Introvertin ja ekstrovertin suhde, onko mahdoton?

Mä oon lievä ekstrovertti ja mies melko voimakkaan introvertti. Homma toimii ihan hyvin, annan miehelle omaa aikaa, ja mä saan toteuttaa sosiaalisuuttani kavereita tapaamalla, ja tietysti ollaan paljon kahdestaankin. Jos kaipaat todella paljon omaa aikaa, niin yksi vaihtoehto on asua pysyvästi erillään vaikka onkin suhteessa. Tai ottaa sen verran iso yhteinen asunto, että sulle on oma huone missä voit olla rauhoittumassa niin paljon kuin haluat. Meilläkin miehen tietokone on makkarissa vaikka kaksio onkin, ja mies on paljon siellä itsekseen. Sitten kun mies ei ole makkarissa, niin yhdessäolokin on mukavaa eikä kuluttavaa pakkopullaa. :-)

Monilla on jotain erityisjuttuja jotka pitää ottaa huomioon suhteessa, ei se oo niin poikkeavaa. Suhdetta aloittaessa täytyy vaan keskustella näistä, ja jos toinen ymmärtää ja löytyy joku ratkaisu miten ne asiat saadaan sujumaan, niin suhteesta voi tulla vaikka mitä. :-) Joten älä ihmeessä luovu tapailusta sen takia että "jos tämä kuitenkin kaatuu tähän asiaan", ethän voi vielä tietää, ja on aivan realistista myös että ei kaadu.

Olen itse introverttina tapaillut paria ekstroverttiä enkä ole pitänyt siitä. Jossei itse jaksanut viihdyttää toista niin toinen juoksi imemään energiaa jostakin muualta. Siirryin hyvin nopeasti matalaksi prioriteetiksi enkä kokenut olevani tyydyttävä kumppanina.

Introverttinä en jaksaisi. Puoliso joka pälättäisi koko ajan, vaatisi sukuloimaan ja tilaisuuksiin olis kauhistus. Introverttinä kaipaan tilaa ja en kestä minkäänlaisia vaatimuksia mitä liittyy sosaalisuuteen.