Lue keskustelun säännöt.
Onko tulevaisuudessa töitä kääntäjille, kun automaattikäännökset kehittyvät?
24.04.2018 |
Mietin, että onko mitään järkeä lähteä opiskelemaan kieliä. Muutamien vuosien kuluttua ei välttämättä ole ihmiskääntäjille hommia?
Kommentit (36)
Itse uskon, että siinä vaiheessa kun konekääntäjät hoitavat itsekseen suurimman osan käännöksistä, robotit hoitavat todella suuren osan muistakin tämänhetkisistä töistä. Kääntäjien ammattikunta ei siis ole katoamassa mitenkään erityisen nopeasti verrattuna muihin. Tämä ihan siksi, että suurin osa teksteistä pitää ymmärtää kunnolla lähtö- ja kohdekulttuurin asiayhteydessä, jotta niitä voi oikeasti kääntää. Vain jotkut kaavamaiset, tekniset tekstit ovat tästä poikkeuksia. Kuten myös vapaa-ajan tarpeisiin suunnatut käännökset, joiden ei tarvitse olla hyviä (nykyinen Google-kääntäjä).
Minusta konekäännösten editointi ei myöskään ole lähtökohtaisesti ikävä juttu. Se vain vaatii osittain eri taitoja, ja konekäännösten kehittyessä siitä voi tulla ihan mukavaa. Minusta käännöksen ensimmäisen luonnoksen tekeminen on tällä hetkellä kääntäjän työn raskain ja samalla vähiten luova vaihe. Jos siitä pääsisi eroon, työ nopeutuisi huomattavasti ja voisi keskittyä enemmän siihen, että kielestä tulee mahdollisimman luontevaa, tarkkaa ja sopivaa käyttötarkoitukseensa.
Jos menee opiskelemaan kieliä ja vielä vähän tekniikkaa päälle, ei voi olla huonot tulevaisuuden näkymät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti riittää hommaa jatkossakin. Jonkun pitää varmistaa ja taata robotin kääntämä oikeaksi. Käytännössä ensin katsot mitä robotti käänsi ja sitten käännät ite perässä. Jos täsmää niin hyvä, mutta en ymmärrä mitä järkeä koko hommassa on koska työn määrä vain lisääntyy sen sijaan että kääntäisi vain tekstin. Nyt pitää alkaa ihmettelemään jonkun koneenkin käännöksiä siinä sivussa.
ap on osittain oikeassa. Kääntäminen on erittäin kilpailtu ala. Huonoja käännöksiä on paljon, koska niitä tehdään kiireessä. Ja osa lähes pelkällä konekääntäjällä ilman jälkieditointia.
Usein riittää, kun käännös on vähän sinnepäin. Varsinkin, jos työn tilaaja ei ymmärrä käännettyä kieltä. Tai ei välitä.
Halvin voittaa tarjouskilpailun, oli laatu mitä tahansa.
Englanti-suomi-käännökset ovat vähenemässä. Monia asiakirjoja ei enää suomenneta, koska tavistenkin englannin taito alkaa olla niin hyvä.
Itse olen asemassa, joka toisinaan ostaa käännöksiä. Toimeksianto tulee jollekin käännösfirmalle. Käytännössä heillä on kuitenkin freelancer-yrittäjiä töissä. Kaikki yrittäjän riski on ulkoistettu tälle työntekijälle, joka on yrittäjä vain näennäisesti (vrt. parturi-kampaajan vuokratuoli). Yrittäjä ilman yrittäjän vapauksia.
Toimeksiannon saa se, joka tekee halvimmalla. Näille näennäisille työntekijöille ei välttämättä tarjota edes työtiloja, vaan tekevät töitä mahdollisesti kotoa käsin. Ehkä jostakin vaatehuoneen nurkasta pahimmassa tapauksessa.
Onhan asiassa puolensa. Tiedonsiirto toimii. Eli periaatteessa voisi tehdä töitä vaikka Karibialta käsin. Henkilökohtaisesti kuitenkin tunnen kääntäjän, joka työskentelee piharakennuksessa (saa lapsiperheen elämästä työskentelyrauhan).
Minun käy jotenkin sääliksi nuo freelancer-kääntäjät. Heitä arvostetaan liian vähän pitkään koulutukseen nähden. (Ja työn laatuun, vaan töissä ei ehkä pärjää, jos liian hyvää laatu alkaisi tekemään.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut alalla parikymmentä vuotta, ja se on muuttunut siinä ajassa todella paljon. Jos mentäisiin vielä kymmenen vuotta taaksepäin, niin muutos on vielä hurjempi. Ja siis sekä hyvässä että pahassa. Konekäännösten suomennokset on vielä todella heikkoja. Vertaistekstit ja käännösmuistit kuitenkin helpottavat työtä huomattavasti. Ulkomaiset asiakkaat saattavat käyttää laadunhallintatyökaluja, jotka ei oikein istu suomeen kielen taivutuksen takia. Tosi ärsyttävää aina selittää, että esim sana tietokone on oikein, vaikka välillä lukee tietokoneelle, tietokoneella jne....
