Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa avioehdon tai oman kirjallisen sopimuksen summasta minkä antaisi mulle erotessamme
27.04.2018 |
Mieheni on hakenut avioeroa ja meneillään on harkinta-aika. Meillä ei ole avioehtoa ja nyt sitä ei kai edes voi tehdä, jos avioero on jo vireillä. Haluaa tehdä suullisen ja kirjallisen sopimuksen rahojen jaosta. Meillä ei sen kummempaa omaisuutta ole, mitä nyt omat/yhteiset rahat tilillä. Meillä on siis omat tilit ja yhteinen tili. Käytännössä kaikki maksetaan omilta tileiltä, yhteiselle ollaan joskus säästetty eli siirretty rahaa omilta tileiltä, mut ei enää vähään aikaan.
Mies sanoi, et tehdään sopimus, et jos tulee ero, niin hän antaa omalta tililtään mulle 4000e. Eli tämä olisi meidän välinen sopimus, ei sen virallisempi. Normaalisti jos erotaan eikä avioehtoa ole, kaikki rahamme jaettaisiin tasan ja saisin täten enemmän kuin 4000e. Miehellä on enemmän rahaa kuin mulla (tavallaan ne on yhteisiä, ei yleensä olla puhuttu sinun ja minun rahoista) eikä meillä ole ollut ongelmia raha-asioiden suhteen tai siitä kumpi maksaa mitäkin. Kun menimme naimisiin, molemmat oli opintojen loppusuoralla eli kummallakaan ei ollut rahaa eikä muutakaan omaisuutta pahemmin. Mies pääsi heti töihin valmistuttuaan ja minä aloin odottaa ensimmäistä lastamme. Mulla jäi gradu roikkumaan ja se on vieläkin tekemättä. Sovittiin, että olen mahdollisimman pitkään lapsen/lasten kanssa kotona eli ainakin 3-vuotiaaksi asti. Ja näin olin. Haaveiltiin toisesta lapsesta, mutta häntä ei kuulunut. Oli lapsettomuushoitoja ja esikoinen täytti jo 3v. Olin sen jälkeen työttömänä (tein jonkun Seuren keikan) vuoden, kunnes syntyi toinen lapsemme. Helmikuussa lapsi täytti 3v ja olen tässä miettinyt mitä alkaisi. Aloittaako uuden alans opiskelu vai hakisiko taas keikkatöitä vai mitä. Mies alkaa olla hermona, kun en mene töihin. Vaikka siis juurihan lapsi täytti 3v ja oltiin sovittu, et mahdollisimman pitkään olen kotona heidän kanssaan. Tosin mies sanonut, et hänkin olisi halunnut olla kotona välillä ja et mä töissä. Mut kun mulla ei työpaikkaa ollut, niin meni sitten näin, et mä olin kotona. Mulla nyt työttömyys jatkuu ainakin toistaiseksi, kunnes löydän työ-/opiskelupaikan.
Mies naljailee tosi usein siitä, kun en ole työssä jne. Ja nyt sitten ehdotti, tuota et JOS erotaan, niin sovitaan, et hän antaa mulle 4000e, eikä jaeta rahoja tasan. Ymmärrän miestäni, onhan hän tienannut kaikki nämä vuodet, kun mä olen ollut kotona lasten kanssa tai työttömänä. Mutta hän teki paljon ulkomaan työreissuja varsinkin ensimmäisen lapsemme ollessa pieni eli avioliittomme alkuaikoina. Oli parikin viikkoa pois. Ja aina mä olen hoitanut kodin. Mies joskus harvoin imuroi, esim. lomalla ollessaan. Tekee ruokaa kyllä, kun tykkää siitä ja hoitaa ruokaostoksia sekä on lasten kanssa. Muuten koti ja lapset on mun vastuulla pääasiassa ja minusta hyvä näin, koska olen ollut kotona. Eipä ole tarvinnut miehen sitten töistä tullessaan tehdä kotihommia, vaan on saanut olla lasten kanssa tai mennä omiin harrastuksiin. Sama viikonloppuna, on ollut aikaa enemmän lapsille ja muulle kuin kotitöille.
jatkuu..
Kommentit (361)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset ovat kokonaisuudessaan umpikieroja opportunisteja kaikessa oksettavuudessaan!
Miksi sinulle kuuluisi yksikään penni miehesi rahoista kun olet vielä loisinut hänen rahoillaan kotona?
Vieläkö joku ihmettelee luettuaan tämän ketjun että miksi Suomalaiset miehet eivät halua aivioitua Suomalaisten naisten kanssa?
