Lue keskustelun säännöt.
Toivoisin rehellisiä vastauksia perusteluineen! (Uusperhe asiaa)
02.05.2018 |
Olen naimisissa miehen kanssa jolla on edellisestä liitosta lapsi joka asuu meillä viikko-viikko systeemillä.
Meillä on myös yhteinen 2.v lapsi
Mies on työnpuolesta paljon reissussa maailmalla ja me reissaamme lapsen kanssa yleensä mukana jos tähän on mahdollisuus. Nämä reissut ajoittuvat siis siihen viikkoon kun miehen lapsi ei ole meillä. Hän on siis kouluikäinen eikä hänellä olisi edes mahdollista olla näillä reissuilla.
Kuitenkin tämä on miehen eksän mielestä jotenkin epäreilua että me matkustamme niin paljon ilman tätä lasta.
Toki siis teemme reissuja myös niin että miehen lapsi on mukana mutta ne ajottuvat tietysti vain lapsen loma-aikaan.
Onko tämä teidän mielestä epäreilua lasta kohtaan? En vain pysty ymmärtämään mikä tähän sitten olisi oikea ratkaisu!
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Mihin maailmalla reissataan viikoksi? Ja miten ihmeessä ne reissut osuvat aina sille viikolle, jolloin miehen lapsi ei ole paikalla? En minä ainakaan saa sovittua työmatkoja joka toiselle viikolle enkä viitsisi ottaa perhettä mukaan. 2v:n kanssa hotellihuoneessa ei ole hauskaa ja kun toinen vanhempi on pitkää päivää töissä, niin siitä on riemu aika kaukana.
Tämä muakin kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No luulisi että kerran/kaksi vuodessa voisi koululaisenkin ottaa mukaan noille reissuille...? Kyllä koulusta saa sen verran ylimääräistä lomaa. Olisi varmaan sille koululaiselle ihan mahtavaa päästä mukaan ja tuntea kuuluvansa perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin maailmalla reissataan viikoksi? Ja miten ihmeessä ne reissut osuvat aina sille viikolle, jolloin miehen lapsi ei ole paikalla? En minä ainakaan saa sovittua työmatkoja joka toiselle viikolle enkä viitsisi ottaa perhettä mukaan. 2v:n kanssa hotellihuoneessa ei ole hauskaa ja kun toinen vanhempi on pitkää päivää töissä, niin siitä on riemu aika kaukana.
Tämä muakin kiinnostaisi.
Ei me nyt joka toinen viikko reissata! Melko usein kylläkin mutta ei noin usein ja ei olla edes joka kerta mukana, riippuu ihan kohteestakin mihin mies menee että mennäänkö mukaan.
Menen vain sellaisille reissulle joissa tiedän että on tekemistä 2. v kanssa kun mies on päivät töissä.
Mies on sellaisessa asemassa että saa itse valita (usein) reissut mihin osallistuu, välillä on vain viikonloppumessut tms.
Lapsiviikolle ei ota työreissua vaan tekee etänä jos ei aivan pakko ole, tällöin sopii äidin kanssa hoidon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No luulisi että kerran/kaksi vuodessa voisi koululaisenkin ottaa mukaan noille reissuille...? Kyllä koulusta saa sen verran ylimääräistä lomaa. Olisi varmaan sille koululaiselle ihan mahtavaa päästä mukaan ja tuntea kuuluvansa perheeseen.
Toki, niinkuin sanoin ollaan reissattu myös hänen kanssaan. Pakko sanoa että melko raskasta se on yksin kahden eri-ikäisen lapsen kanssa olla ulkomailla kun haluavat täysin eri asioita ja jos komennan ei tottele niinkuin vanhempiaan.
Ap
Aika erikoista, että roikut miehen työmatkoilla mukana. Millainen duuni tuollaisen mahdollistaa? Yleensä työmatkoilla menee aika tiiviisti töissä. Ei ne eukkojen ja tenavien viihdytysreissuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on reissuilla päivät töissä, ei ole mitään järkeä, että AP joutuu vahtimaan ja viihdyttämään päivät pitkät miehen lasta. Tai sitten AP:n pitäisi joskus ottaa se miehen lapsi mukaan, mutta menette vain semmosiakin paikkoihin kuin normaalistikin sen 2-vuotiaan kanssa. Tuskin haluaa miehen lapsi tulla jatkossa enää mukaan.
Jos AP ja mies kerta useamman kerran vuodessa reissaavat koko porukalla, niin ei tuossa ole mitään epäreilua. Koulu on lapsen työ, ja jos on äitiviikon vuoro, niin silloin isällä on oikeus lähteä käymään vaikka kuussa.
