Lue keskustelun säännöt.
Miksi Kela velvoittaa elättämään avopuolison?
27.04.2018 |
Avioliitossa puolisoiden tulee osallistua yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen kykynsä mukaan. Avioliitossa elatusvelvollisuudesta säädetään suoraan laissa. Avoliittoa koskevaa tällaista lainsäädäntöä ei ole.
Miksi sitten Kela ottaa huomioon avopuolison tulot?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa sellaisen ihmisen eläminen, joka asuu ruokakunnassa, jonka tulot ja omaisuus riittävät ruokakunnan menojen kattamiseen?
No riiittää ja riittää. Esim. Pienituloinen puoliso ja lapsia. Onko reilua että pienotuloisen harteille kaatuu lapsen elatusvelvollisuuden lisäksi myös puolison elatus?
Eikai siinä suurta ongelmaa ole jos puoliso tienaa niin hyvin ettei paljon kukkarossa tunnu.
On, on reilua. Kyseessä on perhe. Kyseiset henkilöt ovat toivottavasti perhettä perustaessaan miettineet, kuinka hankkivat toimeentulonsa, onko lapseen varaa, mitä tehdään jos tapahtuu jotain yllättävää jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaista sosiaaliturvaa ei ole rakennettu sitä varten, että kikkailemalla saataisiin paremmat sosiaalietuudet. Tässä tapauksessa menemättä avioliittoon olisi paremmassa asemassa kuin aviopari.
Mitä varten suomalainen sosiaaliturva on rakennettu?
Kyllä ne etuudet kikkailemalla paremmaksi saa jos vähän näkee vaivaa, ottaa asioista selvää ja tietää omat oikeudet.
Kikkailevathan rikkaatkin vähemmän veroja itselleen maksettavaksi niin miksi tästä nousee niin hirveä haloo.
Jos järjestelmässä on joku kohta jota voi hyväksikäyttää, eihän siinä ole mitään vikaa jos niin tekee vaan ongelma on silloin itse järjestelmässä.
Tukien väärinkäyttö räjähtäisi käsiin, jos avoliittoa ei millään lailla rinnastettaisi avioliittoon. Kuka tahansa pystyisi vääntämään pajunköyttä siitä että tuo avopuoliso ei tue taloudellisesti. Kyllähän me tässä yhdessä asutaan, mutta puoliso syö vatsansa täyteen ja pitää minua nälässä - diibadaabaa alkaisi olla tuutin täydeltä. Avoliittohan onkin ihan ihmisten oma keksintö. Se on avosuhde, avioliitto on oikea liitto. Avosuhteesta on vain tullut niin arkipäiväinen, että on aivan järkevää rinnastaa se edes jollain tasolla avioliittoon. Halutaan naida ja olla yhdessä, mutta naimisiin ei haluta vaika naitattaakin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyllä, ruokakunta blaa blaa.
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Miksi olette ylipäätänsä avopari? Asukaa erillänne ja kustantakaa omat menonne ja kulunne. Tällöin kummankaan ei tarvitse pohtia kuka maksaa mitäkin ja kenelle. Yksi neuvo: älä hanki lapsia tuollaisen miehen kanssa. Tuollainen asenne ei muutu ja äkkiä joudut elättämään myös lasta, vaikka se yhteinen olisikin.
Yleensä puoliso tukee toista myös huonoina aikoina riippumatta siitä onko kyseessä avo- vai avioliitto, mutta jos toisen asenne on, ettei esim. halua mennä töihin tms. niin sitten ymmärrän, ettei toinenkaan halua vain elättää toista. Yhteiset pelisäännöt pitäisi löytyä ja asioista keskustella, jotta ne tyydyttäisivät molempia.
Voi apua. Täällä nyt ihmiset ei taas osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen ilman tunteita. Siis unohtakaa nyt se, miten teillä toimitaan ja myös se, onko mies idiootti vai ei ja jopa sekin, että "miksi minun verorahoja" ja miettikää tätä:
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa sellaisen ihmisen eläminen, joka asuu ruokakunnassa, jonka tulot ja omaisuus riittävät ruokakunnan menojen kattamiseen?