Jos joku nyt vielä sattuisi ihmettelemään, niin suosittelen hakemaan apua psykiatrilta.Vippaako sulla päässä? Ap ei ole loisinut vaan hoitanut yhteisiä lapsia. Ap on mahdollistanut miehelle uran ja hyvän palkan hoitamalla lapsia. Jos lapsilla ei olisi ollut kotihoitajaa, ei mieskään todennäköisesti olisi voinut edetä urallaan yhtä paljon, sillä lapset olisivat olleet rajoitteena. Lisäksi kotivuosina ap ei ole voinut kerryttää eläkettä.
Siksi olenkin suosittanut aloittajapariskunnalle välitilinpäätöstä eli avioehtoa kunnes avioerohakemus on ensin lauennut. Jokin 4000 euroa mainitsemistasi asioista voisi olla sopiva mutta voisi se olla jotain muutakin. Ja sen jälkeen molemmille positiivinen motivaatio ylläpitää yhteistä taloutta vaikkapa siten, että säästöjen tuotoista kumpikin on oikeutettu 25 % osuuteen päittäin. Näin korjattaisiin alkuperäinen virhe eli avioehdon tekemättömyys. Perhe voisi jatkaa onnellista tulevaisuuttaan tämän pienen kauneusvirheen korjaamisen jälkeen. Aivan vauhkoa kirjoittelua sivutolkulla.
Aivan vauhkoa kirjoittelua ja täysin kaistapäistä oli vain nämä kommentit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mamit on kyllä hyviä käyttämään näitä ikiaikaisia avioliittolakeja hyväkseen. Siis niitä samoja lakeja, jotka on säädetty ties millon miekka&kirves aikana, kun naiset oikeasti tarvitsivat suojelua eivätkä oikein pärjänneet elämässä yksin. Nyt kun ajat ovat uudet ja naiset pärjäävät siinä missä miehetkin, niin silti ahneuden edessä uhriudutaan ja ollaankin se heikompi sukupuoli. Miettikää nyt ihan oikeasti... 7-8v miehen rahoilla kotona. Jokainen tolkun nainen olisi VIIMEISTÄÄN ekan lapsen vauvaiän jälkeen todennut, että nyt menen töihin sillä haluan vielä tässä elämässä olla muutakin kuin kelan lappuja täyttelevä, miehen rahoilla elelevä kotirouva. Mutta ei, hyvin kelpasi se kotona olo kun edes gradua ei saatu tehtyä loppuun. No onneksi on hoitanut lapset. Kaikista ei ole siihenkään.
Ja teille jotka ovat kirjoittamassa jotain 8v lastenhoitolaskua. Noh mies varmaan mielellään kirjoitaa samanpituisen laskun 8v elätyksestä. Katsotaan meneekö tasan.
Ei tällaiseen jaksaisi edes periaatteessa vastata, mutta luepa ap:n kommentit uudelleen. Hän muutti pois opintojensa ääreltä miehen perässä toiselle puolelle suomea ja siinä samassa perhe-elämän kuormituksessa jäi gradu kesken. Uskon vakaasti, että osaltaan syy on kotona olleen tuen puute ja miehen tapa järjestellä asiat oman itsensä parhaan mukaan. En itse jaksaisi väsätä gradua ja hoitaa taloutta samaan aikaan varsinkin jos mies on väkivaltainen kusipää.
Toisekseen töihin ei nykyisin noin vain mennä, niihin joudutaan hakemaan ja varsinkin pienten lasten äidit ovat hakusijalla viimeisinä. Monen kaverin harjottelut sun muut koeajat ovat menneet mistiin siksi, että muksut olleet jatkuvasti kiepeinä ja se mies ei ole voinut olla poissa töistä hetkeäkään.
Nainen on hoitanut perheen ja lapset, eli mahdollistanut miehen työssäkäynnin. Mitä luksusta kun voi vain aamulla lähteä ja illalla tulla takaisin eikä puskea välissä kertaakaan tarhan kautta saati kärsiä sieltä tulevista tautiongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Ap, et suostu mihinkään tällaisiin sopimuksiin, joita miehesi ei perustele kunnolla (ml. laskelma, minkä verran omaisuutta on ja missä suhteessa se jaetaan, ja perustelu tälle).
Miehesi ei ole vielä ymmärtänyt, että yhteisten lasten ja yhteisen kodin hoitaminen on työtä siinä missä ansiotyökin, ja tästä syystä ansiotyön tulos kuuluu teille kummallekin yhteisesti. Ainakin siltä ajalta kuin olet yhteisestä sopimuksesta ollut lasten kanssa kotona. Jos on ollut sellaisia vuosia että olet pyrkinyt työelämään, mutta et ole päässyt, niiden osalta voi ajatella tilanteen olevan hieman eri. Kuitenkin, jos mies ei noina aikoina ole tehnyt 50% kaikesta kotityöstä, olet oikeutettu saamaan jonkin tasoista korvausta hänen palkkatuloistaan myös siltä ajalta. Riippuu miten palkaton työ taloudessanne on noina aikoina jakautunut.
