Lue keskustelun säännöt.
Asioita joita ennen käytettiin, tänä päivänä ei enää (Peukutusketju)
Maailma muuttuu ja on paljon asioita joita vielä parikymmentävuotta sitten käytettiin ja tänään ei.
Kirjoita vai yksi asia per viesti. Varsinaisten fyysisten esineiden esimerkiksi puhelinkoppi lisäksi voit kirjoittaa myös tekemisiä. Laskujen vienti pankkiin, jossa pankkineiti sitten hoisi ne täyttämäsi lipukkeen mukaisesti.
Peukku ylös jos olet käyttänyt asiaa
Peukku alas jos et ole käyttänyt
Esiemrkki: Puhelinkoppi
Kommentit (1940)
Vanhemmillani neljä lasta takapenkillä (1970-luku), jossa ei ollut mitään turvavöitä. Olisihan siinä ollut varaa vähän lapsia vähentääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinpöytä. Etenkin semmoinen missä oli pöytä ja penkki sen vieressa yhtä kokonaisuutta, isovanhemmillani on yhä moinen. Ei nää nykyset eteispenkit ja lipastot ole yhtä hienojakaan.
Vierailija kirjoitti:
Lankapuhelin, jossa oli pyöritettävä kiekko numeroiden valitsemiseen.
Yhä näitä on. Hankala vaan soittaa johonki palvelunumeroon jossa pitää painamalla valita vaihtoehdoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apukoulut heikkolahjaisille ja tarkkailuluokat häiriköille. Nykyään erityisluokat tukea tarvitseville.
Kuinka pystyttiin erottamaan kuka laitetaan apukouluun?
Tuhmat tarkkikselle ja tyhmät apukouluun. Mitäpä sitä kaunistelemaan. Ja jos sattui olemaan sekä että, niin tarkkikselle.
Apukoulun ja normaaliluokan välissä oli myös ns. lukitunteja tarvitsevat? Heille oli lisätunteja ja harjoituksia, että pysyivät mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkikehä. Taaperoille tehty puupienainen neliö, jota voitiin käyttää ulkona tai sisällä, jotta aikuiset pääsivät tekemään töitään rauhassa. Sellaisessa aloitin ulkoilmaan tutustumisen 50-luvulla valokuvien mukaan.
Käytin leikkikehää lapsellani, kun hän oli jotain 9kk. Hänellä oli tapana mennä kun päätön kana koko ajan ja leikkikehässä hän jaksoi ihmetellä leluja ja kirjoja ja sain laitettua ruokaa tai siivottua rauhassa.
Jotkut sitä kauhisteli, mutta minusta ja lapsesta se oli hyvä vaihtoehto esimerkiksi syöttötuolissa istumisen sijaan.
Olin lapsi 70-luvulla ja muistan meilläkin olleen tuollaisen, olisikohan pikkuveljeä pidetty siinä. Itsestäni on kuva jossa mulla on pienet valjaat. Siis hirveetä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harkinta, terve järki, moraali ja siveys. Niitä ei enää käytetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numerolliset joulutodistukset ala-asteella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piirtoheitin, joko se on mainittu?
Kirjekaveri. Muistan kun nuorten lehdissä etsittiin kirjekaveria. Huippua oli kun sai jostain ulkomailta semmoisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyyhekumi, jossa oli punainen ja sininen puoli, keskellä meni valkoinen raita.
Sinisellä kuulemma pystyi kumittamaan kuulakärkikynän jälkeä.
Mekaaniset penaalit joilla oli kiva leikkiä. Tämän takia ne kiellettiinkin ja vain putkipenaalit oli sallittuja. Samaan syssyyn kiellettiin puissa kiipeily ja lumisota. Kukkulan kuningasta sai vielä leikkiä.
Ja sitten kutsutaan pullamössösukupolveksi. Kukahan meidät siinä pumpulissa kasvatti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mekaaniset penaalit joilla oli kiva leikkiä. Tämän takia ne kiellettiinkin ja vain putkipenaalit oli sallittuja. Samaan syssyyn kiellettiin puissa kiipeily ja lumisota. Kukkulan kuningasta sai vielä leikkiä.
Ja sitten kutsutaan pullamössösukupolveksi. Kukahan meidät siinä pumpulissa kasvatti?
Hyvä kun muistutit! Nehän olivat ihan huikeita (sen hetken kun jaksoivat kiinnostaa): oli kynätelinettä, peiliä, lämpömittaria, kirjatukea, kynänteroitinta, vaikka mitä... Ja sellainen jännä pehmeä, magneetilla sulkeutuva kansi jossa oli upeat grafiikat.
Eihän radioskannerit ole minnekään hävinneet, enää ei vaan kuulu se poliisi,palomies,ambulanssi taajuudet (Virven ansiosta). Nuo katosi v2002.