No riiittää ja riittää. Esim. Pienituloinen puoliso ja lapsia. Onko reilua että pienotuloisen harteille kaatuu lapsen elatusvelvollisuuden lisäksi myös puolison elatus?
Eikai siinä suurta ongelmaa ole jos puoliso tienaa niin hyvin ettei paljon kukkarossa tunnu.
On reilua. Jokainen voi tykönään poihtia yhdessäasumisen hyviä ja huonoja puolia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyllä, ruokakunta blaa blaa.
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Mutta miksi ihmeessä kukaan eläis PARISUHTEESSA tuollaisen ihmisen kanssa? Mitä sitoutumista tuo on? Mikä parisuhde tuo on? Ei tuo ole kuin korkeintaan kämppiksenä elämistä. Ei tuossa valita sitä omaa puolisoa joka aamu ja rakasteta enemmän kuin avioliitossa. Vaikka näin te avoliittolaiset aina väitätte. Että ihan varmasti olette sitoutuneempia kuin naimisissa olevat. Kun kerran sulle on ihan sama vaikka puolisosi nälkään.
Te olette puolisoita ja silloin yhteen muuttaessanne olette sitoutuneet siihen että huolehditte toisistanne hädän tullessa. Jos ette ole siihen valmiita niin muuttakaa erilleen. Normaalille ihmiselle ei tarvi lakikirjassa määrätä näitä asioita, normaali ihminen osaa huolehtia rakkaistaan itse, eikä huuda yhteiskuntaa apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyllä, ruokakunta blaa blaa.
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Sinä olet päättänyt muuttaa puolisosi kanssa samaan ruokakuntaan, eli jos hän ei sinulle ruokaa halua ostaa niin et kai sinä hänen kanssaan halua edes samassa kämpässä asua!
On oletuksena, että jos tykätään toisista ja halutaan olla yhdesä niin toisista halutaan myös pitää huolto.
Eikö se ole niin, että laki ei velvoite ihmisiä kohtelemaan toisia ystävällisesti, mutta kuka v*ttumaisen tyypin kanssa viihtyy?
Vierailija kirjoitti:
Voi apua. Täällä nyt ihmiset ei taas osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen ilman tunteita. Siis unohtakaa nyt se, miten teillä toimitaan ja myös se, onko mies idiootti vai ei ja jopa sekin, että "miksi minun verorahoja" ja miettikää tätä:
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Te olette, toivottavasti, molemmat tienneet tuon solmiessanne avoliiton. Ja silti olette päätyneet siihen ratkaisuun. Sen sinun miehesi pitää maksaa asuntonne vuokra, ellei hänkin halua lentää sieltä pihalle, mikäli nyt yksinkertaistetaan tilanne sellaiseksi, että asutte vuokralla ja teillä on yhteinen vuokrasopimus. Hänen pitää maksaa sähköt, ellei hän halua, että häneltäkin katkaistaan sähköt. Jos hän maksaa asumiskulut mutta ei anna sinulle senttiäkään ruokaa, sinulla on vaihtoehtoina ansaita itse rahaa (mikä ylipäänsä voisi olla tilanne, jossa sinulla ei ole lainkaan tuloja?), muuttaa erilleen tai hakea oma ruokasi leipäjonosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan aviopuolisolla ei ole elatusvelvollisuutta. Miten Kela voi sooloilla ja keksiä omia juttuja ihan ilman mitään sanktioita, ja miksei tähän kukaan puutu? Jos asian on välttämättä oltava näin, muuttakoon joku joko lakia, tai kelan käytäntöjä.
Kela ei pakota ketään elättämään toista!
Asia on toinen jos olet heiltä vaatimassa jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten voi tehdä kaikenlaisia hommia, joista saa omaa rahaa.
No ei voi. Tulen siis huomenna sinulle nikkaroimaan kirjahyllyn ja saan siitä sitten rahaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi veronmaksajien pitäisi maksaa sellaisen ihmisen eläminen, joka asuu ruokakunnassa, jonka tulot ja omaisuus riittävät ruokakunnan menojen kattamiseen?