Sinuna hakisin itse avioeroa. Jos mies on vasta eroa haettuaan tajunnut, että avioehtoa ei voikaan enää tehdä, hän saattaa jättää eronne vahvistamatta ihan vain siksi että voi alkaa painostaa sinua avioehtoon sitten, kun avioliitto on taas voimassa. Ja oli miten oli, noin itsekkään ja typerän miehen kanssa ei kannata avioon jäädä. Saat paljon paremman elämän, kun poistat siitä tämän merkittävän haittatekijän, eli idioottimaisesti käyttäytyvän miehen.
Se ei ole lastenhoidon kannalta yhtään eri juttu, oli ap kotona omasta tahdostaan tai ei. Samalla tavalla se on ne lapset joutunut hoitamaan.
Tulin vain tosi vihaiseksi kun luin ap:n kommentteja miehestään. Herraisä mikä idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut muita kuin muutaman ekan viestin, mutta sinuna allekirjoittaisin avioehdon, koska miehellesi se on tärkeää ja koska hän ilmeisesti tuntee, että hän on raatanut kaikki nämä vuodet, vaikka asian voi tietysti nähdä ihan toisin.
Itse erosin jo kauan aikaa sitten, ja vaadin silloin exmiestäni allekirjoittamaan avioehdon, jossa hän hävisi taloudellisesti. Koska mielestäni hän käyttäytyi reilusti, olin itse vastaavasti reilu mitä tuli lapsen elatukseen. Nykyisin olemme tosi hyviä ystäviä.
Erotessa on mieletön tunnemyrsky, mutta jos vaan voi, kannattaa ottaa ‘the high ground’. Oottehan te kuitenkin tosi läheisiä, ja teillä on yhteiset lapset.
Fiksuin päätös, jonka teimme, oli että hoidimme asiat ilman viranomaisia tai oikeusjuttuja.
Lisään vielä tähän kommenttiini, että ap:n juttu taitaa olla provo. Joka tapauksessa muutamasta tonnista ei tietenkään kannata riidellä, kun ap kuitenkin eläisi eron jälkeen toimeentulotuella, ja omat varat pitää käyttää ensin.
Se mikä ihmetyttää on riidanhaluisten ja katkerien kommentoijien määrä. Keitä nämä ihmiset ovat?
Minä lisään juttuihisi, että älä missään tilanteessa suosittele väkivaltaisessa liitossa eläneelle ihmiselle, ettei ottaisi yhteyttä viranomaisiin ja lakimiehiin. Toisekseen tässä ei sekoile ap vaan ap:n mies ja toisekseen tämä on kylmää arkipäivää monen suhteessa, halusit tai et. Mikä logiikka tuossa muuten on ettei ap voisi vaatia tasinkoa mieheltään jos joutuu elämään kuitenkin tt-tuella? Oletko vähän tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mamit on kyllä hyviä käyttämään näitä ikiaikaisia avioliittolakeja hyväkseen. Siis niitä samoja lakeja, jotka on säädetty ties millon miekka&kirves aikana, kun naiset oikeasti tarvitsivat suojelua eivätkä oikein pärjänneet elämässä yksin. Nyt kun ajat ovat uudet ja naiset pärjäävät siinä missä miehetkin, niin silti ahneuden edessä uhriudutaan ja ollaankin se heikompi sukupuoli. Miettikää nyt ihan oikeasti... 7-8v miehen rahoilla kotona. Jokainen tolkun nainen olisi VIIMEISTÄÄN ekan lapsen vauvaiän jälkeen todennut, että nyt menen töihin sillä haluan vielä tässä elämässä olla muutakin kuin kelan lappuja täyttelevä, miehen rahoilla elelevä kotirouva. Mutta ei, hyvin kelpasi se kotona olo kun edes gradua ei saatu tehtyä loppuun. No onneksi on hoitanut lapset. Kaikista ei ole siihenkään.
Ja teille jotka ovat kirjoittamassa jotain 8v lastenhoitolaskua. Noh mies varmaan mielellään kirjoitaa samanpituisen laskun 8v elätyksestä. Katsotaan meneekö tasan.
Sitten pitäisi avioliittoa solmiessa tehdä se avioehto jos ei eron sattuessa halua jakaa asioita tasan. Nyt ei avioehtoa ole. Voi voi.
