Lue keskustelun säännöt.
Miksi äitini kokee oikeudekseen sanoa suoraan, mitä ajattelee ulkonäöstäni?
01.05.2018 |
Esim. olen nyt vähän lihonut vuosien aikana ja hänen kommenttejaan kropastani: "Sinulla on sellainen vanhemman ihmisen vartalo", "Olet sellainen löysän näköinen", "Sulla on aivan valtavan kokoinen vatsa".
Olen toki itsekin maininnut ulkonäköongelmistani hänelle, mutta miksi hän kokee oikeudekseen alkaa arvostella minua tuolla tavoin?
Hän itse myös puhuu siitä, kuinka vartalonsa on nykyään "löllähtänyt", "pakarat on tällaiset roikkuvat ja reidet hyllyvät", mutta minä en IKINÄ ole sanonut hänelle että "totta, sun perse on todellakin alkanut roikkua littanana pitkin takareisiäsi". Tuo olisi ihan vastaavaa haukkumista, mitä äitini tekee, kun kyse on minun vartalostani. Jos minä edes vihjaisen äidilleni, että jokin vaate ei hänelle oikein sovi, koska se on aika läpinäkyvä, niin hän loukkaantuu.
Minua hän kuitenkin kritisoi todella julmastikin, sillä ei minusta ole kiva kuulla toisen suusta olevani "vartaloltani vanhan näköinen" tai "löysä", vaikka olisinkin.
Mielipiteitä? Mitä ajattelette äitini käytöksestä, miksi hän tekee niin?
Kommentit (29)
Vastaat vaan seuraavalla kerralla että "Niin, se on geeneissä. Niin tytär kuin äiti!".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Ehkä ajattelee, että olette niin tuttuja, että voi sanoa suoraan mielipiteensä, etkä sinä siitä loukkaannu?
- Vai onko hällä pyrkimys kannustaa sinua elämänmuutokseen ja terveellisempään elämään?
- Kokee, että olisit kauniimpi treenatumpana ja saisit hyvän miehen?
Oletko kokeillut sanoa hänelle samalla tavalla? Voisi avata äidillesikin aivan uuden kanavan: empatian ja myötätuntoisuuden. Aloitapa vaikka ensi kerralla, kun näette. Jos loukkaantuu, niin kerro yllä kertomasi.
Ootko vähän tyhmä jos sinusta selityksesi ovat yhtään hyväksyttyjä?
No siis tarkoitan, että tosi tutulle saattaisikin sanoa nämä asiat (mitä ajattelee mielessään) näinkin suoraan. Vieraammalle ei tietenkään kehtaisi. Äiti ehkä kokee, että ollaan läheisiä.
Todellako? Sulla ei ole käytöstapoja, eikä kykyä ottaa toisten tunteita huomioon. Huhhuh. Millälailla kuvittelet, että on sinun asiasi huomautella muiden vartaloista?
No en tietenkään huomauttele toisille näiden vartaloista mitään :-) mutta tarkoitan, että äiti ehkä ajattelee, että voisi näin neuvoa lastaan kohti terveellisempää elämää ja samalla parempaa kroppaa, viehättävyyttä ja ehkä hyvää puolisoakin.
Minun oma tyttäreni on muuttunut rehellisesti sanottuna lihavaksi tultuaan teiniksi ja ihan oikeasti suren asiaa sisälläni. En ole ikinä kommentoinut asiaa mitenkään, mutta mietin kuumeisesti, mitä tälle voisi tehdä. Tyttö muuttuu huonokuntoiseksi, mistään ei enää löydy nättejä vaatteita, pelkään että häntä aletaan kiusata yläasteelle mennessään ja muutenkin hän olisi kauniimpi hoikempana.
Ongelma on, ettei häntä kiinnosta liikkuminen, vain kännykän näpräily ja tietokonepelit. Hänet pitäisi saada liikkumaan, ettei tule mitään diabetesta tai verisuonitauteja. Ylipainon raja on terkkarin mukaan saavutettu jo.
Miten lihavuudesta voisi puhua kohteliaasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Ehkä ajattelee, että olette niin tuttuja, että voi sanoa suoraan mielipiteensä, etkä sinä siitä loukkaannu?
- Vai onko hällä pyrkimys kannustaa sinua elämänmuutokseen ja terveellisempään elämään?
