Lue keskustelun säännöt.
Asioita joita ennen käytettiin, tänä päivänä ei enää (Peukutusketju)
Maailma muuttuu ja on paljon asioita joita vielä parikymmentävuotta sitten käytettiin ja tänään ei.
Kirjoita vai yksi asia per viesti. Varsinaisten fyysisten esineiden esimerkiksi puhelinkoppi lisäksi voit kirjoittaa myös tekemisiä. Laskujen vienti pankkiin, jossa pankkineiti sitten hoisi ne täyttämäsi lipukkeen mukaisesti.
Peukku ylös jos olet käyttänyt asiaa
Peukku alas jos et ole käyttänyt
Esiemrkki: Puhelinkoppi
Kommentit (1940)
Aikaisemmin käytin peeenistäni p.anemiseen. En enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lomamatkalta lähetettävät maisemapostikortit
Kyllä niitä kortteja lähetetään vieläkin.
Postimerkin kostutussieni. (Nykyisin tarrapostimerkit.)
Vierailija kirjoitti:
Mankeli. Näitähän oli ennen joka kodissa, nykyisin aika harvoin.
Ainakin tiettyjen vuokratalojen yhteisissä pesutiloissa on edelleen mankeleita siinä missä kuivausrumpuja, kuivauskaappeja ja kuivaushuoneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helmeilevä omppuviini. Nuoruudenmuistoja :)
Sorbus, Kerjala, Mesiviini ja Vinetto.
Helinäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokoneessa tallennusvälineenä korppu.
Ja ennen korppua oli lerppu.
Minulta löytyy USB-liitännällä toimiva levykeasema, joka toimii Windows 10:ssä ja sillä pystyy lukemaan A-asemassa olevia levykkeitä, joiden talletustila on 1,44 Mt. Olin aikoinani 1990-luvulla 3 kuukautta kestäneellä ATK-kurssilla, jolla asensimme Windows95:n ja Microsoft Officen tietokoneisiin levykkeiden avulla. Molemmat noista asennuksista vaativat suunnilleen 20-30 levykkeen edestä tiedostoja, jotka piti syöttää yksi kerrallaan. Silloin ei ollut vielä DVD-levyjä tai USB-muistitikkuja käytössä netistä puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskujen maksu pankissa käymällä.
Jossain vaiheessa oli kuoria, joihin pystyi täyttämään laskut (tilillepanokortti??) ja tiputtamaan sen kuoren postilaatikkoon.
Ja seuraavassa vaiheessa laskut pystyi maksamaan pankkien auloissa olevilla maksuautomaateille
Itse soitin vielä 1980-luvun alussa puhelinkeskuksen kautta isovanhemmille Lappiin, eräs kaverini oli vuonna 1990 kesätöissä eräässä valtion virastossa ko. viraston puhelinkeskuksessa.
Sitten asiaan. Maksoin joskus vuonna 1998-1999 laskuja näppäinpuhelimella näpytellen laskun numerot puhelimella puhelimesta annettujen ohjeiden mukaan: ”näppäile seuraavaksi laskun loppusumma yhtenä ”pötkönä””.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helmeilevä omppuviini. Nuoruudenmuistoja :)
Sorbus, Kerjala, Mesiviini ja Vinetto.
Korjaan: Karjala
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Papiljotit
Miksi naiset eivät enää käytä papiljotteja? Ajaako joku höyrykiharrin saman asian?
Kuinka moni on ollut kuplavolkkarin kyydissä tai ajajana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulun joulutodistus numeroarvosanoilla yläasteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahvinen kortti, johon kirjoitettiin oman kirjastokortin numero ja kortti oli kirjaan liimatussa taskussa. En nyt enää muista miten se palautuspäivä merkattiin.
Vierailija kirjoitti:
Pahvinen kortti, johon kirjoitettiin oman kirjastokortin numero ja kortti oli kirjaan liimatussa taskussa. En nyt enää muista miten se palautuspäivä merkattiin.
Lainatessa asiakas kirjoitti oman numeronsa siihen pieneen pahvikorttiin, joka sitten ojennettiin virkailijalle. Tämä puolestaan laittoi siihen kirjan taskuun eräpäiväkortin. Se oli isompi kortti, johon oli leimattu sen Ja välillä niitä leimattiin lisää päivän aikana. En varmaan ikinä unohda sitä ronksautusääntä, mikä tuli siitä leimauslaitteesta. Se kun ei ihan hipaisemalla toiminut ja joskus sai painaa ihan kunnolla niin että olkapää tuli kipeäksi. Terveisin kirjastovirkailija.
Tuo leikkikehä voisi olla nykyäänkin ihan kätevä. En tiedä miksi sitä niin pahana pidetään. Se oli tarkoitettu ihan pienille lapsille, lähes vauvoille, jotka kuitenkin jo yrittivät pystyyn ja kurkottelivat joka paikkaan saaden aikaan joskus vahinkoa niin itselleen kuin tavaroillekin. Sieltä kehästä lapsi ei päässyt tekemään mitään vahinkoa ja äiti pystyi siinä olemaan kuitenkin ihan vieressä ja tekemään omia hommiaan. Eihän se kehä niin pieni ollut, että lapsi olisi siinä ahdistunut. Itse laitoin lapsen joskus häkkisänkyyn, jonka siis kannoin keittiöön että sain tehdä ruokaa ja tiskata rauhassa ja lapsi näki minut kuitenkin koko ajan. Itse asiassa kyse oli siis samasta asiasta kuin leikkikehä, mutta sänky oli tietenkin pienempi. Ajattelin usein, että pyydän puuseppämiestäni nikkaroimaan oikean leikkikehän, mutta ajoihan tuo sänky saman asian.
… siis "oli leimattu sen päivän eräpäivä."
Kivikirves ja pärepihti... nuo nyt ainakin
Maitotonkat. Maalaistaloissa maidot vietiin tonkalla maitolaiturille meijeriautoa varten, iltapäivällä tuli
palautuksena kurria lähes sama määrä. Kurri juotettiin vasikoille. Meillä maidon kuskaaminen oli lasten
homma aamuin illoin. Matka 3 km tehtiin kesällä maitokärryillä, talvella vesikelkalla.
Vierailija kirjoitti:
Pahvinen kortti, johon kirjoitettiin oman kirjastokortin numero ja kortti oli kirjaan liimatussa taskussa. En nyt enää muista miten se palautuspäivä merkattiin.
Pahvinen kortti, johon tuli oma nimi ja palautuspäivä, ja kortti oli kirjan taka (vai oliko etu-)kannen taskussa
Tämmöinen systeemi oli kyläkoulun kirjastossa, opettaja toimi kirjastonhoitajana. Se oli auki kerran viikossa jonakin arki-iltana.
Naisilla pitkät kynnet tarkoitti pitkiä kynsiä. Ei siis ollut mitään rakenne- tai geelikynsiä. Ne kasvatettiin itse omista kynsistä.