Avioehdosta huolimatta saatetaan maksaa tasinkoa jo lasten elatuksen tähden ja etteivät heidän elinolonsa muutu aiempaan nähden radikaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jatkoa
Minä maksanut aina sähkön, lasten lääkärikulut (joita on säännöllisesti, nykyään jo vähemmän), kerho- ja muskarimaksut, omat menot, vaatteet yms. lasten vaatteet..harrastevälineitä maksaa kumpi sattuu maksaa...meillä on aika paljon käteistä kotona ja niistä maksetaan, kun mennään ostaa joltai pyörää tai suksia. Ja se "käteiskassa" on kertynyt kaikesta siitä, mitä meiltä on ihmiset ostaneet. Pitäis siirtyä mobilepay-maksuun.. välillä viedään käteiset tilille, yleensä olen laittanut omalle tilille. Vois laittaa miehenkin, riippuu kumpi vie rahat kauppareissulla. Mies maksanut pojan jalkapallokoulun ja kiekkokoulun (käynyt molemmissa puolisen vuotta). Mies myös yleensä ruuan maksaa, kun käydään kaupassa, jos käyn itekseni niin minä tietenkin ja joskus maksan myös kun käydään yhdessä. Reissut maksaa mies. Ollaan kahdeksan vuoden aikana käyty pari kaupunkilomaa (usemman päivän mittaista) ja useampia Tukholman/Tallinnan päiväristeilyjä. Ei risteilyjä kesäisin, kun on kalliimpaa kuin muulloin. Alennuslipuilla ollaan yleensä aina päästy. Minä maksanut junamatkat, kun ollaan junalla menty mummulaan parisen kertaa vuodessa. Ollaan reissattu kesäisin myös asuntoautolla, mies maksanut. Tosin auto saatu ilmaiseksi suhteilla. Kerran oltu viikon mökkilomalla. Koskaan ei olla oltu kahdestaan missään reissussa, aina lapset mukana. Ei myöskään koskaan käyty syömässä yhdessä, aina lapset mukana, jos jossai ravintolassa käydään tms. Liikutaan paljon kesäisin ihan täällä pk-seudulla, retkeillään, hengaillaan, käydään museoissa jne perheenä.
Olen sanonut meidän omaisuustilanteen. Omaisuutta on vain tilillä olevat rahat ja perustavarat mitä mahtuu meidän 68 neliön kolmioon. Ei mitään muuta eikä ole koskaan ollutkaan. Velkaa ei ole ollut ikinä, miehellä oli avioliiton alkuaikoina opintovelkaa maksettavana, maksoi sen suht nopeasti pois, kun meni valmistuttuaan töihin. Itsellä ei ole ollut koskaan velkaa, paitsi äitille pikkusummia opiskeluaikoina.
Jos tää nyt julkaistaan, niin terkkuja tutuille :) -ap
Olet maksanut juoksevia kuluja ja mies kerryttänyt omaisuuttaan.
Miksi jätät avioliiton jatkumisen vastuun miehelle? Miksi et repäise itseäsi irti kerralla tuosta kaikesta ja aloita omaa elämää urasuunnitteluineen päivineen? Onko tuohon suhteeseen pakko jäädä? En missään tapauksessa jäisi miehen kanssa yhteen joka kohtelee minua kuin roskaa tai piikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä outo. Avioeroa haettu. Puenet lapset. Ap jankkaa ja jankkaa ihsn sivuasioita. Ei mitään normaalia konkretiaa. Missä asuu. Miten elää ym. Yleensä eron hsettua myös osoite muuttuu. Tässä ei? Eikä kiinnosta miettiä mihin muuttaa. Mies antaisi 4000. Ap ei kerro yhtään mitään omaisuudesta tms
Tämä on tuttu provoilija. Jankkaa ihan toisaikaisia asioita vuolaasti.
Muistaako koku kihlattu ei suostu tms provon. Ulkomaalainen vaimo ja 100 viestä ihan pimeetä jankkaustaEi me olla erottu, edelleen asutaan siinä missä viimeiset neljä vuotta asuttu. Mies on laittanut eron vireille, syksyyn mennessä pitäisi päättää eroaako vai ei. Ei ole tehnyt mitään konkreettista asian eteen. Mä kerran katoin sille asuntoa tästä samasta yhtiöstä, yksiötä. Laskin, et voitais vuokrata se ja mä saisin tähän asumistuen, olisi tulot ja menot suunnilleen samat kuin nyt. Ei muuta olla tehty, odotan, et mies on itse aktiivinen, jos on kerta eroa hakenut. Siitä ollaan puhuttu, et jos erottaisiin, niin pitäis pystyä asuu lähellä toisia, jotta näkee lapsia muutenkin kuin esim joka toinen viikko. Ja voidaan "auttaa" toisia tarvittaessa, kun ei ole okein lähiverkostoa, kelle viedä hoitoon tms. En voisi kuvitella, et lapset olis miehellä tai mulla viikon ilman et kumpikaan näkee heitä siinä viikon aikana.
