Onko palstalla ketään TV-mainosalan tuntijaa? Tarvitsisin neuvoja kinkkiseen pulmaan!

Mitä jos kysyisit suoraan mainoksen tuottaneelta yhtiöltä. Ihan tällaista vaan ehdotan.

Vai halusitko ruinausviestejä, "kerro nyt mikä mainos on kyseessä, kerro pliiiiiissss".

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos kysyisit suoraan mainoksen tuottaneelta yhtiöltä. Ihan tällaista vaan ehdotan.

Vai halusitko ruinausviestejä, "kerro nyt mikä mainos on kyseessä, kerro pliiiiiissss".

En halunnut ruinausviestejä, en todellakaan, eli siinä arvauksesi meni pieleen. Ajattelin kysyä neuvoa vain siksi, että vältän häiritsemästä ihmisiä turhaan, jos homma ei missään tapauksessa ole mahdollinen.

up!

Ei sitä Aholan Olvi-mainosta löydy tuubista, itsekin yrittänyt etsiä.

nosto

Vielä yksi lisäkysymys aloitukseen liittyen: Tietääkö joku, oliko tv-mainosten tuotanto 2000-luvun alussa jo yleisesti digitaalista, vai kuvattiinko mainospätkiä vielä analogiseen formaattiin? Mainos josta olen kiinnostunut, on julkaistu alkuvuodesta 2001, eli millä todennäköisyydellä sen master-kopio on digitaalinen?

- ap -

Maksa mieluummin terapeutille, että pääset fiksaatiosta eroon.

Moikka ap,

vuosina 2000-2001 tehdyt mainokset on kuvattu filmille (35mm, ehkä 16mm), tai pienemmän budjetin töräytykset mahdollisesti D-VHS:lle, Beta-nauhalle tai mahdollisesti jollekin DV-formaateista (Suomessa yleisin oli DVCAM mutta nämä tulivat kehiin vasta 2003). Muistikorteille tai kovalevyille ruvettiin kuvaamaan isoresoluutioisia juttuja yleisesti vasta 2007 tienoilla, sitä ennen ammattituotannot käyttivät filmiä. Master-kopiota ei siis välttämättä ole enää olemassakaan, mutta jos on niin se on tuotantoyhtiön hallussa, joka todennäköisesti on myös tekijänoikeuksien omistaja (ehkä yhdessä mainostoimiston kanssa). Toinen juttu on, onko tuotantoyhtiötä enää olemassakaan ja kenellä tai missä master-kopio. Mainokset kun ei ole mitään suuria taiteellisia tuotoksia joiden varmuuskopiotalletukseen olisi erityisen painavia syitä, vaan liukuhihnakamaa joista säästetään masterit lähinnä jos sopimus tähän pakottaa (esim. vuonna 2000 kuvatun mainoksen master-copy on saatettu sopia säästettäväksi vuoteen 2005 asti), toimari pitää lopputulosta erityisenä tai joku on halunnut ottaa muuten poisheitettävän masterin itselleen.

"Entä onko nähtävissä jotain potentiaalisia syitä, joiden vuoksi mainostoimisto ei ehkä haluaisikaan (tai ei voi) myydä mainoksesta kopiota kellekään yksityishenkilölle?"  - On tietenkin, jos alkuperäisissä sopimusehdoissa on määritelty tuotoksen eli mainoksen levitys- ja kopiointioikeudet sellaisiksi ettei tuotosta kolmansille osapuolille saa luovuttaa (hyvin yleinen pykälä).

Jos joku ottaisi muhun yhteyttä ja kaipailisi jotain 20 vuotta vanhaa mainosta hyvälaatuisena kopiona, heräisi välittömästi kysymys siitä että mihin käyttöön materiaalia aiotaan käyttää - aiotaanko sitä muokata, aiotaanko se julkaista uudelleen? Mutta mainosmaailmassa raha ratkaisee, ja jos tekijänoikeuksien haltija on fiksu tyyppi, vääntää se sulle tiukan luovutussopimuksen ja saat handuusi rahaa vastaan VHS-tasoisen kopion, jonka kopiointi on haasteellisempaa. Jos olet valmis maksamaan enemmän, voit varmaan saada mainoksen valmiiksi digitoituna eli tiedostomuotoisena. Itse laittaisin kummassakin tapauksessa kuvan päälle vesileiman tai alle juoksemaan disclamer-tekstin missä lukee "Tämä kopio on tarkoitettu ainoastaan yksityiskäyttöön, eikä sen julkinen esittäminen, kopiointi tai muokkaus ole sallittua" tms.

