Lue keskustelun säännöt.
Keski-ikäisten ja vanhuksien oudot tavat/höpsötykset
26.04.2018 |
Mitä tapoja ootte huomannu vanhemmissanne/muissa ikääntyvissä tutuissanne?
Mä oon pistänyt merkille kiintymyksen lintuihin. Kaikki meiän suvun seniorit on jotenkin hullaantuneet pikkulintuihin. Niille ostetaan talvisin erilaisia ruokasekoituksia ja nyt keväällä asennetaan pönttöjä sinne tänne. Naapurin eläkeläiset kiikaroivat pesimätouhuja. Anopin pihalla lastenlapset ei saa pelata jalkapalloa pesimäaikaan!
Onko tää edellisen sukupolven joku oma juttu vai tuleekohan sitä hurahdettua joskus itsekkin tuollaiseen touhuun!?
Kommentit (61)
Käyttävät sanontoja "pylly pois tyynyltä" ja " hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat karvaisia käsiään." Mistä lie nekin peräisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän vaari ei katso telkkarista muuta kuin uutiset ja luonto-ohjelmia. On ihan mahdoton ajatus, että telkkari olisi auki, ilman että joku sitä katsoisi!
Vierailija kirjoitti:
Meidän vaari ei katso telkkarista muuta kuin uutiset ja luonto-ohjelmia. On ihan mahdoton ajatus, että telkkari olisi auki, ilman että joku sitä katsoisi!
Minusta taas telkkarin jatkuva auki pitäminen on erittäin vanhanaikaista, kun nykyaikana voi valita katsottavansa ja välineen siihen.
Aikamoinen ikähaitari ap:n kysymyksessä, tyyliin 38-100. Ja miksi tavat ja höpsötykset saman otsikon alla? Ovat tavat tyypillisesti höpsötyksiä vai päinvastoin?
Noh, ainakin pinttymys katsoa puoli yhdeksän uutiset tulee tavoista mieleen. Kuten muutkin, olen sitä mieltä, että enemmän höpsötyksiä on nuorilla. Eihän se nuoruus muuta olekaan.
Olen keski-ikäinen ja katselen mielelläni lintuja, oravia ja muita eläimiä. Rottien katselusta en niin tykkää. Mutta olin kiinnostunut eläimistä, kasveista ja luonnosta ylipäänsä jo lapsena. Teininä tein yksin linturetkiä, oli ihanaa. Vieläkin jos bongaan jonkin vähän harvinaisemman linnun, olen aivan innoissani.
Omia keski-ikäisyyshöpsötyksiään on vaikea itse nähdä. Hymyilytti kyllä tuo lintujuttu, kun itsessäni tuollaisen höperyyden tunnistan. Sen sijaan vanhuksilla näen höpsötyksiä, esim tiukkoja ruokasääntöjä. Perunoiden kanssa on oltava ruskeaa kastiketta, ruuan kanssa on aina tarjottava leipää ym. Ja tuo pullakahvimeininki pistää silmään myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu nuo ruokasäännöt. "Pitää syödä perunaa." "Pitää syödä leipää." Ai allergiaa tai keliakiaa? No sitten "pitää" syödä gluteenitonta leipää. Mutta se ei ole vaihtoehto, että jättäisi leivän syömättä. Parhaat tapaukset eivät usko, että mitään allergioita on olemassakaan.
Jouluna on pakko syödä lanttulaatikkoa, vaikkei kukaan siitä oikeasti tykkäisi. Ja pääsiäisenä mämmiä, jne.
Ja on kuultu sekin pariin otteeseen, että "Sokeria pitää syödä. Muuten ei pärjää." Eikä kyse ole mistään hiilihydraateista yleensä, vaan nimenomaan valkoisesta sokerista. Ei siinä nyt niin mitään, jos joku haluaa sitä omaa kahvipullaansa itselleen puolustella, mutta kun kaikkien muidenkin pitäisi ymmärtää syödä sokeria tarpeeksi... ETENKIN lasten!