Joku kirjoitti tuolla aiemmin, et luultavasti mies maksanut suurimman osan kaikista menoista. Kirjoitin eilen siihen suht pitkän vastineen meidän menoista, kumpi maksaa mitäkin. Sekä reissuista ja muista, et miten eletään. No yleensä kun tulee, et kommenttisi on lähetetty, niin nyt tuli, et kommentti odottaa ylläpidon hyväksyntää. Ei sitä ilmeisesti sit hyväksytty, kun ei ole julkaistu. Mietinkin kommentin kirjoitettuani, et tuli paljastettua liikaa yksityisasioita, et siitä viestistä meidät ainakin tunnistaa, jos ei jo aiemmmasta. Mut sen sanon, et mies maksanut yleensä vuokran ja vakuutukset sekä omat kulut (paitsi minä esim miehen vaatteita, jos olen tilannut verkkokaupasta hälle jotain samalla kun itselle ja lapsille). Mies myös hoitanut autopuolen, kaikki kulut autoihin liittyen ja bensat (itse en aja autolla). Autoihin ei ole mennyt rahaa juurikaan, välillä ollaan oltu ilmankin. Mies ostanut auton aina joltai yksityiseltä käteisellä, ei koskaan ole velkaa ollut autosta. Itse korjailee, jos on jotain pikkuvikaa. Sit myyty pois ja uus tilalle, jos tarve. Sama huonekalujen suhteen, lasten harrastusvälineiden ja vaatteidenkin. Huonekaluista suurin osa vintagea, ostettu käytettynä. Pyörät, luistimet, sukset yms. käytettynä ja myyn pois kun käy pieneksi. Lastenvaatteita käytettynä tai uutena ja myyn hyväkuntoiset pois. -ap
jatkuu..
Ero laitettu vireille eli on erottu. Ei kukaan jää enää sen jälkeen saman katon alle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa ihan selvästi, että kotiäitiys on modernin orjuuden muoto. Ennen vielä jopa 80-luvulla kotiäidit omistivat puolet kaikesta omaisuudesta mitä perheessä oli, ap kaltaisia kotiorjia pidettiin täysin vajaina.
Tilastollisesti naiselle varmin tie köyhyyteen on lapset, ja en ihmettele yhtään.
Kuinka moni teistä loista hokevista pitäisi sitä ihan hyvänä diilinä, että jostain otetaan kodinhoitaja, joka hoitaa RUOKAPALKALLA ilman eläkemaksuja kokonaisen talouden ja kahden lapsen hoidon vuosien ajan.
Tuo on laitonta ihan syystäkin, ja silti naisten pitäisi muka suostua tuollaiseen.
Itsehän se nainen on siihen suostunut tai jopa halunnut. Sitäpaitsi miten se nainen on tässä kärsinyt? Saanut ilmeisesti asua hyvässä asunnossa, on ollut ruokaa, vaatteet ja matkustelua whatever... Naisasianaisten mielestä lapsettomana olisi tietenkin vaikka mikä uraputki nyt menossa ja tienaisi vähintään 5k kuussa puoliksimaksetussa keskustakolmiossa. Totta, niin voisi. Mutta ihan yhtä hyvin voisi olla persaukinen akateeminen, tai edelleen gradu tekemättä, jossain vuokrayksiössä joka tekee silloin tällöin pätkää, tai kärsisi työttömyysputkesta.
Niin, naiset suostuu tuohon, koska apkin kuvittelee miehensä olevan jotenkin normaali.
Sekin joutui yhteen miehen kanssa, joka potkii sen ja sen lapset suoraan köyhyyteen vedettyään kaiken hyödyn irti ilmaisesta lapsenvahdista ja kodinkoneesta.
Ei ole kyse mistään mahtavista uraputkista, vaan tavallisesta työstä, jossa on oma palkka ja eläkekertymä, omasta kodista, josta ei heitetä ulos, jossa ei ole alistajaa haukkumassa joka käänteessä (lue ap viestit), yksinhuoltajan velvollisuuksia, vaikka lapsilla on isä.
Voisit sanoa orjillekin, että mitä olet kärsinyt häh, olet saanut ruokaa ja katon pään päälle, ole hiljaa.
😳😳 en tajunnukaan että ap on jotenkin vajaavaltainen, ilmeisesti jollakin on sisäpiirin tietoa... Luulin että ap on ihan täysjärkinen joka nyt huomaa että on tehnyt liudan huonoja päätöksiä... ei suorittanut tutkintoa loppuun vaikka oli gradu-vaiheessa, ei yrittänyt töihin kun eka lapsi täytyi 3v, ei yrittänyt mihinkään muuhun koulutukseeen kun toinenkin lapsi täytti 3v, on näin päättänyt olla taloudellisesti riippuvainen miehestään vaikka mies on useasti aiemmin ilmaissut että tilanne ahdistaa häntä. Ero on tulossa (oli jo aikaisin keväällä) ja ap kertoo että ei ole vieläkään tehnyt mitään varmistaakseen tulevaisuutensa. Tosiasiassa ap:lla ei ole mitään mitä ”myydä” mahdolliselle työnantajalle - keskenjäänyt gradu vuodelta 2010 ja 8 vuodenå kotiäitiys ei ceeveetä täytä.
