Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa avioehdon tai oman kirjallisen sopimuksen summasta minkä antaisi mulle erotessamme
27.04.2018 |
Mieheni on hakenut avioeroa ja meneillään on harkinta-aika. Meillä ei ole avioehtoa ja nyt sitä ei kai edes voi tehdä, jos avioero on jo vireillä. Haluaa tehdä suullisen ja kirjallisen sopimuksen rahojen jaosta. Meillä ei sen kummempaa omaisuutta ole, mitä nyt omat/yhteiset rahat tilillä. Meillä on siis omat tilit ja yhteinen tili. Käytännössä kaikki maksetaan omilta tileiltä, yhteiselle ollaan joskus säästetty eli siirretty rahaa omilta tileiltä, mut ei enää vähään aikaan.
Mies sanoi, et tehdään sopimus, et jos tulee ero, niin hän antaa omalta tililtään mulle 4000e. Eli tämä olisi meidän välinen sopimus, ei sen virallisempi. Normaalisti jos erotaan eikä avioehtoa ole, kaikki rahamme jaettaisiin tasan ja saisin täten enemmän kuin 4000e. Miehellä on enemmän rahaa kuin mulla (tavallaan ne on yhteisiä, ei yleensä olla puhuttu sinun ja minun rahoista) eikä meillä ole ollut ongelmia raha-asioiden suhteen tai siitä kumpi maksaa mitäkin. Kun menimme naimisiin, molemmat oli opintojen loppusuoralla eli kummallakaan ei ollut rahaa eikä muutakaan omaisuutta pahemmin. Mies pääsi heti töihin valmistuttuaan ja minä aloin odottaa ensimmäistä lastamme. Mulla jäi gradu roikkumaan ja se on vieläkin tekemättä. Sovittiin, että olen mahdollisimman pitkään lapsen/lasten kanssa kotona eli ainakin 3-vuotiaaksi asti. Ja näin olin. Haaveiltiin toisesta lapsesta, mutta häntä ei kuulunut. Oli lapsettomuushoitoja ja esikoinen täytti jo 3v. Olin sen jälkeen työttömänä (tein jonkun Seuren keikan) vuoden, kunnes syntyi toinen lapsemme. Helmikuussa lapsi täytti 3v ja olen tässä miettinyt mitä alkaisi. Aloittaako uuden alans opiskelu vai hakisiko taas keikkatöitä vai mitä. Mies alkaa olla hermona, kun en mene töihin. Vaikka siis juurihan lapsi täytti 3v ja oltiin sovittu, et mahdollisimman pitkään olen kotona heidän kanssaan. Tosin mies sanonut, et hänkin olisi halunnut olla kotona välillä ja et mä töissä. Mut kun mulla ei työpaikkaa ollut, niin meni sitten näin, et mä olin kotona. Mulla nyt työttömyys jatkuu ainakin toistaiseksi, kunnes löydän työ-/opiskelupaikan.
Mies naljailee tosi usein siitä, kun en ole työssä jne. Ja nyt sitten ehdotti, tuota et JOS erotaan, niin sovitaan, et hän antaa mulle 4000e, eikä jaeta rahoja tasan. Ymmärrän miestäni, onhan hän tienannut kaikki nämä vuodet, kun mä olen ollut kotona lasten kanssa tai työttömänä. Mutta hän teki paljon ulkomaan työreissuja varsinkin ensimmäisen lapsemme ollessa pieni eli avioliittomme alkuaikoina. Oli parikin viikkoa pois. Ja aina mä olen hoitanut kodin. Mies joskus harvoin imuroi, esim. lomalla ollessaan. Tekee ruokaa kyllä, kun tykkää siitä ja hoitaa ruokaostoksia sekä on lasten kanssa. Muuten koti ja lapset on mun vastuulla pääasiassa ja minusta hyvä näin, koska olen ollut kotona. Eipä ole tarvinnut miehen sitten töistä tullessaan tehdä kotihommia, vaan on saanut olla lasten kanssa tai mennä omiin harrastuksiin. Sama viikonloppuna, on ollut aikaa enemmän lapsille ja muulle kuin kotitöille.
jatkuu..
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
Onko sinulla ja miehelläsi avioehto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa ihan selvästi, että kotiäitiys on modernin orjuuden muoto. Ennen vielä jopa 80-luvulla kotiäidit omistivat puolet kaikesta omaisuudesta mitä perheessä oli, ap kaltaisia kotiorjia pidettiin täysin vajaina.