Toisaalta, jos kyseessä on konkkaan menneen firman entisen työntekijän kellarissa pölyttyvä masteri jolla ei ole omistajalleen mitään tunnearvoa, saatat jopa saada ilmaiseksi alkuperäisen masterin. Eli kannattaa ottaa suoraan yhteyttä tuotantoyhtiöön, jos kerta nimi on tiedossa. Mainostoimistoon sitten seuraavaksi jos eivät tuotantoyhtiöstä osaa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Moikka ap,

vuosina 2000-2001 tehdyt mainokset on kuvattu filmille (35mm, ehkä 16mm), tai pienemmän budjetin töräytykset mahdollisesti D-VHS:lle, Beta-nauhalle tai mahdollisesti jollekin DV-formaateista (Suomessa yleisin oli DVCAM mutta nämä tulivat kehiin vasta 2003). Muistikorteille tai kovalevyille ruvettiin kuvaamaan isoresoluutioisia juttuja yleisesti vasta 2007 tienoilla, sitä ennen ammattituotannot käyttivät filmiä. Master-kopiota ei siis välttämättä ole enää olemassakaan, mutta jos on niin se on tuotantoyhtiön hallussa, joka todennäköisesti on myös tekijänoikeuksien omistaja (ehkä yhdessä mainostoimiston kanssa). Toinen juttu on, onko tuotantoyhtiötä enää olemassakaan ja kenellä tai missä master-kopio. Mainokset kun ei ole mitään suuria taiteellisia tuotoksia joiden varmuuskopiotalletukseen olisi erityisen painavia syitä, vaan liukuhihnakamaa joista säästetään masterit lähinnä jos sopimus tähän pakottaa (esim. vuonna 2000 kuvatun mainoksen master-copy on saatettu sopia säästettäväksi vuoteen 2005 asti), toimari pitää lopputulosta erityisenä tai joku on halunnut ottaa muuten poisheitettävän masterin itselleen.

Loistavaa, kiitos tästä vastauksesta! Informatiivisempaa ja asiantuntevampaa selostusta ei olisi juuri voinut toivoa. Arvasin, että tähän palstaan voi luottaa, ja että paikalta löytyy joku todellinen ammattilainen!

Vierailija kirjoitti:

"Entä onko nähtävissä jotain potentiaalisia syitä, joiden vuoksi mainostoimisto ei ehkä haluaisikaan (tai ei voi) myydä mainoksesta kopiota kellekään yksityishenkilölle?"  - On tietenkin, jos alkuperäisissä sopimusehdoissa on määritelty tuotoksen eli mainoksen levitys- ja kopiointioikeudet sellaisiksi ettei tuotosta kolmansille osapuolille saa luovuttaa (hyvin yleinen pykälä).

Ikävä kuulla, jotain tällaista vähän pelkäsinkin :(

Vierailija kirjoitti:

Jos joku ottaisi muhun yhteyttä ja kaipailisi jotain 20 vuotta vanhaa mainosta hyvälaatuisena kopiona, heräisi välittömästi kysymys siitä että mihin käyttöön materiaalia aiotaan käyttää - aiotaanko sitä muokata, aiotaanko se julkaista uudelleen?

Nimenomaan tämän takia en ole suinpäin rynnännyt lähettelemään sähköpostia tuotantoyhtiölle ja muille asiaan liittyville tahoille; ymmärrän kyllä, että suhtautuminen on helposti epäluuloista ja varautunutta, tai sitten toisena vaihtoehtona on, että tällaisia kyselevä yksityishenkilö nauretaan ulos tärähtäneenä sekopäänä...

Vierailija kirjoitti:

Mutta mainosmaailmassa raha ratkaisee, ja jos tekijänoikeuksien haltija on fiksu tyyppi, vääntää se sulle tiukan luovutussopimuksen ja saat handuusi rahaa vastaan VHS-tasoisen kopion, jonka kopiointi on haasteellisempaa. Jos olet valmis maksamaan enemmän, voit varmaan saada mainoksen valmiiksi digitoituna eli tiedostomuotoisena. Itse laittaisin kummassakin tapauksessa kuvan päälle vesileiman tai alle juoksemaan disclamer-tekstin missä lukee "Tämä kopio on tarkoitettu ainoastaan yksityiskäyttöön, eikä sen julkinen esittäminen, kopiointi tai muokkaus ole sallittua" tms.