Minulla on itsellä kaksi tyttöä ja hartaasti toivon etteivät koskaan ajaudu mokomaan tilanteeseen.
Parhaiten niiden omien tyttärien kohtaloa auttaa toimimalla mallikuvana. Onhan itselläsi gradu tehtynä ja työkokemusta lastenteon välissä? Onnistuisiko teidän perheessänne vanhempainvapaiden jakaminen vai haluatko ehdottomasti hoitaa vauvat ja taaperot itse? Meillä aikoinaan jaettiin jo vanhempainvapaitakin, kävin kotona pikaisesti imettämässä tai tein etätöitä kotoa, mies huolehti muusta. Toimi hyvin, mies ja lapset kehittivät omat tiiviit välit kuten minullakin on lämpimät välit jo lapsiin. Kotonaolojen aikana kerkesi myös etäopiskella, mikä paransi urakehitystä. Nyt lapset ovat aikuisia ja opiskelevat molemmat yliopistossa, itse tein hyvän nousujohteisen uran niinkuin miehenikin. Elämä on valintoja täynnä, itse en usko, että naisten täydellinen keskittyminen äitiyteen on hyvästä perheille tai naisille itselleen. Suhde ja perhe pysyy terveempänä ja tasa-arvoisempana kun molemmat jakavat vastuita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset ovat kokonaisuudessaan umpikieroja opportunisteja kaikessa oksettavuudessaan!
Miksi sinulle kuuluisi yksikään penni miehesi rahoista kun olet vielä loisinut hänen rahoillaan kotona?
Vieläkö joku ihmettelee luettuaan tämän ketjun että miksi Suomalaiset miehet eivät halua aivioitua Suomalaisten naisten kanssa?
Jos joku nyt vielä sattuisi ihmettelemään, niin suosittelen hakemaan apua psykiatrilta.Vippaako sulla päässä? Ap ei ole loisinut vaan hoitanut yhteisiä lapsia. Ap on mahdollistanut miehelle uran ja hyvän palkan hoitamalla lapsia. Jos lapsilla ei olisi ollut kotihoitajaa, ei mieskään todennäköisesti olisi voinut edetä urallaan yhtä paljon, sillä lapset olisivat olleet rajoitteena. Lisäksi kotivuosina ap ei ole voinut kerryttää eläkettä.
Höpöhöpö.
Mies on tehnyt parin viikon mittaisia ulkomaankeikkoja. Jos ap ei olisi ollut lasten kanssa kotona, niin miten luulet että nämä reissut olisi toteutuneet?
Ihan niinkuin muissakin kahden uran perheissä: toinen vienyt lapset hoitoon ja hakenut. Meillä molemmat vuorotellen ulkomaan keikoilla ja toinen hoitaa lapset sillä aikaa plus työnsä, missä se ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa ihan selvästi, että kotiäitiys on modernin orjuuden muoto. Ennen vielä jopa 80-luvulla kotiäidit omistivat puolet kaikesta omaisuudesta mitä perheessä oli, ap kaltaisia kotiorjia pidettiin täysin vajaina.
Tilastollisesti naiselle varmin tie köyhyyteen on lapset, ja en ihmettele yhtään.
Kuinka moni teistä loista hokevista pitäisi sitä ihan hyvänä diilinä, että jostain otetaan kodinhoitaja, joka hoitaa RUOKAPALKALLA ilman eläkemaksuja kokonaisen talouden ja kahden lapsen hoidon vuosien ajan.
Tuo on laitonta ihan syystäkin, ja silti naisten pitäisi muka suostua tuollaiseen.
Tarkoittanet kotiäideillä oli avio-oikeus omaisuuteen?
Tietenkin on väärin ettei koidu eläkettä kotiäitiydestä.
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa ihan selvästi, että kotiäitiys on modernin orjuuden muoto. Ennen vielä jopa 80-luvulla kotiäidit omistivat puolet kaikesta omaisuudesta mitä perheessä oli, ap kaltaisia kotiorjia pidettiin täysin vajaina.
Tilastollisesti naiselle varmin tie köyhyyteen on lapset, ja en ihmettele yhtään.