No riiittää ja riittää. Esim. Pienituloinen puoliso ja lapsia. Onko reilua että pienotuloisen harteille kaatuu lapsen elatusvelvollisuuden lisäksi myös puolison elatus?
Eikai siinä suurta ongelmaa ole jos puoliso tienaa niin hyvin ettei paljon kukkarossa tunnu.
Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäis maksaa joidenkin kotileikki? Mistä tämä velvollisuus tulee? Onko se reilua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi apua. Täällä nyt ihmiset ei taas osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen ilman tunteita. Siis unohtakaa nyt se, miten teillä toimitaan ja myös se, onko mies idiootti vai ei ja jopa sekin, että "miksi minun verorahoja" ja miettikää tätä:
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Te olette, toivottavasti, molemmat tienneet tuon solmiessanne avoliiton. Ja silti olette päätyneet siihen ratkaisuun. Sen sinun miehesi pitää maksaa asuntonne vuokra, ellei hänkin halua lentää sieltä pihalle, mikäli nyt yksinkertaistetaan tilanne sellaiseksi, että asutte vuokralla ja teillä on yhteinen vuokrasopimus. Hänen pitää maksaa sähköt, ellei hän halua, että häneltäkin katkaistaan sähköt. Jos hän maksaa asumiskulut mutta ei anna sinulle senttiäkään ruokaa, sinulla on vaihtoehtoina ansaita itse rahaa (mikä ylipäänsä voisi olla tilanne, jossa sinulla ei ole lainkaan tuloja?), muuttaa erilleen tai hakea oma ruokasi leipäjonosta.
Ja siis halusin korostaa sitä, että tuossa tilanteessa hyödyt hänestä jo valtavasti sikäli, että sinun ei tarvitse vastata ollenkaan asumiskuluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa puolisoiden tulee osallistua yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen kykynsä mukaan. Avioliitossa elatusvelvollisuudesta säädetään suoraan laissa. Avoliittoa koskevaa tällaista lainsäädäntöä ei ole.
Miksi sitten Kela ottaa huomioon avopuolison tulot?
Koska Kela noudattaa eduskunnan säätämiä lakeja, ja olette äänestäneet vuodesta toiseen demarikokoomuspersuporukkaa sen sijaan, että antaisitte tukenne perustuloa kannattaville puolueille.
Vierailija kirjoitti:
Voi apua. Täällä nyt ihmiset ei taas osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen ilman tunteita. Siis unohtakaa nyt se, miten teillä toimitaan ja myös se, onko mies idiootti vai ei ja jopa sekin, että "miksi minun verorahoja" ja miettikää tätä:
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Ruokajonosta. Niin kuin muutkin, joilla ei syystä tai toisesta ole rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi apua. Täällä nyt ihmiset ei taas osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen ilman tunteita. Siis unohtakaa nyt se, miten teillä toimitaan ja myös se, onko mies idiootti vai ei ja jopa sekin, että "miksi minun verorahoja" ja miettikää tätä:
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Totta sinä ennen sitä nälkäkuolemaa tajuat muuttaa pois!
Ei kai mikään laki voi puuttua ruokakunnan tuloihin ja siihen, että miten ne asukkaiden kesken jaetaan. Lailla katsotaan se, että ruokakunnalla on tarpeeksi rahaa kaikkien elämiseen. Oletus on, että mikäli asutaan yhdessä niin myös syödään samasta kattilasta. Mikäli puolisosi ei halua sulle porkkanaakaan ostaa niin miksi te olette yhdessä?
Hulvatonta. Avoliitolle vaaditaan samoja oikeuksia kuin avioliitolle (mm. ositus erossa, oikeus yhteiseen sukunimeen), mutta velvollisuudet ei sitten kelpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyllä, ruokakunta blaa blaa.
