhettä mukaan. Yrittäjää kun ei koske mitkään matkustussäännöt, kuten valtiolla vaikkapa. MIes oli kotona tai osa-aikatöissä kunnes lapsi oli viisivuotias ja aina silloin tällöin lähdettiin reissuun koko perhe, jos se oli mahdollista. Mutta ei ne reissut mitään lomamatkoja olleet meille kummallekaan. Minä istuin palavereissa ja olin perheen luota poissa 10-12 h päivässä, mies ja lapsi viettivät aikaa mökissä tai asunnossa (otetaan huoneisto tai mökki huoneen sijaan, jos vain mahdollista) ja elivät arkea, jossa vain oli enemmän vaikeuskerrointa kuin kotona arjessa on. Lapsen ollessa pieni pystyin imettämään häntä iltaisin, öisin ja aamuisin ja kaikkien ikävä oli vähäisempää koska näimme toisiamme kuitenkin edes jonkin verran verrattuna siihen että olisi ollut päiviä poissa kotoa.

Etälapsen äiti voi reissata lapsensa kanssa vaikka viikottain, jos haluaa.

Hänen vaatimuksensa ovat ihan epäreiluja. Teillä on oikeus elää omaa elämäänne ja miehen exällä oikeus elää omaansa. Olisi eri asia, jos etälapsi ei koskaan pääsisi mihinnään mukaan kanssanne, mutta nythän hän pääsee.

Miehen ex tuntuu ajattelevan, että miehen rahoista kuuluisi hänelle isompi osa. Ehkä jän ei ole päässyt eteenpäin erosta. Mikdi heille tuli ero, oliko se riitainen ja jättikö mies jänet sinun vuoksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin maailmalla reissataan viikoksi? Ja miten ihmeessä ne reissut osuvat aina sille viikolle, jolloin miehen lapsi ei ole paikalla? En minä ainakaan saa sovittua työmatkoja joka toiselle viikolle enkä viitsisi ottaa perhettä mukaan. 2v:n kanssa hotellihuoneessa ei ole hauskaa ja kun toinen vanhempi on pitkää päivää töissä, niin siitä on riemu aika kaukana.

Tämä muakin kiinnostaisi.

Olin jo kertomassa mihin niitä reissuja tulee, mutta sitten tajusin että ihmettelit aloituksen sanamuotoa.:D Se on vähän hassusti selitetty mutta uskoisin aloittajan tarkoittaneen että mies tähtää reissunsa niille viikoille kun edellisen liiton lapsi ei ole tulossa. Mikä on kyllä sinänsä fiksua. 

En kyllä ymmärrä miksi sen etälapsen äiti olisi tunkemassa kouluikäistä lastaan isän työmatkoille mukaan silloin kun on koulua. Ensinnäkin lapsen paras on olla koulussa, ei se koulusta pois ottaminen ole oikeasti hyvä idea. Ja toisekseen niillä isän työmatkoilla se isä on päivät töissään/kokouksissa/asiakkailla tms, ja tuo lapsi joutuisi olemaan kaikki päivät vain äitipuolen ja pikkutaaperon seurassa, lähinnä homehtuen hotellihuoneessa. Miksi se koululainen tällaisesta muka nauttisi edes?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta että näin monen kommentoijan mielestä lapsi pitäis ottaa koulusta pois että pääsee matkustamaan. Ei sen vuoroviikkosysteemin idea ole että lapsi hyötyy vanhemmastaan, vaan että saa tätä tavata. Ap, valitus toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, sä tai sun lapsi ette oo mitään velkaa tälle miehen eksälle tai miehen lapselle.

Ihmeellinen ajatus muutenkin, että oma elintaso pitäisi laskea eksän elintason mukaiseksi.

Niin, nämä kaikki näitä uusperheen kummallisuuksia, liikaa muuttujia, että kaikki olisi tyytyväisiä. Kun ei toimi, niin ei toimi.

On epärilua että olet vienyt isommalta lapselta isän.

Vierailija kirjoitti:

On epärilua että olet vienyt isommalta lapselta isän.

Miten tää liittyy juttuun?