Kuinka moni teistä loista hokevista pitäisi sitä ihan hyvänä diilinä, että jostain otetaan kodinhoitaja, joka hoitaa RUOKAPALKALLA ilman eläkemaksuja kokonaisen talouden ja kahden lapsen hoidon vuosien ajan.
Tuo on laitonta ihan syystäkin, ja silti naisten pitäisi muka suostua tuollaiseen.
Tämä on niin totta. Miten nykyajan naiset tähän orjuuten suostuvat, vaikka useimmilla on korkeampi koulutus, kuin miehillä.
Olin nuori äiti 70-ja 80-luvalla ja oli itsestään selvää, että rahat ja omaisuus on yhteistä. Ja siihen aikaan ei yhteiskunta maksanut tukia, kuin äitiyspäivärahan.
Ja kun olin muutaman vuoden kotona, miehelle oli itsestään selvää maksaa nenettämäni eläkekertymä, jonka menetin.
Jos vastaavaa olisi tapahtunut, mitä nykynaiset saavat osakseen, sen ajan naiset olisivat nousseet barrikadeille.
Jos ap. mies olisi poikani tai kuulisin perheessäni vastaavaa, niin kyllä kasvatus laitettaisiin uusiksi tai jos sana ei menisi perille, poika jäisi perinnöttömäksi. Ihan uskomston tarina ap:llä. Ja kysymys on vielä lasten äidistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa ihan selvästi, että kotiäitiys on modernin orjuuden muoto. Ennen vielä jopa 80-luvulla kotiäidit omistivat puolet kaikesta omaisuudesta mitä perheessä oli, ap kaltaisia kotiorjia pidettiin täysin vajaina.
Tilastollisesti naiselle varmin tie köyhyyteen on lapset, ja en ihmettele yhtään.
Kuinka moni teistä loista hokevista pitäisi sitä ihan hyvänä diilinä, että jostain otetaan kodinhoitaja, joka hoitaa RUOKAPALKALLA ilman eläkemaksuja kokonaisen talouden ja kahden lapsen hoidon vuosien ajan.
Tuo on laitonta ihan syystäkin, ja silti naisten pitäisi muka suostua tuollaiseen.
Tämä on niin totta. Miten nykyajan naiset tähän orjuuten suostuvat, vaikka useimmilla on korkeampi koulutus, kuin miehillä.
Olin nuori äiti 70-ja 80-luvalla ja oli itsestään selvää, että rahat ja omaisuus on yhteistä. Ja siihen aikaan ei yhteiskunta maksanut tukia, kuin äitiyspäivärahan.
Ja kun olin muutaman vuoden kotona, miehelle oli itsestään selvää maksaa nenettämäni eläkekertymä, jonka menetin.Jos vastaavaa olisi tapahtunut, mitä nykynaiset saavat osakseen, sen ajan naiset olisivat nousseet barrikadeille.
Jos ap. mies olisi poikani tai kuulisin perheessäni vastaavaa, niin kyllä kasvatus laitettaisiin uusiksi tai jos sana ei menisi perille, poika jäisi perinnöttömäksi. Ihan uskomston tarina ap:llä. Ja kysymys on vielä lasten äidistä.
Sama tilanne anopillani.
Sen mies myös viettänyt paljon aikaa työmatkoilla, anoppini on tosiaan hoitanut paljon kotia ja suurimman osan lasten hoidosta.
Mutta anoppini omistaa kaikesta puolet, sen nimi on puoliksi metsäomaisuudessa, kiinteistöomaisuudessa, kaikessa.
Jos niille tulisi joskus ero, niin anoppini olisi monimiljonääri omillaan.
Ja tuo on itsestäänselvää tuon ikäisille, en usko, että appeni edes uskoisi, jos sille kertoisi mitä nykyään nuoret miehet tekevät vaimoilleen talouden suhteen.
70-80 luvulla oli vähän muutkin asiat eri tavalla. Ei ensinnäkään erottu ensimmäisestä erimielisyydestä kun "tunteet kuolivat ja huomasin eläväni kaverin kanssa" vaan tuollaisille hömpötyksille naurettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa ihan selvästi, että kotiäitiys on modernin orjuuden muoto. Ennen vielä jopa 80-luvulla kotiäidit omistivat puolet kaikesta omaisuudesta mitä perheessä oli, ap kaltaisia kotiorjia pidettiin täysin vajaina.
Tilastollisesti naiselle varmin tie köyhyyteen on lapset, ja en ihmettele yhtään.
Kuinka moni teistä loista hokevista pitäisi sitä ihan hyvänä diilinä, että jostain otetaan kodinhoitaja, joka hoitaa RUOKAPALKALLA ilman eläkemaksuja kokonaisen talouden ja kahden lapsen hoidon vuosien ajan.
Tuo on laitonta ihan syystäkin, ja silti naisten pitäisi muka suostua tuollaiseen.
