13-vuotias ei haluaisi mennä viikonlopuksi isälleen, saako itse päättää?
Raskasta joka toinen viikonloppu koittaa vastahankaista teiniä saada innostumaan isälleen lähdöstä. Siellä kohdellaan kuin pientä lasta eikä saa tavata edes kavereitaan. Tapaamissopimus kuitenkin sanoo näin.
Onko teillä kokemusta, voiko tuota sopimusta "uhmata", kun lapsi on yli sen 12? Vai pitääkö tehdä uusi sopimus (mihin isä ei kyllä hevin suostu)?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Korostan, minulla ei ole kantaa isälleen menossa enkä halua olla heidän välissään, mutta ei tämäkään herkkua ole, kun tyttöä ei kuunnella. Tai isä ei kuuntele, ei meinaa millään suostua, kun ehdotti, että jäisikin täksi viikonlopuksi kotiin. Mitä laki sanoo?
*menosta
ap
Jospa siellä isän luona onkin normisäännöt, mutta äidin luona voi elellä luin sika vatukossa? Ei niitä pissiksiä mitkään rajat kiinnosta.
Käsittääkseni ei voi pakottaa. Isä selvittäköön itse asian lapsen kanssa.
No, jos isä ei suostu saman pöydän ääreen asiasta keskustelemaan, sitten varaatte ajan sinne lastensuojeluun vai missä ikinä tuo tapaamissopimus on aikoinaan tehty. Ja keskustelette asiasta siellä ja teette uuden sopimuksen tarvittaessa. Sen verran sanon, että 13v on kyllä vielä lapsi, että mitähän sääntöjä siellä isällä on, jotka eivät nyt nappaa?
Säännöt on kotonakin, mutta meillä on myös avoin keskusteluyhteys. Isän luona on uuden avovaimon kaksi pientä lasta eikä tytöllä ole omaa huonetta, tässä ihan pari seikkaa mitkä tökkii.
ap
Onko niin että siellä isän luona on pienempiä sisaruksia uuden puolison kanssa? Nimittäin täälläkin jotku äitipuolet ovat itse kertoneet että pitää olla samat säännöt kaikkien lasten kanssa, jolloin mennään järjettömiin tilanteisiin joissa esim. 3-vuotiaalla ja 13-vuotiaalla on sama nukkumaanmenoaika, sama ruutuaika jne. Ei ihme jos teini ei viihdy.
Kyllä 13-vuotiaan omaa tahtoa täytyy jo kuunnella, ei voi pakottaa.
Ei kai se pakko ole. Kurjaa tuollaiset tapaamissopimukset. Omat vanhemmat kun erosivat saatiin olla kumman luona haluttiin.
http://www.elatusvelvolliset.fi/index.php/elatusapu/tapaamisoikeus
"Täytäntöönpanolain mukaan 12-vuotiaan oman tahdon vastaista tointa ei saa tehdä liittyen tapaamisiin ja asumiseen. Eli 12 vuotias päättää itse asumisesta ja tapaamisista ja lain mukaan lapsia on kuunneltava ja heidän kehitysasteensa mukaisesti huomioitava heidän tahtonsa."
Isän luona ei siis selvästikään yritetä luoda teinille viihtyisää ympäristöä. Missä se 13 v nukkuu, jonkun pikkulapsen kanssa samassa huoneessako?
Minustakin kurjaa. Mielestäni tästä sopimuksen pakonomaisesta noudattamisesta voitaisiin luopua ja olla edes tekemättä kokonaan uutta sopimusta, vaan kuunnella enemmän tytön mielipidettä. Ei kuitenkaan mistään välien poikki laittamisesta ole, vaan haluaisi jotain kontrollia omaan elämäänsä, sen suhteen milloin voisi kyläillä. Isä ei jousta yhtään. Olen pysynyt toistaiseksi sivulla, mutta jos olisi vaikka joku lainpätkä minkä voisin linkata, kun asiasta keskustelu ei onnistu.
ap
Ehkä sille isälle kannattaisi puhua ettei teiniä voi enää pakottaa pikkulapsen rooliin. Isän pitäisi itse miettiä miten teinin saa viihtymään.