Mutta miettikääpäs tätä nyt tuon toisen lain (tai sen puutteen) kannalta! Eli minun avomieheni ei siis lain mukaan tarvitse elättää minua, eli esim ostaa minulle ruokaa tms. Nyt jos olen tilanteessa, että en saa mitään tukia, kuolenko nälkään? Eli siis Kela (lain mukaan) katsoo miehen tulot minun tulokseni, mutta mikään laki ei velvoita miestä antamaan minulle senttiäkään näistä tuloista, tai ostamaan edes porkkanaa :D. Mistä saan ruokaa?
Mutta miksi ihmeessä kukaan eläis PARISUHTEESSA tuollaisen ihmisen kanssa? Mitä sitoutumista tuo on? Mikä parisuhde tuo on? Ei tuo ole kuin korkeintaan kämppiksenä elämistä. Ei tuossa valita sitä omaa puolisoa joka aamu ja rakasteta enemmän kuin avioliitossa. Vaikka näin te avoliittolaiset aina väitätte. Että ihan varmasti olette sitoutuneempia kuin naimisissa olevat. Kun kerran sulle on ihan sama vaikka puolisosi nälkään.
Te olette puolisoita ja silloin yhteen muuttaessanne olette sitoutuneet siihen että huolehditte toisistanne hädän tullessa. Jos ette ole siihen valmiita niin muuttakaa erilleen. Normaalille ihmiselle ei tarvi lakikirjassa määrätä näitä asioita, normaali ihminen osaa huolehtia rakkaistaan itse, eikä huuda yhteiskuntaa apuun.
Tämän yhden tapauksen vuoksi en lähtisi yleistämään kaikkia avoliittoja. Tiedän pari avioliittoa joissa on väkivaltaa ja samantyyppinen tilanne kuin tällä ap:llä, mutta en siltikään yleistä, että näin on kaikissa avioliitoissa.
Itse olen ollut todella sitoutuneessa ja rakastavassa avoliitossa jo 20 vuotta ja meidän elämä ei todellakaan eroa millään tavalla siitä jos olisimme joskus menneet naimisiin. Moni ei edes tiedä, että emme ole naimisissa. Moni naimisiin mennyt ystäväpariskunta on eronnut tässä matkan varrella, eli ei se avioliitto takaa sitä parisuhteen onnellisuutta ja sitoutuneisuutta.
Ymmärrän kyllä, että käytännössä monet avoparit elättävät toinen toisiaan, ja siksi ruokakunta käsite on hyvä olla olemassa.
Tämä sanottua, koen hyvin typeräksi että minä opiskelijana en voi muuttaa poikaystäväni kanssa yhteen, sillä menettäisin kokonaan asumistukeni. Poikaystäväni tulot ovat alle 2000 kuukaudessa. Asumme pk-seudulla. Samaan aikaan kaksioita on valtavasti vapaana, ja yksiöistä huutava pula.
Jos tulevaisuudessa muutamme yhteen, muutamme siten että hänen kirjansa ovat muualla. Tällöin saan asumistuen. En koe minkäänlaista moraalista pistosta jos joku noin toimii. Eri asia jos on joku lääkäri/asianajaja jne puolisona.
Olemme eläneet avoliitossa yli 20 vuotta eikä koskaan ole tullut mielenkään ettemmekö ostaisi ruokaa tms. yhdessä perheenä. Matkan varralla on tullut lapsikin, jonka kulujamme maksamme siinä missä omamme tai toisemme. Molemmmilla on omat rahat. Emme myöskään ole koskaan pitäneet mitään virallista kirjaa, että kuka maksaa mitäkin. Tilanteen mukaan toimitaan. Onneksi meillä on samanlaiset kulutustottumukset, niin ei tule yllätyksiä.
Laskujen osalta katsomme nipun ja jaamme ne keskenämme. Aika tasoihin yleensä menee. Välillä toinen maksaa joskus enemmän kuin toinen, mutta entä sitten. Yhteiseen hyvään ne menevät kuitenkin (lähinnä asumiseen, ruokaan ja peruselämään liittyvä kuluja).
Kannattaa ehkä vain seurustella ja asua erillään, jos ei pysty puhaltamaan yhteiseen hiileen myös raha-asioissa. Kyllä me ainakin tuemme toisiamme niin myötä- ja vastamäessä, vaikka emme avioliitossa olekaan.