Tarkoittanet kotiäideillä oli avio-oikeus omaisuuteen?
Tietenkin on väärin ettei koidu eläkettä kotiäitiydestä.
Ei, vaan omaisuus on molempien nimissä, 50/50. T. Eri
Kyllä sen gradun voi tehdä myöhemminkin. Itse tein 10 vuotta myöhemmin. Pakko oli tehdä mielenrauhan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa ihan selvästi, että kotiäitiys on modernin orjuuden muoto. Ennen vielä jopa 80-luvulla kotiäidit omistivat puolet kaikesta omaisuudesta mitä perheessä oli, ap kaltaisia kotiorjia pidettiin täysin vajaina.
Tilastollisesti naiselle varmin tie köyhyyteen on lapset, ja en ihmettele yhtään.
Kuinka moni teistä loista hokevista pitäisi sitä ihan hyvänä diilinä, että jostain otetaan kodinhoitaja, joka hoitaa RUOKAPALKALLA ilman eläkemaksuja kokonaisen talouden ja kahden lapsen hoidon vuosien ajan.
Tuo on laitonta ihan syystäkin, ja silti naisten pitäisi muka suostua tuollaiseen.
Tämä on niin totta. Miten nykyajan naiset tähän orjuuten suostuvat, vaikka useimmilla on korkeampi koulutus, kuin miehillä.
Olin nuori äiti 70-ja 80-luvalla ja oli itsestään selvää, että rahat ja omaisuus on yhteistä. Ja siihen aikaan ei yhteiskunta maksanut tukia, kuin äitiyspäivärahan.
Ja kun olin muutaman vuoden kotona, miehelle oli itsestään selvää maksaa nenettämäni eläkekertymä, jonka menetin.Jos vastaavaa olisi tapahtunut, mitä nykynaiset saavat osakseen, sen ajan naiset olisivat nousseet barrikadeille.
Jos ap. mies olisi poikani tai kuulisin perheessäni vastaavaa, niin kyllä kasvatus laitettaisiin uusiksi tai jos sana ei menisi perille, poika jäisi perinnöttömäksi. Ihan uskomston tarina ap:llä. Ja kysymys on vielä lasten äidistä.Sama tilanne anopillani.
Sen mies myös viettänyt paljon aikaa työmatkoilla, anoppini on tosiaan hoitanut paljon kotia ja suurimman osan lasten hoidosta.
Mutta anoppini omistaa kaikesta puolet, sen nimi on puoliksi metsäomaisuudessa, kiinteistöomaisuudessa, kaikessa.
Jos niille tulisi joskus ero, niin anoppini olisi monimiljonääri omillaan.
Ja tuo on itsestäänselvää tuon ikäisille, en usko, että appeni edes uskoisi, jos sille kertoisi mitä nykyään nuoret miehet tekevät vaimoilleen talouden suhteen.
Juuri näin. Ja tämä orjuus on mennyt jo niin pitkälle, kun molemmilla on omat rahat ja kulut maksetaan puoliksi, vaikka toinen saisi 5000€ ja toinen 2000€.
Ja hulluita mitä olen täältä lukenut, jos äiti hoitaa lapsia kotona, niin hän käyttää säästönsä tai ottaa jopa pankkilainaa, jotta saa maksetuksi puolet perheen kuluista ja samaan aikaan toinen kartuttaa omaa omaisuutta.
Nykyisin perheessä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tuntemattomia käsityksiä, on vain orjuutta ja hyväksikäyttö.
Teini-ikäisen pojan äitinä luen näitä kommentteja kauhulla. Onpa ahneita ja riidanhaluisia naisia!
Onneksi nykyisin useimmin tehdään avioehto, kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, lapsista huolehditaan yhdessä, ja erotessa yhteishuoltajuus on tavallinen. Aika harvinaista kotiäitys/isyys taitaa olla, eikä kukaan oleta joutuvansa yksin elättämään koko perhettä ikuisesti.
Päivitimme testamentit juuri, pojan perintö on hänen eikä se kuulu mahdolliselle aviopuolisolle.
Omaisuuden hukkaaminen ja piilottaminen otetaan huomioon myös avioerohakenusta edeltävältä ajakta, jos on selkäesti havaittavissa junailuja. Jos tilillä on ollut 700 000 ja sieltä katoaa yli puolet, niin se atsitaan tietoiseksi varojen pimittämiseksi. Verottaja kiinnostuu lahjaverosta yms. Ja toisekseen huomioon otetaan myös muut olosuhteet, kuten kotiin jääneen puolison rahallinen tilanne ja se miten toinen henkilö on osallistunut perheen elatukseen. Nykyisin kun taloudellinen väkivalta on kriminalisoitu.