Voinko edes olla masentunut, jos välillä jaksan tehdä jotain?
Olen ajatellut hakeutua hoitoon, olen ajatellut sairastavani masennusta jossain muodossa. Olen aivan väsynyt, ärsyynnyn ihan mitättömistä, olen surullinen sekä vihainen koko ajan ilman syytä. Vapaa päivinä en nousisi ollenkaan sängystä ellei olisi pakko yrittää lasten vuoksi. Huomasin että ennen kevät oli ihanaa aikaa, nyt en pysty iloitsemaan siitä. Kuitenkin jotkut päivät ovat hyviä ja jaksan esim retkillä lasten kanssa. Niitä on vaan hyvin harvoin. Onko masentuneella hyviäkin päiviä? Toipuminen hyvistä päivistä jatkuu useamman päivän.. oisko jollain kokemusta ja kiinnostusta auttaa, mitä kautta voisi saada Apua?
Kommentit (30)
Jos paikkakunnalla on jonkinlainen mielenterveystoimisto, aloita sieltä. Muuten ihan terveyskeskukseen. Masennusta on eriasteista, eikä vaikeakaan masennus aina tarkoita että ihminen vain makaisi likaisena sängyssä. https://www.mielenterveystalo.fi/ tämä on hyvä sivusto, kannattaa tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Voit keskustella masennus-oireistasi ja elämän huolistasi te-toimiston henkilökunnan kanssa. Keskustelu on täysin luottamuksellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Kyllä voit. Testaa netissä masennuksen taso vaikka tällä testillä, niin saat paremman käsityksen voinnistasi. https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/itsearvioi…
Totta kai voit. Ei masennus tarkoita sitä ettei pystyisi tekemään muuta kuin makaamaan sängyssä. Jopa vakavasti masentununeella voi olla hyviä päiviä tai voi pystyä esittämään muille että kaikki on hyvin vaikka ei todellakaan olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen ajatellut hakeutua hoitoon, olen ajatellut sairastavani masennusta jossain muodossa. Olen aivan väsynyt, ärsyynnyn ihan mitättömistä, olen surullinen sekä vihainen koko ajan ilman syytä. Vapaa päivinä en nousisi ollenkaan sängystä ellei olisi pakko yrittää lasten vuoksi. Huomasin että ennen kevät oli ihanaa aikaa, nyt en pysty iloitsemaan siitä. Kuitenkin jotkut päivät ovat hyviä ja jaksan esim retkillä lasten kanssa. Niitä on vaan hyvin harvoin. Onko masentuneella hyviäkin päiviä? Toipuminen hyvistä päivistä jatkuu useamman päivän.. oisko jollain kokemusta ja kiinnostusta auttaa, mitä kautta voisi saada Apua?
Pyystytkö antamaaan edees jotakin viiitteitä siitä mikä saaa mielen maahan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Miksi tunget joka paikkaan ylimääräisiä kirjaimia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Miksi tunget joka paikkaan ylimääräisiä kirjaimia?
Se nimenomaan on hyvä kun huomaa että vaikka on masentunut ruumis kyllä jaksaa silti liikkua.
sosiaaliterapeutti kirjoitti:
Voit keskustella masennus-oireistasi ja elämän huolistasi te-toimiston henkilökunnan kanssa. Keskustelu on täysin luottamuksellista.
En käytä te-toimistoa, jos tarkoittaa sitä työvoimapuljua.
Oletko töissä? Tee itsearviointitesti ja mene sen kanssa työterveyteen juttelemaan. Muuten ota ensimmäiseksi yhteyttä terveyskeskukseen. Näistä paikoista sinut ohjataan eteenpäin (toki voit myös mennä käymään yksityisellä klinikalla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Miksi tunget joka paikkaan ylimääräisiä kirjaimia?
En tunge enää. Mutta pidän ihmisen persoonaa, sormenjälkeä ja signeerausta silti tärkeänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Miksi tunget joka paikkaan ylimääräisiä kirjaimia?
En tunge enää. Mutta pidän ihmisen persoonaa, sormenjälkeä ja signeerausta silti tärkeänä.
Se on tärkeä koska jokaisella ihmisellä on oma tarinansa kerrottavana ja tarinat ovat ne jotka ihmisiä kiinnostavat ja kaikki ovat yhtä tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Miksi tunget joka paikkaan ylimääräisiä kirjaimia?
En tunge enää. Mutta pidän ihmisen persoonaa, sormenjälkeä ja signeerausta silti tärkeänä.
Persoona, sormenjälki ja signeeraus näkyy kyllä ilman kirjoitusvirheitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Miksi tunget joka paikkaan ylimääräisiä kirjaimia?
En tunge enää. Mutta pidän ihmisen persoonaa, sormenjälkeä ja signeerausta silti tärkeänä.
Se on tärkeä koska jokaisella ihmisellä on oma tarinansa kerrottavana ja tarinat ovat ne jotka ihmisiä kiinnostavat ja kaikki ovat yhtä tärkeitä.
Tyylisi ilmaista itseäsi on sairaan ärsyttävä. Ja kaappasit toisen aloittaman keskustelun, mikä on törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.
Muiistan kuun kohhtasin jonkin mieleen maiseman ja see herättti minusssa kaikeen sieluuni ja ruumiini eloon niin silloin tunsin oleevani valmiss ja rehelleineen sekä tunnsin olevani yhtää elämänn monimuotoiisuden kanssa koko kehoni ja mieleeni kautta.
Seee on minusta jotakkin sellaista suurinta mitää ihminen voi kokea. Heetkin totaalisen läsnää, niin kepeään kehonsa kanssa joka onn tuulen amoilla jaa sen veitävänää mutta sisälllä jokin sellaineen niin turvalllinen lämmmin tunnne etttä kuin oliiisi osaa luontoa ja sen armoilla muttta silti voimisssaan.
Miksi tunget joka paikkaan ylimääräisiä kirjaimia?
En tunge enää. Mutta pidän ihmisen persoonaa, sormenjälkeä ja signeerausta silti tärkeänä.
Persoona, sormenjälki ja signeeraus näkyy kyllä ilman kirjoitusvirheitäkin.
Olen sellainen että otan kerrasta opikseni. Aikoinaanhan ihmiset istuivat nuotiopiirin ympärille ja kertoilivat toisille tarinoita. Olisin itse halunut olla mukana kuuntelemassa niitä. Nykyäänhän tuo tarinan kerronta on vähän sellaista että siellä seisoo opettja luokan edessä ja piipittää tarinansa ja ne on lähinnä ne tyytöoppilaat jotka saavat sen elämän nesteensä ravinnokseen jolla he lunastavat kokrkeakoulu paikkansa.
Minuusta teatttereiiden tulisii myös alka jrjestäää terapettisia kursseja.