Toinen vastaaja on oikeassa siinä, että pätevä kääntäminen vaatii kulttuurin ja asiayhteyden tuntemista. Esimerkiksi englannin kielessä saattaa olla jokin monessa kontekstissa käytettävä substantiivi, jolle on suomessa monta käännöstä. Kääntäjän tehtävä on ymmärtää asiayhteys ja valita tämän mukaan oikea sana. Tästä huolimatta olen pessimistisempi kääntäjien tarpeellisuudesta tulevaisuudessa. Yhtäältä uskon konekäännösten kehittyvän edelleen, toisaalta näyttää siltä, että ihmisten odotukset oikeakielisyydestä tai käännöksen täsmällisyydestä heikkenevät. Eli teknologia ei ehkä elinaikanamme kehity siihen pisteeseen, että hyvälaatuisia käännöksiä voisi pelkästään ohjelmien avulla tehdä, mutta kääntäjien työpaikat tulevat joka tapauksessa vähenemään, mikäli nykyinen trendi jatkuu eli suomen kielen taito ja siten ihmisten kyky erottaa hyvä ja huono käännös toisistaan heikkenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä kirjallisuus? Tarvitaanhan kääntäjiä muuhunkin kuin tekniikkaan tai teollisuuteen ja siinä (kirjallisuudessa) ei kyllä mitkään koneet pärjää.
Itse tarkistan lähes aina käännettyä kirjallisuutta lukiessani kuka on kääntäjä jos teksti on eityisen sykähdyttävän hyvää/huonoa.
Vähenemään kyllä työt tulee, mutta ei loppumaan. Esim. kaunokirjallisuutta tuskin voi konekääntää pitkiin aikoihin, jos koskaan. Sen sijaan erilaiset tuotteiden käyttöohjeet, verkkosivujen eri kieliset tekstit tms kyllä varmasti tullaan melko piankin tekemään pääosin konekäännöksinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy muistaa sekin, että käännöstarpeelle ei ole ihan heti ylärajaa näköpiirissä. Kun kääntäminen teknologian avulla nopeutuu, voidaan kääntää yhä enemmän sellaisia tekstejä, joiden kääntäminen ei ole ennen ollut kannattavaa. Maailmassa on valtavasti kieliä ja yhä uudet kulttuurit pääsevät globalisaatiossa vauhtiin.
Käännösmäärien kasvu siis kompensoi sitä, että käännösalan työpaikkojen määrä mahdollisesti laskee konekääntämisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Käännettävien tekstien määrä lisääntyy koko ajan hurjaa tahtia. Konekäännökset ovat kuitenkin jo nykypäivää, ja kääntäjien työ on muuttumassa enemmän siihen suuntaan, että editoidaan konekäännöksiä. Tuo on kuitenkin (omasta mielestäni) ärsyttävää hommaa kääntämiseen verrattuna. Suomi on onneksi kuitenkin sen verran hankala kieli käännöskoneiden prosessoitavaksi, ettei ole vaaraa, että kääntäminen (tai jälkieditointi) loppuisi meidän elinaikanamme.
Niin jos kuolet huomenna. Mutta jo 10 vuoden päästä ei kääntäjillä juuri töitä tule olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon, että siinä vaiheessa kun konekääntäjät hoitavat itsekseen suurimman osan käännöksistä, robotit hoitavat todella suuren osan muistakin tämänhetkisistä töistä. Kääntäjien ammattikunta ei siis ole katoamassa mitenkään erityisen nopeasti verrattuna muihin. Tämä ihan siksi, että suurin osa teksteistä pitää ymmärtää kunnolla lähtö- ja kohdekulttuurin asiayhteydessä, jotta niitä voi oikeasti kääntää. Vain jotkut kaavamaiset, tekniset tekstit ovat tästä poikkeuksia. Kuten myös vapaa-ajan tarpeisiin suunnatut käännökset, joiden ei tarvitse olla hyviä (nykyinen Google-kääntäjä).
Minusta konekäännösten editointi ei myöskään ole lähtökohtaisesti ikävä juttu. Se vain vaatii osittain eri taitoja, ja konekäännösten kehittyessä siitä voi tulla ihan mukavaa. Minusta käännöksen ensimmäisen luonnoksen tekeminen on tällä hetkellä kääntäjän työn raskain ja samalla vähiten luova vaihe. Jos siitä pääsisi eroon, työ nopeutuisi huomattavasti ja voisi keskittyä enemmän siihen, että kielestä tulee mahdollisimman luontevaa, tarkkaa ja sopivaa käyttötarkoitukseensa.