Vierailija kirjoitti:
http://www.elatusvelvolliset.fi/index.php/elatusapu/tapaamisoikeus
"Täytäntöönpanolain mukaan 12-vuotiaan oman tahdon vastaista tointa ei saa tehdä liittyen tapaamisiin ja asumiseen. Eli 12 vuotias päättää itse asumisesta ja tapaamisista ja lain mukaan lapsia on kuunneltava ja heidän kehitysasteensa mukaisesti huomioitava heidän tahtonsa."
Kiitos, tämän minäkin löysin. Mutta en tiedä onko tuo tulkittavissa niin, että ennen sopimuksen vahvistamista lasta pitää kuunnella, mutta itse sopimus menisi kuitenkin kaiken edelle.
Ihan tyhmää edes miettiä lain kannalta, kun asiaa voisi miettiä esim. lapsen kannalta ja häntä kuunnellen!
ap
Vierailija kirjoitti:
Jospa siellä isän luona onkin normisäännöt, mutta äidin luona voi elellä luin sika vatukossa? Ei niitä pissiksiä mitkään rajat kiinnosta.
Kaverit on kyllä tuon ikäiselle tärkeitä. Ymmärrän hyvin, jos 13 v ei halua lähteä isälle, jos ajanvietteet isän luona pysyvät vuodesta toiseen samoina.
Ei 13-vuotiasta voi pakottaa, menee kohta kokonaan välit isän kanssa. Kannattaisiko kunnolla keskustella yhdessä mikä niissä vierailussa mättää? Onko esim. välimatka niin pitkä ettei siksi voi tavata kavereita vai onko tuo vain isän ja äitipuolen päätös?
Meillä oli sama juttu. Sossu sanoi, ettei lasta saa pakottaa. Eikä kukaan tule hakemaan lasta kotoa.
Isä tuli linjoja pitkin, mutta kun poika sanoi, ettei mene, niin ei mennyt. Isän mielestä minun olisi pitänyt kantaa 180-senttinen sinne.
Kaikki päättyi siihen, että poika suuttui isän painostukseen niin, ettei siihen mennessä vuoroviikkoasuja ole suostunut isäänsä edes yhtä kertaa tapaamaan...
Vierailija kirjoitti:
Ei 13-vuotiasta voi pakottaa, menee kohta kokonaan välit isän kanssa. Kannattaisiko kunnolla keskustella yhdessä mikä niissä vierailussa mättää? Onko esim. välimatka niin pitkä ettei siksi voi tavata kavereita vai onko tuo vain isän ja äitipuolen päätös?
Ollaan keskusteltu monet kerrat ja joka kerran itsellekin inhottavampaa koittaa toista tsempata lähtemään, kun tiedän miten huonosti viihtyy. Syinä kuulemma välimatka ja siihen kuluvat ajat (puhutaan kuitenkin lähiöistä vain) sekä tuo pikkulasten sanelema elämänrytmi.
ap
Ymmärrän hyvin sitä teiniä. Tuossa iässä koulukin on jo aika kuormittavaa ja viikonloppuna haluaisi rentoutua. Hän joutuu sen sijaan stressavaan ympäristöön. Kavereiden sijaan joutuu olemaan joidenkin vieraiden pienten lasten (ilmeisesti eivät ole edes puolisisaruksia?) seurassa, ei mitään omaa rauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama juttu. Sossu sanoi, ettei lasta saa pakottaa. Eikä kukaan tule hakemaan lasta kotoa.
Isä tuli linjoja pitkin, mutta kun poika sanoi, ettei mene, niin ei mennyt. Isän mielestä minun olisi pitänyt kantaa 180-senttinen sinne.
Kaikki päättyi siihen, että poika suuttui isän painostukseen niin, ettei siihen mennessä vuoroviikkoasuja ole suostunut isäänsä edes yhtä kertaa tapaamaan...
Tästä on merkkejä jo täälläkin, arvostus isää kohtaan rapisee kun on tajunnut, ettei hänen mielipidettään kuunnella ollenkaan. :/
ap
Korostan, minulla ei ole kantaa isälleen menossa enkä halua olla heidän välissään, mutta ei tämäkään herkkua ole, kun tyttöä ei kuunnella. Tai isä ei kuuntele, ei meinaa millään suostua, kun ehdotti, että jäisikin täksi viikonlopuksi kotiin. Mitä laki sanoo?