Kumppanin ex-puolisoa on aivan turha yrittää miellyttää. Parasta lakata yrittämästä. Tee päätökset kahdestaan miehesi kanssa, exän mielipiteet voitte jättää huomiotta. Kunhan noudatatte luonapitosopimusta. Kaikkea hyvää elämäänne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee varmaan hyvät välit sisaruksille... Ei kyse ole eksästä, vaan siitä että lapsi kokee itsensä ulkopuoliseksi ja hyljätyksi. Etkö osaa edes lapsen etua ajatella? Minkälainen äiti olet? Miten olette toimineet, jotta lapsi kokisi olevansa samalla lailla osa perhettä kun kaikki muutkin? Miten olette pyrkineet kompensoimaan ja minimoimaan sitä henkistä tuhoa, jota tuolle toiselle pienelle teette? Vuoden vanhemmat oikein...
Taitaa olla katkera ex-rouva joka kirjoittaa. Lapsi on sinulla vuoroviikoin, voit vapaasti järjestää hänelle parhaaksi katsomaasi ohjelmaa.
Taidat olla uudelle rouvalle kateellinen?
Niin, siis ei kai joku tosissaan nyt vertaile sen taaperon ja kouluikäisen "lomakokemuksia"...? Ja vaikka vertailisikin, eikö se ole sen miehen asia, millaisen suhteen luo kumpaankin lapseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, voi helvetti taas mitä vastauksia...
Ap: ette ole epäreiluja. Lapsen äiti voi viedä lasta itse ulkomaille sen sijaan, että naukuu asiasta. Te teette teidän viikoilla ja lomilla mitä tykkäätte, eikä se kuulu exälle pätkääkään. Jos te miehen kanssa tykkäätte, että tuo on hyvä järjestely, niin ei siihen muiden mielipiteitä tarvita.
Ylipäätään näiltä tyypeiltä täältä palstalta ei kannata kysellä mitään. Näissä uusperhekuviossa kommentointi menee aina niin, että teet äitipuolena mitä tahansa, niin paskaa sataa niskaan. Pitäisi nimittäin aina ymmärtää, että ensin tulee lasten tarpeet, sitten ex-puolison haluamiset, sitten maailman kaikkien muiden ihmisten tarpeet ja niiden lemmikkien myös ja sitten pahnan pohjimmalla vasta sinun itsesi, jos et ole jo ymmärtänyt luopua kaikista toiveistasi minkään asian suhteen. Myöskään se, että teillä on yhteinen lapsi ei merkitse mitään, koska teet mitä tahansa, niin aina jollain tavalla kuitenkin syrjit sitä ensimmäisestä liitosta olevaa lasta, joka ilmeisesti kuuluisi jonkinlaiselle jalustalle useimpien näiden mammojen mielestä. Tästä voikin sitten päätellä saatko vastauksesi täällä pääasiassa niiltä nykyisiltä vai entisiltä puolisoilta.
Tsemppiä!
Minulla on kaksi lasta, jotka asuvat isänsä luona vuoroviikoin. Isällä on myös taapero. Ja isä, taapero ja taaperon äiti matkustavat aika ajoin kolmistaan, kun lapset ovat minun viikollani. Joko työmatkoja ta kaupunkilomia. Minun lapsieni kanssa (ja taapero tietty) menevät ulkomaille kerran vuodessa.
Olen haastatellut lapsiani mitä he ajattelevat tästä. Eivät mitään. Eivät näe ongelmaksi. Eli eiköhän ongelma ole aloittajan lapsipuolen äidin päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mäkin ajattelen että voisi olla reilua ja kiva ele ( ei mikään velvollisuus kuitenkaan) ottaa se isompikin joskus mukaan. Yhteisillä muistoilla on kuitenkin iso merkitys. Raskastahan se ap:lle tietenkin on. Ja epäilemättä ei niin hauskaa ja ihmeellistä lapsille kunhan uutuudenviehätys laimenee.. Ap ehkä miettisin nyt kuinka paljon joustoa se sulta vaatii ja tulisiko siitä jotain positiivista TEIDÄN perheelle, exää sun ei ole velvollisuus miellyttää.
Ei tuohon tilanteeseen oikein hyvää ratkaisua ole, vaikka varmastikaan lapsi ei tuota tilannetta täysin oikeudenmukaisena pidä.
Jokainen aikuinen pelaa vaan omaan pussiin. Exä haluaa lapsen joka reissulle ja nyxä ei halua lasta reissuille mieluiten ollenkaan. Lapsen etu jää sitten näiden taisteluiden jalkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuohon tilanteeseen oikein hyvää ratkaisua ole, vaikka varmastikaan lapsi ei tuota tilannetta täysin oikeudenmukaisena pidä.
Jokainen aikuinen pelaa vaan omaan pussiin. Exä haluaa lapsen joka reissulle ja nyxä ei halua lasta reissuille mieluiten ollenkaan. Lapsen etu jää sitten näiden taisteluiden jalkoihin.
