Työnhaku: itku tuli jo
Kirjoitettuja hakemuksia, haastatteluja, niin monia takana. Taas tuli tuttu puhelu: en tullut valituksi tehtävään. Nyt alkoi itkettämään jo puhelun aikana, pettymys oli niin valtava. Oli vaikeaa yrittää pirteällä äänellä kiittää hyvästä haastattelusta ja toivottaa hyvää kevään jatkoa. Tuli olo, että kutistun olemattomiin. Voi että, kun kaikki aktiivimallin ajajat ja hyväosaiset kukkoilijat tajuaisivat, kuinka mitättömältä tuntuu, kun ei kelpaa minnekään.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu....
Päätin nyt usean haastattelun jälkeen kysyä haastattelijalta, että miten haastattelu meni hänen mielestään, ja mitä voisin parantaa. Vastaus: "Sehän meni todella hyvin, en osaa antaa vinkkejä. Oltais me voitu sut valita mut valittiin nyt vaan tää toinen". Tuo tuntuu kaikista pahimmalta..
Kun on vain yksi paikka ja 5 tasaväkistä haastateltua, joilla kaikilla haastattelu meni yhtä hyvin, on täysin mahdotonta antaa vinkkejä parantamiseen.
Joopa joo, vakituinen työ löytyy ja maanantaina laitoin työhakemuksen, eilen tuli soitto ja perjantaina haastattelu. Toiseen paikkaan laitoin äsken hakemuksen, ei haittaa vaikka ei tärppää kumpikaan. Plussaa entiseen työhön verrattuna molemmissa olisi säännöllinen työaika.
Itsellekin taas soitettiin viime viikolla, että valitettavasti ei nyt tärpännyt. Haastattelu meni hyvin, mutta tuntuu että aina joku menee ohi jolla sitten onkin enemmän kokemusta. Kiitti ja toivotti hyvää kevään jatkoa ja sanoi että olin hyvä hakija. Eipä se paljon lohduta. Pysyn positiivisena kun keskityn työnhaun lisäksi muihin tärkeisiin ja itselle hyvää oloa tuottaviin asioihin, mutta välillä se on vaikeaa. Yrittämisestä ei saa mitään kiitosta.. Turhauttavaa. No mutta, pitää vaan jatkaa ja toivoa parasta. Ehkä sitä käykin hyvä tuuri.
Myötätunnot täältä. 40 hakemusta, useammalla ihmisellä tarkastutetun CV:n kera, ja vain 2 haastattelua, joista toinen oli tänään ja aikaisempi hylättiin jo. Pahalta näyttää. Ja korkeakoulutettu olen.