Tilastollisesti naiselle varmin tie köyhyyteen on lapset, ja en ihmettele yhtään.
Kuinka moni teistä loista hokevista pitäisi sitä ihan hyvänä diilinä, että jostain otetaan kodinhoitaja, joka hoitaa RUOKAPALKALLA ilman eläkemaksuja kokonaisen talouden ja kahden lapsen hoidon vuosien ajan.
Tuo on laitonta ihan syystäkin, ja silti naisten pitäisi muka suostua tuollaiseen.
Tarkoittanet kotiäideillä oli avio-oikeus omaisuuteen?
Tietenkin on väärin ettei koidu eläkettä kotiäitiydestä.
Ei, vaan molempiin nimiin 50/50. Jopa auto ostettiin molempiin nimiin. Ja se oli ihan yleinen käytäntö. Tai oli kysymyksessä vaikka sohva.
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
No teinipoikasi on sitten turha haaveilla kunnon urasta ja ulkomaankomennuksista ym, jotka oikeasti vaativat perheen yhteistaloutta. Nykyään on ihan peruskauraa oikeasti menestyvillä tyypeillä.
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
Olet varmaan tyytyväinen, kun mies lähtee nuoremman naisen matkaan, eikä sinulle jää mitään omaisuudestanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
No teinipoikasi on sitten turha haaveilla kunnon urasta ja ulkomaankomennuksista ym, jotka oikeasti vaativat perheen yhteistaloutta. Nykyään on ihan peruskauraa oikeasti menestyvillä tyypeillä.
Tai toinen vaihtoehto on, että poika ei perusta perhettä, jos haluaa luoda uraa. Suku loppuu siihen ja perintö menee loppupeleissä valtiolle tai minne poika sitten aikanaan haluaakaan sen testamentata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
Olet varmaan tyytyväinen, kun mies lähtee nuoremman naisen matkaan, eikä sinulle jää mitään omaisuudestanne.
Tietysti on tyytyväinen, koska kyseinen henkilö ei ole "riidanhaluinen ja ahne nainen"....
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
Olet varmaan tyytyväinen, kun mies lähtee nuoremman naisen matkaan, eikä sinulle jää mitään omaisuudestanne.
Miten oletat ettei hänellä ole omaisuutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on lapseton pariskunta (joka ei aiokaan hankkia lapsia) eikä kummallakaan ole ennestään lapsia, ja molemmat haluavat panostaa omaan uraansa, niin rahojen tasajako on ihan ok ja reilua. Mutta jos on yhteisiä lapsia, ja toinen on ollut kotona pois työstä hoitamassa niitä lapsia, niin se aika on iso lovi hänen tuloihin ja eläkkeeseen ja uran kehitysmahdollisuuksiin. Työssäkäyvän tulee kompensoida rahalla tämä lovi. Onneksi nykyään voi valita että kumpi jää lasten kanssa kotiin. Äiti voi kai palata työhön noin 3 kk äitiysloman jälkeen, ja isä jäädä sitten kotiin pois työstä pariksi vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset ovat kokonaisuudessaan umpikieroja opportunisteja kaikessa oksettavuudessaan!
Miksi sinulle kuuluisi yksikään penni miehesi rahoista kun olet vielä loisinut hänen rahoillaan kotona?
Vieläkö joku ihmettelee luettuaan tämän ketjun että miksi Suomalaiset miehet eivät halua aivioitua Suomalaisten naisten kanssa?
Jos joku nyt vielä sattuisi ihmettelemään, niin suosittelen hakemaan apua psykiatrilta.Vippaako sulla päässä? Ap ei ole loisinut vaan hoitanut yhteisiä lapsia. Ap on mahdollistanut miehelle uran ja hyvän palkan hoitamalla lapsia. Jos lapsilla ei olisi ollut kotihoitajaa, ei mieskään todennäköisesti olisi voinut edetä urallaan yhtä paljon, sillä lapset olisivat olleet rajoitteena. Lisäksi kotivuosina ap ei ole voinut kerryttää eläkettä.
Höpöhöpö.
Mies on tehnyt parin viikon mittaisia ulkomaankeikkoja. Jos ap ei olisi ollut lasten kanssa kotona, niin miten luulet että nämä reissut olisi toteutuneet?
Eivät välttämättä mitenkään. Joku muu olisi mennyt hänen sijastaan ja maailma ja hänen työpaikkansa pyörisivät kuten ennenkin. Näin se meillä muillakin menee. Jos taas mies on tyyppiä vesilasiin jää kolo kun hän vetää sormensa ulos, niin sitten vaikka vaimo olisi ottanut palkatonta vapaata töistä.