Iänikuinen verhojen kanssa vekslaaminen. Pitää olla jouluverhot, talviverhot, pääsiäisverhot, kesäverhot ja syksyverhot. Sitten someen päivitetään, että aijai kun on kiva olla, kun vaihtoi jouluverhot pois. Nuoria syytetään materialismista, mutta mulla on sentään samat verhot kesät talvet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vanhukset ei tykkää eläimistä ollenkaan, itseasiassa tuntuu että eivät tykkää mistään elollisesta, puutkin pitäisi kaataa koska ne roskaa, pudottaa lehtiä ja käpyjä! Ja parhaiten tosi vanhan tietää kun hän kertoo kuinka kova työmies hän oli!
Minä, "vanhus", tykkään puista, mutta joskus on pakko puukin kaataa pihalta, jos vaikka puu on sairas, tai huonokuntoinen. Muutenkin pitää huolehtia pihasta ja puista, että ei mene piha-alueet siivottomaan kuntoon. Puut voivat aiheuttaa vahinkoa monella tavalla, esim. talon katto voi vahingoittua, jos puu kasvaa katon päälle. Myrskysäällä tuttavani pihalta kaatui julmetun iso puu naapurin varastorakennuksen päälle. Onneksi ei talon päälle. Voi olla ettei naapurikaan tykkää, jos puu kasvaa naapurin puolelle, ja tiputtaa lehtiä ja käpyjä naapurin pihalle.
Minä olen tykännyt linnuista varmaan aina ja olen nyt 30v. Pihassani käy ainakin mustarastaita ja laulurastaita, punarintoja, tiaisia, pyy, fasaani, käpytikka, korppipari ja sepelkyyhkyjä, tilhiä ja närhiä. Päivittäin bongaan jonkin kivan ja sympaattisen, hauskan ja hurjan nätin linnun, juttelen niille ja mun puolestani ne saavat syödä marjat pensaista, siitä vaan.
Lisäksi täytän sanaristikoita aina samalla tietyllä kuulakärkikynällä, pelaan pasianssia ja juon päivittäin ns. pullakahvit. Elän ilmeisesti vähän mummosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa, jo lapsesta lähtien tykkäävät luonnosta - linnuista, kasveista jne.
Suurin osa lintuharrastajista on nuoria ja määrä kasvaa huimaa vauhtia, ei ole pelkästään ikäihmisten harrastus. Tästä osoituksena on miljoona linnunpönttöä.
Ehkä eläkeläisillä nyt vain sattuu olemaan enemmän aikaa esim. lintuharrastukseen, lukemiseen, kulttuuriin jne. mutta se ei sulje pois kiinnostusta muilla ikäryhmillä, mutta heidän elämänsä on vain hetkisempää.
Minä olen 32 ja olen totaalisen seonnut pikkulintuihin ja muihin metsän eläviin <3 Televisiota en myöskään katso, ellei sieltä ole tulossa jokin luontodokumentti tai muu luonto-ohjelma. Eli ei taida luontohulluus olla niin iän päälle ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vanhukset ei tykkää eläimistä ollenkaan, itseasiassa tuntuu että eivät tykkää mistään elollisesta, puutkin pitäisi kaataa koska ne roskaa, pudottaa lehtiä ja käpyjä! Ja parhaiten tosi vanhan tietää kun hän kertoo kuinka kova työmies hän oli!
Minä, "vanhus", tykkään puista, mutta joskus on pakko puukin kaataa pihalta, jos vaikka puu on sairas, tai huonokuntoinen. Muutenkin pitää huolehtia pihasta ja puista, että ei mene piha-alueet siivottomaan kuntoon. Puut voivat aiheuttaa vahinkoa monella tavalla, esim. talon katto voi vahingoittua, jos puu kasvaa katon päälle. Myrskysäällä tuttavani pihalta kaatui julmetun iso puu naapurin varastorakennuksen päälle. Onneksi ei talon päälle. Voi olla ettei naapurikaan tykkää, jos puu kasvaa naapurin puolelle, ja tiputtaa lehtiä ja käpyjä naapurin pihalle.
Niin, ja rakastan lintuja, ja eläimiä yleensäkin. Tarkkailen joka aamu kahvia juodessani pihan elämää, ja varsinkin lintuja. Olen istuttanut pihalle sellaisia kukkia ja kukkivia pensaita, joista mehiläiset ja muut pörriäiset tykkäävät. Onneksi ei ole kiire mihinkään, ja näin ollen on aikaa luonnossa liikkumiseen ja luonnon tarkkailuun ympäri vuoden. Oma kotipiha on kuitenkin rakkain, ja kaupunkikodissakin on tarkkailtavaa, ja syntymäkodin pihalla ja omalla mökkipihalla, ja kaikkia näitä ympäröivissä metsissä. Suurkaupungissa, sekä meren ja järven rannoilla.