Muistikirja puhelinnumeroille
Vierailija kirjoitti:
Mekaaninen pankkikorttihöylä. Näitä oli kasarilla useimmissa liikepaikoissa, kun ei vielä ollut verkkoon liitettyjä koirtinlukijoita. Siihen pantiin kortti ja sen päälle itsekopioiva maksutosite ja höylättiin visaa niin, että kortin kohokirjoitus kopioitui lapuille. Lapuille merkattiin tätä ennen oston summa ja ostajan piti se allekirjoittaa.
:) Vielä kävin v2016 sellaisessa kampaamossa, missä kyseinen kapistus löytyi ja sitä käytettiin. Tosin kampaajakin pahoitteli että ei ole "nykyaikaisempaa". Kampaajan ikä siis lähempänä 80v. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lankapuhelin, jossa oli pyöritettävä kiekko numeroiden valitsemiseen.
Yhä näitä on. Hankala vaan soittaa johonki palvelunumeroon jossa pitää painamalla valita vaihtoehdoista.
Näppäinpuhelimia on kahdenlaisia, jos nyt unohdetaan tässä yrityskäytössä olleet puhelinkoneet jotka tarvitsivat oman yrityskohtaisen puhelinvaihteen.
Kertauksen vuoksi, ensimmäiset puhelimet oli pelkällä kammella, jolla hälytettiin (annettiin merkki) puhelinvaihteen hoitajalle (sentraali santralle). Kampea kiertämällä luurin nostamisen jäljeen aiheutettiin pieni vaihtovirta linjalle ja keskuksessa putosi (a-)tilaajan linjan kohdalta mekaaninen läppä tai myöhemmin syttyi pieni lamppu palamaan, että haluttiin soittaa jonnekin tai oli asiaa vaihteelle (santralle).
Sitten kun keskukset automatisointiin sähkömekaanisilla puhelinkeskuksilla -50 luvulta alkaen, niin puhelimissa oli valintalevy, jota kiertämällä valitun numeron kohdalle, se levy takaisin kiertäessään katkoi (oikosulki lyhyesti) tasavälein puhelinlinjaa, jolla oli normaalisti 48 voltin tasavirta, jolla perinteinen puhelin toimii. Keskus laski nämä pulssit numero numerolta ja kytki puhelun perille. Valintamenetelmän nimi on hyvin loogisesti pulssivalinta.
Valintalevy voitiin korvata myös puhelimella, joka jokaisen napin painalluksella puhelin generoi vastaavan määrän pulsseja, kun valintalevyllä oleva puhelin teki. Näitä pulssvalintaisia näppäinpuhelimia tuli joskus -70 luvun puolivälistä alkaen Suomessa.
Puhelinvaihteiden kehitys releillä toimivista puolijohteita (diodit, transistorit ja myöhemmin mikropiirit) käyttäviksi johti uusiin valintamenetelmiinkun keskukset vaihtuivat digitaalisiksi. Pulssivalinnan rinnalle tuli äänitaajuuksiin perustuva valinta. Sen myötä uudet puhelimet eivät enää katkoneet linjaa vaan lähettivät kunkin numeron valintaa tehdessä kahta eri äänitaajuuta yhdistellen äänen, jonka keskus tunnisti ja joiden perusteella puhelu yhdistettiin. Menetelmän nimi on äänitaajuusvalinta ja niistä äänitaajuuksista käytetään nimeä DTMF (Dual-tone multi-frequency signaling), nämä ovat niitä ihme ääniä joita modeemeja ja telfakseja käyttäessä usein kuuli.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dual-tone_multi-frequency_signaling
Pulssivalintapuhelimet toimivat kuitenkin aika kauan rinnakkain, äänitaajuista valintaa käyttävien puhelinkoneiden rinnalla. Toimiminen riippui paljolti kustakin puhelinyhtiöstä ja heidän käyttämästään vaihteesta kuinka kauan vanhoilla koneilla pystyi soittamaan. Vastaanottamaan ja rinnannaispuhelimena vanhat valintalevypuhelimetkin toimivat lankaverkossa vielä nykyäänkin.
Mobiiliverkoissa NMT, GSM, 3g ja 4g ei ole toteutettu, kuin ja vain äänitaajuusvalinta ja ne valikot mitä usein soittaessa palvelunumeroon tapaa, tarvitseva juuri niitä DTMF koodeja toimiakseen. Sellaista siis pitäisi pystyä käyttämään jo jollakin -80 puolivälin paikkeilla hankitulla puhelimella, jos se vain on tosiaan DTMF mukainen eikä joku erikoinen valmistajkohtainen viritys.
Kannattaa kokeilla toisen merkkisellä äänitaajuuslankapuhelimella, jos toimisi paremmin ja sellaista kokeilemaan pääsee. Ostaa ei varmasti enää kannata, jos ei vielä tiedä toimiiko vai ei.
Minulla ei ole enää ollut lankaliittymää 19 vuoteen, joten en pääse kokeilemaan vieläkö vanha Ericsson Diavox äänivalintamalli toimisi (siitä on vanhempi pulssivalintamallikin olemassa), mutta arvelen että se voisi toimia.
Penistä ja emätintä heteroyhdyntään. Nykyäänhän naiset eivät halua seksiä koskaan koska #MeToo.