No joo, niinhän se usein menee että tekijänoikeuksien omistajat tuppaavat vartioimaan omaa intellektuaalista omaisuuttaan äärimmäisen mustasukkaisesti, eivätkä luovuta materiaalia ulkopuolisten käyttöön kuin tiukasti suojattuna (esim. juuri noilla näkyvillä vesileimoilla varustettuna), tai sitten mahdollisimman heikkolaatuisena. VHS-laatuista kopiota en kuitenkaan ole tässä tapauksessa hakemassa (sellainen on tod.näk. saatavissa muualtakin kuin tuotantoyhtiöstä), vaan minua kiinnostaisi nimenomaan mahdollisimman laadukas tallenne, vähintään dvd-tasoinen tai mielellään vieläkin parempi (=kevyempi häviöllinen pakkaus kuin dvd:ssä).

Kuten totesit, niin raha ratkaisee, ja asiakkaan maksukyky vaikuttaa siihen, mitä tuotantoyhtiö on halukas luovuttamaan. Tämä voi tietysti olla vaikea kysymys mm. asetelman epätyypillisyyden vuoksi, mutta osaatko yhtään arvioida, mitä luokkaa suomalaisen tuotantoyhtiön hintapyyntö voisi olla tapauksessa, jossa yksityshenkilö haluaa ostaa kopion jo olemassa olevasta materiaalista yksityistä käyttöä varten?

- - -

Nyt kun olen pohtinut asiaa lisää, niin tuli mieleeni, että mainosta kuvatessa syntynyt raakamateriaali (sisältäen esim. pieleen menneet otokset) saattaisi myös kiinnostaa minua. Jos jaksat vielä vastata yhteen kysymykseen, niin osaatko sanoa, voisiko tämän raakamateriaalin ostaminen ehkä olla sopimusteknisesti ongelmattomampaa kuin itse valmiin mainoksen masterin kopiointi? Toki voi olla, että tämänkaltainen raakamateriaali on jo heitetty roskiin tai se on hävinnyt jonnekin, mutta jos se on tallella, niin mahtaako tuotantoyhtiö suhtautua siihen yhtä mustasukkaisesti ja suojelevasti kuin valmiiseen tuotokseen?

PS. Joojoo, olen friikki :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moikka ap,

vuosina 2000-2001 tehdyt mainokset on kuvattu filmille (35mm, ehkä 16mm), tai pienemmän budjetin töräytykset mahdollisesti D-VHS:lle, Beta-nauhalle tai mahdollisesti jollekin DV-formaateista (Suomessa yleisin oli DVCAM mutta nämä tulivat kehiin vasta 2003). Muistikorteille tai kovalevyille ruvettiin kuvaamaan isoresoluutioisia juttuja yleisesti vasta 2007 tienoilla, sitä ennen ammattituotannot käyttivät filmiä. Master-kopiota ei siis välttämättä ole enää olemassakaan, mutta jos on niin se on tuotantoyhtiön hallussa, joka todennäköisesti on myös tekijänoikeuksien omistaja (ehkä yhdessä mainostoimiston kanssa). Toinen juttu on, onko tuotantoyhtiötä enää olemassakaan ja kenellä tai missä master-kopio. Mainokset kun ei ole mitään suuria taiteellisia tuotoksia joiden varmuuskopiotalletukseen olisi erityisen painavia syitä, vaan liukuhihnakamaa joista säästetään masterit lähinnä jos sopimus tähän pakottaa (esim. vuonna 2000 kuvatun mainoksen master-copy on saatettu sopia säästettäväksi vuoteen 2005 asti), toimari pitää lopputulosta erityisenä tai joku on halunnut ottaa muuten poisheitettävän masterin itselleen.

Loistavaa, kiitos tästä vastauksesta! Informatiivisempaa ja asiantuntevampaa selostusta ei olisi juuri voinut toivoa. Arvasin, että tähän palstaan voi luottaa, ja että paikalta löytyy joku todellinen ammattilainen!

Vierailija kirjoitti:

"Entä onko nähtävissä jotain potentiaalisia syitä, joiden vuoksi mainostoimisto ei ehkä haluaisikaan (tai ei voi) myydä mainoksesta kopiota kellekään yksityishenkilölle?"  - On tietenkin, jos alkuperäisissä sopimusehdoissa on määritelty tuotoksen eli mainoksen levitys- ja kopiointioikeudet sellaisiksi ettei tuotosta kolmansille osapuolille saa luovuttaa (hyvin yleinen pykälä).