- Kokee, että olisit kauniimpi treenatumpana ja saisit hyvän miehen?
Oletko kokeillut sanoa hänelle samalla tavalla? Voisi avata äidillesikin aivan uuden kanavan: empatian ja myötätuntoisuuden. Aloitapa vaikka ensi kerralla, kun näette. Jos loukkaantuu, niin kerro yllä kertomasi.
Ootko vähän tyhmä jos sinusta selityksesi ovat yhtään hyväksyttyjä?
No siis tarkoitan, että tosi tutulle saattaisikin sanoa nämä asiat (mitä ajattelee mielessään) näinkin suoraan. Vieraammalle ei tietenkään kehtaisi. Äiti ehkä kokee, että ollaan läheisiä.
Todellako? Sulla ei ole käytöstapoja, eikä kykyä ottaa toisten tunteita huomioon. Huhhuh. Millälailla kuvittelet, että on sinun asiasi huomautella muiden vartaloista?
No en tietenkään huomauttele toisille näiden vartaloista mitään :-) mutta tarkoitan, että äiti ehkä ajattelee, että voisi näin neuvoa lastaan kohti terveellisempää elämää ja samalla parempaa kroppaa, viehättävyyttä ja ehkä hyvää puolisoakin.
Minun oma tyttäreni on muuttunut rehellisesti sanottuna lihavaksi tultuaan teiniksi ja ihan oikeasti suren asiaa sisälläni. En ole ikinä kommentoinut asiaa mitenkään, mutta mietin kuumeisesti, mitä tälle voisi tehdä. Tyttö muuttuu huonokuntoiseksi, mistään ei enää löydy nättejä vaatteita, pelkään että häntä aletaan kiusata yläasteelle mennessään ja muutenkin hän olisi kauniimpi hoikempana.
Ongelma on, ettei häntä kiinnosta liikkuminen, vain kännykän näpräily ja tietokonepelit. Hänet pitäisi saada liikkumaan, ettei tule mitään diabetesta tai verisuonitauteja. Ylipainon raja on terkkarin mukaan saavutettu jo.
Miten lihavuudesta voisi puhua kohteliaasti?
No ehkä tässä ei nyt ole kyse yhtään tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Kysy äidiltäs.
Ikävää kuulla tollanen. Kannattaa jättää käymättä, jos toistuu. Haukkumiselle ei tarvita mennä kenenkään. Laita yhteydenpidolle rajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Ehkä ajattelee, että olette niin tuttuja, että voi sanoa suoraan mielipiteensä, etkä sinä siitä loukkaannu?
- Vai onko hällä pyrkimys kannustaa sinua elämänmuutokseen ja terveellisempään elämään?
- Kokee, että olisit kauniimpi treenatumpana ja saisit hyvän miehen?
Oletko kokeillut sanoa hänelle samalla tavalla? Voisi avata äidillesikin aivan uuden kanavan: empatian ja myötätuntoisuuden. Aloitapa vaikka ensi kerralla, kun näette. Jos loukkaantuu, niin kerro yllä kertomasi.
Ootko vähän tyhmä jos sinusta selityksesi ovat yhtään hyväksyttyjä?
No siis tarkoitan, että tosi tutulle saattaisikin sanoa nämä asiat (mitä ajattelee mielessään) näinkin suoraan. Vieraammalle ei tietenkään kehtaisi. Äiti ehkä kokee, että ollaan läheisiä.
Todellako? Sulla ei ole käytöstapoja, eikä kykyä ottaa toisten tunteita huomioon. Huhhuh. Millälailla kuvittelet, että on sinun asiasi huomautella muiden vartaloista?
No en tietenkään huomauttele toisille näiden vartaloista mitään :-) mutta tarkoitan, että äiti ehkä ajattelee, että voisi näin neuvoa lastaan kohti terveellisempää elämää ja samalla parempaa kroppaa, viehättävyyttä ja ehkä hyvää puolisoakin.
Minun oma tyttäreni on muuttunut rehellisesti sanottuna lihavaksi tultuaan teiniksi ja ihan oikeasti suren asiaa sisälläni. En ole ikinä kommentoinut asiaa mitenkään, mutta mietin kuumeisesti, mitä tälle voisi tehdä. Tyttö muuttuu huonokuntoiseksi, mistään ei enää löydy nättejä vaatteita, pelkään että häntä aletaan kiusata yläasteelle mennessään ja muutenkin hän olisi kauniimpi hoikempana.