Tässä taas tehdään miehestä jotain mestaria, joka on noussut johonkin muka erityiseen asemaan vaimonsa uhrauksien puolesta. Vaikka todellisuudessa mies on tavallinen kolmetoistatusinassa toimihenkilö.
Tuota kohtaa en nyt ymmärrä. Jos miehen työpanos on korvaamaton, niin miksi naisen pitäisi ottaa palkatonta vapaata silloin, kun mies ei pysty osaansa hoitamaan? Eihän tuossa ole mitään järkeä, että vahinko jää naiselle ja naisen työnantajalle, kun syynä on mies ja miehen työnantaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni vanhemmat ovat tehneet testamentin, jossa sekä tyttärensä että poikansa puoliso suljetaan pois perinnöstä. Tämä testamentti on tehty jo vuosia ennen kuin edes tapasin mieheni, joten se ei ole mikään kannanotto minuun. Mutta minun vanhemmat taas ehdottomasti haluavat, että minun ja veljeni puolisot pääsevät osalliseksi perinnöstä eikä heitä erotella sen ulkopuolelle, joten he eivät ole tehneet testamenttia. Tavallaan tuntuu epäreilulta, että mieheni pääsee osalliseksi minun perintöön, mutta minä en hänen. Minun perintö tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin miehen. Mutta tämä on vanhempiemme valinta, heijastaa heidän arvomaailmaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
No teinipoikasi on sitten turha haaveilla kunnon urasta ja ulkomaankomennuksista ym, jotka oikeasti vaativat perheen yhteistaloutta. Nykyään on ihan peruskauraa oikeasti menestyvillä tyypeillä.
Huutonaurua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä outo. Avioeroa haettu. Puenet lapset. Ap jankkaa ja jankkaa ihsn sivuasioita. Ei mitään normaalia konkretiaa. Missä asuu. Miten elää ym. Yleensä eron hsettua myös osoite muuttuu. Tässä ei? Eikä kiinnosta miettiä mihin muuttaa. Mies antaisi 4000. Ap ei kerro yhtään mitään omaisuudesta tms
Tämä on tuttu provoilija. Jankkaa ihan toisaikaisia asioita vuolaasti.
Muistaako koku kihlattu ei suostu tms provon. Ulkomaalainen vaimo ja 100 viestä ihan pimeetä jankkaustaEi me olla erottu, edelleen asutaan siinä missä viimeiset neljä vuotta asuttu. Mies on laittanut eron vireille, syksyyn mennessä pitäisi päättää eroaako vai ei. Ei ole tehnyt mitään konkreettista asian eteen. Mä kerran katoin sille asuntoa tästä samasta yhtiöstä, yksiötä. Laskin, et voitais vuokrata se ja mä saisin tähän asumistuen, olisi tulot ja menot suunnilleen samat kuin nyt. Ei muuta olla tehty, odotan, et mies on itse aktiivinen, jos on kerta eroa hakenut. Siitä ollaan puhuttu, et jos erottaisiin, niin pitäis pystyä asuu lähellä toisia, jotta näkee lapsia muutenkin kuin esim joka toinen viikko. Ja voidaan "auttaa" toisia tarvittaessa, kun ei ole okein lähiverkostoa, kelle viedä hoitoon tms. En voisi kuvitella, et lapset olis miehellä tai mulla viikon ilman et kumpikaan näkee heitä siinä viikon aikana.
Joku kirjoitti tuolla aiemmin, et luultavasti mies maksanut suurimman osan kaikista menoista. Kirjoitin eilen siihen suht pitkän vastineen meidän menoista, kumpi maksaa mitäkin. Sekä reissuista ja muista, et miten eletään. No yleensä kun tulee, et kommenttisi on lähetetty, niin nyt tuli, et kommentti odottaa ylläpidon hyväksyntää. Ei sitä ilmeisesti sit hyväksytty, kun ei ole julkaistu. Mietinkin kommentin kirjoitettuani, et tuli paljastettua liikaa yksityisasioita, et siitä viestistä meidät ainakin tunnistaa, jos ei jo aiemmmasta. Mut sen sanon, et mies maksanut yleensä vuokran ja vakuutukset sekä omat kulut (paitsi minä esim miehen vaatteita, jos olen tilannut verkkokaupasta hälle jotain samalla kun itselle ja lapsille). Mies myös hoitanut autopuolen, kaikki kulut autoihin liittyen ja bensat (itse en aja autolla). Autoihin ei ole mennyt rahaa juurikaan, välillä ollaan oltu ilmankin. Mies ostanut auton aina joltai yksityiseltä käteisellä, ei koskaan ole velkaa ollut autosta. Itse korjailee, jos on jotain pikkuvikaa. Sit myyty pois ja uus tilalle, jos tarve. Sama huonekalujen suhteen, lasten harrastusvälineiden ja vaatteidenkin. Huonekaluista suurin osa vintagea, ostettu käytettynä. Pyörät, luistimet, sukset yms. käytettynä ja myyn pois kun käy pieneksi. Lastenvaatteita käytettynä tai uutena ja myyn hyväkuntoiset pois. -ap
jatkuu..