Mik se lapsen etu nyt tässä tapauksessa sun mielestäsi olisi? Huudetaan vaan lapsen etua mutta kukaan ei kerro mikä se olisi.
Olen jo sanonur että lapsen kanssa matkustetaan lomilla ja silloin kun on mahdollisuus.
En minä voi päättää että nyt pyydetään lapselle lomaa koulusta ja hän lähtee mukaamme. Mies ei taas voi exänsä kanssa päättää että nyt lapselle lomaa koulusta ja hän lähtee matkaan mukaan ja minä kyllä hoidan hänet koko matkan ajan.
Kun hyvissä ajoin etukäteen on tiedossa hyvä kohde ja lyhyt matka, niin harkitsemme aina tämän lapsen mukaan ottoa, joskus se onnistuu joskus ei.
Mielestäni emme häntä millää tapaa syrji tai jätä huomioimatta vaan pyrimme siihen että hän viettäisi mahdollisimman paljon aikaa isänsä ja veljensä kanssa.
Ap
Moni kommentoija on ihan pihalla. Ei sitä isompaa lasta voi eikä kannata ottaa koulusta pois siksi, että se pääsisi isän työmatkalle mukaan. Ja toisekseen ne on isän työmatkoja, joihin ap ja taapero lähtee kyllä mukaan, mutta isä on siellä matkalla päivät työssä ja ap ja taapero omissa menoissaan (tai hotellihuoneessa päiväunilla). Mitä se pikkukoululainen siellä ulkomailla tekisi sillä aikaa kun hänen isä on 10 tuntia työssä?
Luulisi olevan exän mielestä hyvä, että työreissut voidaan sopia niille viikoille, kun lapsi äidillään, joten isäkin ehtii olla lapsen kanssa säännöllisesti joka toisen viikon. Monissa tapauksissa lapsi on enemmän äidillään, koska isä reissaa. Ihan naurettavaa tunkea lasta mukaan isän työmatkoille. Nuorempi lapsi menee mukaan, koska äiti menee. Ei isä tätäkään työmatkalle muuten ottaisi mukaan. Ex on myös aivan vapaa matkustelemaan lapsensa kanssa. Sittenkö ex on tyytyväinen, kun uusi vaimo pysyy lapsen kanssa kotona. Hah. Onneksi hänellä ei ole siihen mitään sanomista. Vanhemmalle lapselle voi hyvin selittää, että isä tekee matkoilla töitä.
Mun ex mies narisee ja ihmettelee, kun nykyisen miehen kanssa matkustellaan. Se jopa kysyi et miks me ei ikinä matkusteltu yhdessä. Sanoin, koska sulla ei ole ikinä rahaa. Ja sitten se kehtaa vinkua, kun otamme lapsen mukaan. Miksi se sun uus mies makselee meidän lapsen matkoja.. No, maksa sitten lapsen matka. Ei ole rahaa, no niin ongelma ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no onhan siinä ero jos toinen lapsi reissaa ympäri maailmaa ja toinen pääsee perus Puuhamaa-reissulle. Se kouluikäinen kuitenkin jo ymmärtää näiden eron.
Eli ymmärrän kyllä hänen äitinsä pointin.No kyllä me ollaan käyty myös ulkomailla silloin tällöin, mutta ymmärrän miestäkin ettei kiinosta lähteä ulkomaille lomailemaan kun joutuu työnsä puolesta lentämään/asumaan hotelleissa.
Ja en oikein edes keksi tähän mitään ratkaisua.
ApMitäs jos vaikka edes kerran vuodessa se koululainen ottaisi koulusta extra-loman ja lähtisi teidän mukaan?
Ja ap huolehtisi hänestä joka päivä kun isänsä on töissä vai?
Miksi ei huolehtisi?
Ap ei selvästi halua tätä toista lasta mukaan vaan haluaa rauhassa reissata ilman häntä.
No kun ne isäviikot on lapsen ja isän tapaamista varten, ensisijaisesti. Mitä järkeä ottaa lapsi mukaan reissulle, jossa näkee isäänsä vilauksen illalla.
Ette ole epäreiluja. Tämä on tekemällä tehty ongelma. Toki olisi kiva, että isä veisi joskus lomalla tämän vanhemman lapsen vaikka kahdenkeskiselle matkalle, vaikka kerran kahdessa vuodessa.
Tulee varmaan hyvät välit sisaruksille... Ei kyse ole eksästä, vaan siitä että lapsi kokee itsensä ulkopuoliseksi ja hyljätyksi. Etkö osaa edes lapsen etua ajatella? Minkälainen äiti olet? Miten olette toimineet, jotta lapsi kokisi olevansa samalla lailla osa perhettä kun kaikki muutkin? Miten olette pyrkineet kompensoimaan ja minimoimaan sitä henkistä tuhoa, jota tuolle toiselle pienelle teette? Vuoden vanhemmat oikein...