Ikävä kuulla, jotain tällaista vähän pelkäsinkin :(

Vierailija kirjoitti:

Jos joku ottaisi muhun yhteyttä ja kaipailisi jotain 20 vuotta vanhaa mainosta hyvälaatuisena kopiona, heräisi välittömästi kysymys siitä että mihin käyttöön materiaalia aiotaan käyttää - aiotaanko sitä muokata, aiotaanko se julkaista uudelleen?

Nimenomaan tämän takia en ole suinpäin rynnännyt lähettelemään sähköpostia tuotantoyhtiölle ja muille asiaan liittyville tahoille; ymmärrän kyllä, että suhtautuminen on helposti epäluuloista ja varautunutta, tai sitten toisena vaihtoehtona on, että tällaisia kyselevä yksityishenkilö nauretaan ulos tärähtäneenä sekopäänä...

Vierailija kirjoitti:

Mutta mainosmaailmassa raha ratkaisee, ja jos tekijänoikeuksien haltija on fiksu tyyppi, vääntää se sulle tiukan luovutussopimuksen ja saat handuusi rahaa vastaan VHS-tasoisen kopion, jonka kopiointi on haasteellisempaa. Jos olet valmis maksamaan enemmän, voit varmaan saada mainoksen valmiiksi digitoituna eli tiedostomuotoisena. Itse laittaisin kummassakin tapauksessa kuvan päälle vesileiman tai alle juoksemaan disclamer-tekstin missä lukee "Tämä kopio on tarkoitettu ainoastaan yksityiskäyttöön, eikä sen julkinen esittäminen, kopiointi tai muokkaus ole sallittua" tms.

No joo, niinhän se usein menee että tekijänoikeuksien omistajat tuppaavat vartioimaan omaa intellektuaalista omaisuuttaan äärimmäisen mustasukkaisesti, eivätkä luovuta materiaalia ulkopuolisten käyttöön kuin tiukasti suojattuna (esim. juuri noilla näkyvillä vesileimoilla varustettuna), tai sitten mahdollisimman heikkolaatuisena. VHS-laatuista kopiota en kuitenkaan ole tässä tapauksessa hakemassa (sellainen on tod.näk. saatavissa muualtakin kuin tuotantoyhtiöstä), vaan minua kiinnostaisi nimenomaan mahdollisimman laadukas tallenne, vähintään dvd-tasoinen tai mielellään vieläkin parempi (=kevyempi häviöllinen pakkaus kuin dvd:ssä).

Kuten totesit, niin raha ratkaisee, ja asiakkaan maksukyky vaikuttaa siihen, mitä tuotantoyhtiö on halukas luovuttamaan. Tämä voi tietysti olla vaikea kysymys mm. asetelman epätyypillisyyden vuoksi, mutta osaatko yhtään arvioida, mitä luokkaa suomalaisen tuotantoyhtiön hintapyyntö voisi olla tapauksessa, jossa yksityshenkilö haluaa ostaa kopion jo olemassa olevasta materiaalista yksityistä käyttöä varten?

- - -

Nyt kun olen pohtinut asiaa lisää, niin tuli mieleeni, että mainosta kuvatessa syntynyt raakamateriaali (sisältäen esim. pieleen menneet otokset) saattaisi myös kiinnostaa minua. Jos jaksat vielä vastata yhteen kysymykseen, niin osaatko sanoa, voisiko tämän raakamateriaalin ostaminen ehkä olla sopimusteknisesti ongelmattomampaa kuin itse valmiin mainoksen masterin kopiointi? Toki voi olla, että tämänkaltainen raakamateriaali on jo heitetty roskiin tai se on hävinnyt jonnekin, mutta jos se on tallella, niin mahtaako tuotantoyhtiö suhtautua siihen yhtä mustasukkaisesti ja suojelevasti kuin valmiiseen tuotokseen?

PS. Joojoo, olen friikki :D

Valitettavasti en usko että raakamateriaalia on kuvailemasi kaltaisessa mainostuotannossa säästetty.