Missä maailmoissa te oikein elätte? Äidilleni, joka nyt olisi 100.vuotias, jos vielä eläisi, pulla oli joskus hyvinkin tärkeä lisä kahvitteluun. Häneltäkin tuo tapa jäi pois jo 60-luvulla. Itse olen jo erittäin varttunut minäkin, mutta en minä eikä yksikään saman ikäisistä ystävistäni puputa pullaa, oikeastaan ikinä. Pullalla kuvittelen teidän tarkoittavan tällaista vanhan ajan pitkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo oon kans huomannut, kun tässä keski-ikää lähestyn, että lintusiin hurahdin. Sanoin niitä jopa meidän pojiks. Kaikenlaista sitä... :) kyllähän te tiedätte nää... ;)
Vierailija kirjoitti:
Missä maailmoissa te oikein elätte? Äidilleni, joka nyt olisi 100.vuotias, jos vielä eläisi, pulla oli joskus hyvinkin tärkeä lisä kahvitteluun. Häneltäkin tuo tapa jäi pois jo 60-luvulla. Itse olen jo erittäin varttunut minäkin, mutta en minä eikä yksikään saman ikäisistä ystävistäni puputa pullaa, oikeastaan ikinä. Pullalla kuvittelen teidän tarkoittavan tällaista vanhan ajan pitkoa.
Missähän maailmassa minä, "vanhus", oikein elän, koska pullan puputus on ikääntymisen myötä tullut tavaksi 😂. En koskaan leiponut pullaa, enkä juuri syönytkään ollessani nuorempi, mutta, kas kummaa, kun ikääntyessäni alkoi pullan leipominen ja syöminen kiinnostamaan. Nykyisin olen hyvin ahkera leipuri, ja leivon leivät, pullat, kakut, piiraat, ja piirakat.
"hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat karvaisia käsiään."
Kiitos! Nauroin ääneen, siitä on vuosia kun olen kuullut tämän viimeksi.
Se kun vanhukset (etenkin miehet) pysähtyy jonnekin keskelle katua tuijottamaan suu auki. :D En ole koskaan tajunnut tätä??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksilla pullakahvit lähes joka päivä. Kai se on vanhuksille eri juttu kun välttämättä vuosia ei muutenkaan ole niin montaa jäljellä ja mukavaa piristystä arkeen ja hyvä sauma kutsua naapureita tai ystäviä käymään. Tässä iässä sitä vaan vielä ei pysty moiseen heittäytymään, 365 munkkia ja pullaa vuodessa. Mä paistan lettuja kerran viikossa, ja nekin tulee jo korvista sen takia.
Toisaalta monet vanhat ihmiset syö aika yksinkertaisesti. Esim. omat vanhempani (72 ja 73 v) kyllä syövät sen pullaviipaleen joka päivä iltapäiväkahveilla, mutta hoikkia ovat, vähän liiankin, kun muuten syömiset on luokkaa aamulla jogurtti, lounaaksi joku yksinkertainen kotiruoka kuten keitettyä perunaa ja jotain lihaa, sitten se pulla, ja illalla teetä ja leipäviipale. Pullaa lukuun ottamatta ei herkkuja juuri koskaan, ei alkoholia jne.
Mitä ravinteita alkoholissa on?
Mun yli viiskymppiset vanhempani ovat hurahtaneet koripalloon. Oman joukkueen matsit katotaan kaikki, kausiliput ja fanipaidat löytyy, koosteet ja analyysit käydään läpi pelin jälkeen ja ystäväpariskunnan kanssa vielä kelataan parhaat palat. Ja näitä tietty muistellaan meidän skype-puheluissa tai jos ollaan viikonloppuna käymässä. Ja pikkukaupungista kun ollaan, bongataan tutut ja kaupungin silmäätekevät katsomosta. <3
No nimenomaan. Sinäpä sen sanoit. Ei vanhukset tee koskaan mitään typeryyksiä, kuten ala yhtäkkiä kulkemaan pakkasella pikkukengissä ilman sukkia, ne on niitä nuorten höpsötyksiä, joissa ei ole päätä eikä häntää.