Ongelma on, ettei häntä kiinnosta liikkuminen, vain kännykän näpräily ja tietokonepelit. Hänet pitäisi saada liikkumaan, ettei tule mitään diabetesta tai verisuonitauteja. Ylipainon raja on terkkarin mukaan saavutettu jo.
Miten lihavuudesta voisi puhua kohteliaasti?
Ymmärrän kyllä surusi, mutta kannattaisiko tajuta tää ketju ihan eri aiheeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa aion ottaa tämän mieltäni vaivanneen asian esille äitini kanssa, kun kohta soitan hänelle.
ap
Hyvä. Kerro tänne, jos mielit, että miten äiti otti sen.
Puhelu loppui juuri. Olen hyvä puhumaan, joten huomasin, että hän tuli surumieliseksi tästä. Pyysi anteeksi jos on loukannut minua, kun ei ole sitä tarkoittanut. Sanoi myös, ettei todellakaan muista sanoneensa vartaloani "vanhemman ihmisen vartaloksi" kun ei niin edes ajattele! Minulle tuli taas se sama tunne, että onko hänellä oikeasti alkanut tulla muistisairauden oireita, sillä tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän väittää ettei ole sanonut jotain, minkä taatusti muistan hänen sanoneen.
Mutta hyvä, että selvitin asian nyt. Sanoin, että vaikka olenkin nykyisin jo itsevarmempi, niin ei se tarkoita että haluaisin kuulla tuollaisia. Kivi putosi sydämeltäni ja uskon, että äitini ei tätä enää tee, jos vain muistaa olla tekemättä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sano äidillesi suoraan, että arvostelu loukkaa sinua.
Suoraa riidan haastamista kannattaa välttää. Et ole aina paikalla kuitenkaan näkemässä ja kuulemassa, miten käyttäytyy. Jos itse lähdet mukaan niin et voi tietää eikä yleistilanne hänellä on. Lähisuhteet voivat olla ongelma koska, jos olet äidistäsi syntynyt ja hänellä lapsi niin hänellä voi olla vaikeuksia ymmärtää, mitä sinun käytöstäsi. Ei suoraan tai jos niin silloin itse joudut mahdollisesti jatkamaan keskustelua. En viitsisi. Vanhempien ongelmat lapselle hankalia. Älä lähde mukaan tollaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa aion ottaa tämän mieltäni vaivanneen asian esille äitini kanssa, kun kohta soitan hänelle.
ap
Hyvä. Kerro tänne, jos mielit, että miten äiti otti sen.
Puhelu loppui juuri. Olen hyvä puhumaan, joten huomasin, että hän tuli surumieliseksi tästä. Pyysi anteeksi jos on loukannut minua, kun ei ole sitä tarkoittanut. Sanoi myös, ettei todellakaan muista sanoneensa vartaloani "vanhemman ihmisen vartaloksi" kun ei niin edes ajattele! Minulle tuli taas se sama tunne, että onko hänellä oikeasti alkanut tulla muistisairauden oireita, sillä tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän väittää ettei ole sanonut jotain, minkä taatusti muistan hänen sanoneen.
Mutta hyvä, että selvitin asian nyt. Sanoin, että vaikka olenkin nykyisin jo itsevarmempi, niin ei se tarkoita että haluaisin kuulla tuollaisia. Kivi putosi sydämeltäni ja uskon, että äitini ei tätä enää tee, jos vain muistaa olla tekemättä.
ap
Noniin. Tässä on sentään "normaali" ihminen ollut arvostelemassa, toista se ois, jos koittaa sanoa MUN äidilleni yhtään mistään. Hän kunnei ole virhettä tehnyt! On aivan hullua, jos mä loukkaannuin ja itseasiassa, oikeasti olen vain kuvitellut hänen sanoneen "sitä ja tätä". Ei minkäänlaista vuorovaikutustaitoa sillä pskiaisella. Mutta, keksi aina tekosyitä, miksi MÄ olen se joka haastan riitaa.
2
Sano äidillesi suoraan, että arvostelu loukkaa sinua.