Tuotantoyhtiön lisäksi kopio saattaa myös olla mainoksen freelancerina ohjanneen, kuvanneen tai leikanneen henkilön hallussa. Jos tuotantoyhtiöllä ei kopiota enää ole, mutta saat luvan tallenteen hankkimisen yksityiskokoelmaa varten, voit ruveta metsästämään työryhmän jäseniä. Ja jos nyt sattuisi olemaan niin että mainos kiinnostaa sinua siinä esiintyvän näyttelijän tai vastaavan vuoksi, etkä ole saanut lähestymiskieltoa stalkkauksen vuoksi, voisi yksi reitti olla myös kysyä tältä näyttelijältä. Monet näyttelijät, etenkin uransa alkuvaiheessa, haluavat tallentaa portfolioonsa tekemänsä duunit ja saattavat saada kopion.

Koska et kirjalliselta ilmaisultasi vaikuta miltään holtittomalta sekopäältä, suosittelisin nyt vain rohkeasti ottamaan yhteyttä tuotantoyhtiöön, ainakin omat kokemukseni elämässä ylipäätään, sekä erityisesti luovien alojen kanssa työskennellessä on, että ain kannattaa kysyä ja usein aluksi mahdottomalta vaikuttavat jutut lopulta natsaavat. Painota yhteydenotossa että haluaisit henkilökohtaisista syistä saada ko. mainoksesta omaan käyttöön korkealaatuisen kopion.

Ja mitä tulee hintaan, siihen ei voi kukaan muu vastata sillä tekijänoikeuksissa ja työtuntien velotuksessa jokainen tuotantoyhtiö hinnoittelee itsensä kuten markkinoilla kannattaa. Tässä tapauksessa on selvää, ettet saa tuotetta mistään muualta, joten hinta voi olla mitä vain sadan ja kymmenen tuhannen tuhannen euron välillä.

Aloittaja vaikuttaa mainostaneen yrityksen markkinointihenkilöltä, joka perää ja selvittää yrityksen oikeuksia parin vuosikymmenen takaisiin tv-mainosmateriaaleihin. Useimmiten oikeudet rajautuvat kyseisen kampanjan aikaiseen käyttöön tai muutamiin käyttöjaksoihin sen lähivuosina. Uudis- ja muunlaisesta käytöstä mainosvälineissä sovitaan tuotantoyhtiön kanssa uusi korvaus esim. näyttelijöille, speakerille ja musiikista.

Itse olen ollut siinä käsityksessä että kaikki tuotettu materiaali siirtyy asiakkaan omaisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti en usko että raakamateriaalia on kuvailemasi kaltaisessa mainostuotannossa säästetty.

Tuotantoyhtiön lisäksi kopio saattaa myös olla mainoksen freelancerina ohjanneen, kuvanneen tai leikanneen henkilön hallussa. Jos tuotantoyhtiöllä ei kopiota enää ole, mutta saat luvan tallenteen hankkimisen yksityiskokoelmaa varten, voit ruveta metsästämään työryhmän jäseniä. Ja jos nyt sattuisi olemaan niin että mainos kiinnostaa sinua siinä esiintyvän näyttelijän tai vastaavan vuoksi, etkä ole saanut lähestymiskieltoa stalkkauksen vuoksi, voisi yksi reitti olla myös kysyä tältä näyttelijältä. Monet näyttelijät, etenkin uransa alkuvaiheessa, haluavat tallentaa portfolioonsa tekemänsä duunit ja saattavat saada kopion.

Koska et kirjalliselta ilmaisultasi vaikuta miltään holtittomalta sekopäältä, suosittelisin nyt vain rohkeasti ottamaan yhteyttä tuotantoyhtiöön, ainakin omat kokemukseni elämässä ylipäätään, sekä erityisesti luovien alojen kanssa työskennellessä on, että ain kannattaa kysyä ja usein aluksi mahdottomalta vaikuttavat jutut lopulta natsaavat. Painota yhteydenotossa että haluaisit henkilökohtaisista syistä saada ko. mainoksesta omaan käyttöön korkealaatuisen kopion.

Ok, kiitos jälleen asiantuntemusta ilmentävästä vastauksestasi. Pakko myöntää, että osut arvauksessasi oikeaan: mainos kiinnostaa minua etupäässä juuri siinä esiintyvän näyttelijän takia :D Mutta en minä siitä huolimatta mikään stalkkeri ole! ;)

Kenties tosiaan otan jossain vaiheessa yhteyttä mainoksen toteuttaneeseen tuotantoyhtiöön, jahka nyt ensin pääsen itseni kanssa sopuun siitä, mitä olisin mahdollisesti valmis maksamaan, ja miten ylipäätään asiani esitän...

- ap -