Ap, onko sulla ystäviä, sisaruksia, vanhempia tai muita, jotka on sun puolella?
Selität ummet ja lammet aivan toisarvoisia asioita netissä, kun sun pitäisi
o etsiä asuntoa
o etsiä juristi joka selittää sulle tilanteen. Et ilmeisesti ymmärrä, että et ole miehesi mielivaltaisuuden armoilla.
o selvittää rahatilanteesi ja etsiä töitä
o hankkia itsellesi jotain mukavaa ja mielekästä tekemistä kodin ulkopuolelta
o hankkia psyykkistä tukea. Olet sen tarpeessa.
Kuulostaa siltä, että olet elänyt pussissa vuosikaudet ja suoraan sanoen aika pihalla.
Niin voi joskus käydä. Mutta sun on nyt alettava toimia.
Kuulostat kovin apaattiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
Onko sinulla ja miehelläsi avioehto?
Olemme eronneet ja hyvissä väleissä. Teimme vaatimuksestani avioehdon juuri ennen avioeroa, koska en halunnut joutua myymään taloamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
No teinipoikasi on sitten turha haaveilla kunnon urasta ja ulkomaankomennuksista ym, jotka oikeasti vaativat perheen yhteistaloutta. Nykyään on ihan peruskauraa oikeasti menestyvillä tyypeillä.
Huutonaurua.
??? Jaa miksi? Onko sinulla jotain kokemusta siitä, mitä ulkomaankomrnnukset aiheuttavat sen toisen puolison uralle ja palkkakehitykselle? Ei taida olla. Kyllä ne, jotka oikeasti kansainvälistä uraa tekevät, nämä asiat ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni vanhemmat ovat tehneet testamentin, jossa sekä tyttärensä että poikansa puoliso suljetaan pois perinnöstä. Tämä testamentti on tehty jo vuosia ennen kuin edes tapasin mieheni, joten se ei ole mikään kannanotto minuun. Mutta minun vanhemmat taas ehdottomasti haluavat, että minun ja veljeni puolisot pääsevät osalliseksi perinnöstä eikä heitä erotella sen ulkopuolelle, joten he eivät ole tehneet testamenttia. Tavallaan tuntuu epäreilulta, että mieheni pääsee osalliseksi minun perintöön, mutta minä en hänen. Minun perintö tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin miehen. Mutta tämä on vanhempiemme valinta, heijastaa heidän arvomaailmaansa.
Tämä hoituu avioehto nimisellä paperilla, jossa sovitte että perinnöt jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jatkoa
Minä maksanut aina sähkön, lasten lääkärikulut (joita on säännöllisesti, nykyään jo vähemmän), kerho- ja muskarimaksut, omat menot, vaatteet yms. lasten vaatteet..harrastevälineitä maksaa kumpi sattuu maksaa...meillä on aika paljon käteistä kotona ja niistä maksetaan, kun mennään ostaa joltai pyörää tai suksia. Ja se "käteiskassa" on kertynyt kaikesta siitä, mitä meiltä on ihmiset ostaneet. Pitäis siirtyä mobilepay-maksuun.. välillä viedään käteiset tilille, yleensä olen laittanut omalle tilille. Vois laittaa miehenkin, riippuu kumpi vie rahat kauppareissulla. Mies maksanut pojan jalkapallokoulun ja kiekkokoulun (käynyt molemmissa puolisen vuotta). Mies myös yleensä ruuan maksaa, kun käydään kaupassa, jos käyn itekseni niin minä tietenkin ja joskus maksan myös kun käydään yhdessä. Reissut maksaa mies. Ollaan kahdeksan vuoden aikana käyty pari kaupunkilomaa (usemman päivän mittaista) ja useampia Tukholman/Tallinnan päiväristeilyjä. Ei risteilyjä kesäisin, kun on kalliimpaa kuin muulloin. Alennuslipuilla ollaan yleensä aina päästy. Minä maksanut junamatkat, kun ollaan junalla menty mummulaan parisen kertaa vuodessa. Ollaan reissattu kesäisin myös asuntoautolla, mies maksanut. Tosin auto saatu ilmaiseksi suhteilla. Kerran oltu viikon mökkilomalla. Koskaan ei olla oltu kahdestaan missään reissussa, aina lapset mukana. Ei myöskään koskaan käyty syömässä yhdessä, aina lapset mukana, jos jossai ravintolassa käydään tms. Liikutaan paljon kesäisin ihan täällä pk-seudulla, retkeillään, hengaillaan, käydään museoissa jne perheenä.
Olen sanonut meidän omaisuustilanteen. Omaisuutta on vain tilillä olevat rahat ja perustavarat mitä mahtuu meidän 68 neliön kolmioon. Ei mitään muuta eikä ole koskaan ollutkaan. Velkaa ei ole ollut ikinä, miehellä oli avioliiton alkuaikoina opintovelkaa maksettavana, maksoi sen suht nopeasti pois, kun meni valmistuttuaan töihin. Itsellä ei ole ollut koskaan velkaa, paitsi äitille pikkusummia opiskeluaikoina.
Jos tää nyt julkaistaan, niin terkkuja tutuille :) -ap
Olet maksanut juoksevia kuluja ja mies kerryttänyt omaisuuttaan.
Miksi jätät avioliiton jatkumisen vastuun miehelle? Miksi et repäise itseäsi irti kerralla tuosta kaikesta ja aloita omaa elämää urasuunnitteluineen päivineen? Onko tuohon suhteeseen pakko jäädä? En missään tapauksessa jäisi miehen kanssa yhteen joka kohtelee minua kuin roskaa tai piikaa.
Viittaan yhtä ylempään ap.n kommenttiin.
Sanot ettei teillä ole muuta kuin rahat tilillä.
Kuitenkin kerrot, että teillä on paljon käteistä kotona tavaroista, joita ihmiset ostaa teiltä (?) ja asuntoauto, joka on saatu ilmaiseksi (?).
Alkaa haiskahtaa oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
No teinipoikasi on sitten turha haaveilla kunnon urasta ja ulkomaankomennuksista ym, jotka oikeasti vaativat perheen yhteistaloutta. Nykyään on ihan peruskauraa oikeasti menestyvillä tyypeillä.
Tuollakin pelotevaikutuksella kannustan kaikkia teinityttöjä omaksumaan avioehdon tärkeys vaikka nyt yritätkin sitä teinipoikien mahdollisilla urilla hämätä. Ihan kuin elettäisiin vielä 60-lukuva. Tulevaisuus on naisten ja naisten pitää pitää huoli itsenäisyydestään alusta lähtien. Eli tosiaan se avioehto. Se suojelee nimenomaan naisten omaa varallisuutta. Ei jotain kämäsiä osuuksia homehtuvista asunnoista ja ruostuvista ajoneuvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
Olet varmaan tyytyväinen, kun mies lähtee nuoremman naisen matkaan, eikä sinulle jää mitään omaisuudestanne.
Näistä kommenteista ja peukutuksista näkee, että monet kirjoittajat ovat pahantahtoisia ja kateellisia. Toivoisivat varmaan kaikkea pahaa ap:lle (joka lienee mielikuvitushahmo).
Jos lasten synnyttyä toinen alkaa haikailla ulkomaankomennuksen perään, niin siihen ei kannata suostua, että toinen irtisanoutuu omasta työstä ja lähtee mukaan. Jos ei saa siksi aikaa palkatonta vapaata, lähtö on liian suuri riski. Siinä onkin miettimistä, jääkö koko perhe Suomeen, jääkö puoliso Suomeen lasten kanssa vai ottaako lähtijä lapset mukaansa. Monet kyllä osaavat sopia asiat siten, että tilanne on kaikille reilu eikä aloituksen kaltaista tilannetta pääse syntymään.
Alue: Aihe vapaa
Jopa auto ostettiin molempiin nimiin eli kaikki se, millä oli jälleenmyynti arvoa. Ja se oli itsestään selvää ja siitä mainittiin myyntitilanteessa, että niin kannattaa tehdä.