Jos menee opiskelemaan kieliä ja vielä vähän tekniikkaa päälle, ei voi olla huonot tulevaisuuden näkymät!
Et todellakaan elä tässä maailmassa.
Tekoälyt tekevät jo lääkäreiden puolesta diagnooseja jotka on lääkäreitä parempia ja hoitavat lakiasiat täysin automaattisesti(siis paperityöt ja tietojen selvittämisen).
Tekoäly myös on ratkaissu muinaisen kielen ja itse kirjoittanut ihmistä paremmin toimivan ohjelman.
Kielenkääntä ei edes ole sieltä vaikeimmasta päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käännettävien tekstien määrä lisääntyy koko ajan hurjaa tahtia. Konekäännökset ovat kuitenkin jo nykypäivää, ja kääntäjien työ on muuttumassa enemmän siihen suuntaan, että editoidaan konekäännöksiä. Tuo on kuitenkin (omasta mielestäni) ärsyttävää hommaa kääntämiseen verrattuna. Suomi on onneksi kuitenkin sen verran hankala kieli käännöskoneiden prosessoitavaksi, ettei ole vaaraa, että kääntäminen (tai jälkieditointi) loppuisi meidän elinaikanamme.
Niin jos kuolet huomenna. Mutta jo 10 vuoden päästä ei kääntäjillä juuri töitä tule olemaan.
Onko sinulla jotain perusteluja tähän? Edellisissä viesteissä on aika monta syytä siihen, miksi kääntäjiä tarvitaan vielä pitkään.
Konekääntämisen läpimurto on ollut ihan oven takana kohta viimeiset sata vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähenemään kyllä työt tulee, mutta ei loppumaan. Esim. kaunokirjallisuutta tuskin voi konekääntää pitkiin aikoihin, jos koskaan. Sen sijaan erilaiset tuotteiden käyttöohjeet, verkkosivujen eri kieliset tekstit tms kyllä varmasti tullaan melko piankin tekemään pääosin konekäännöksinä.
Englannista ei tulla enää ollenkaan tulevaisuudessa kääntämään millekkään kielelle.
Sen osaaminen on niin yleistä että kukaan ei edes kaipaa suomen kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon, että siinä vaiheessa kun konekääntäjät hoitavat itsekseen suurimman osan käännöksistä, robotit hoitavat todella suuren osan muistakin tämänhetkisistä töistä. Kääntäjien ammattikunta ei siis ole katoamassa mitenkään erityisen nopeasti verrattuna muihin. Tämä ihan siksi, että suurin osa teksteistä pitää ymmärtää kunnolla lähtö- ja kohdekulttuurin asiayhteydessä, jotta niitä voi oikeasti kääntää. Vain jotkut kaavamaiset, tekniset tekstit ovat tästä poikkeuksia. Kuten myös vapaa-ajan tarpeisiin suunnatut käännökset, joiden ei tarvitse olla hyviä (nykyinen Google-kääntäjä).
Minusta konekäännösten editointi ei myöskään ole lähtökohtaisesti ikävä juttu. Se vain vaatii osittain eri taitoja, ja konekäännösten kehittyessä siitä voi tulla ihan mukavaa. Minusta käännöksen ensimmäisen luonnoksen tekeminen on tällä hetkellä kääntäjän työn raskain ja samalla vähiten luova vaihe. Jos siitä pääsisi eroon, työ nopeutuisi huomattavasti ja voisi keskittyä enemmän siihen, että kielestä tulee mahdollisimman luontevaa, tarkkaa ja sopivaa käyttötarkoitukseensa.
Jos menee opiskelemaan kieliä ja vielä vähän tekniikkaa päälle, ei voi olla huonot tulevaisuuden näkymät!
Et todellakaan elä tässä maailmassa.
Tekoälyt tekevät jo lääkäreiden puolesta diagnooseja jotka on lääkäreitä parempia ja hoitavat lakiasiat täysin automaattisesti(siis paperityöt ja tietojen selvittämisen).
Tekoäly myös on ratkaissu muinaisen kielen ja itse kirjoittanut ihmistä paremmin toimivan ohjelman.
Kielenkääntä ei edes ole sieltä vaikeimmasta päästä.
Ihmiskääntäjille voidaan siis heittää hyvästit samoihin aikoihin kuin lääkäreille, ohjelmoijille ja juristeille? Ei siis ihan heti, pelkäänpä...
Siinä vaiheessa, kun kone pystyy ajattelemaan kuten ihminen ja tuottamaan täydellistä tekstiä, sen kyvyt ovat jo niin pitkällä, että silloin ei tarvita mitään muutakaan ammattikuntaa enää. Että sikäli turha murehtia meidän kääntäjien puolesta. Kyborgit tulevat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käännettävien tekstien määrä lisääntyy koko ajan hurjaa tahtia. Konekäännökset ovat kuitenkin jo nykypäivää, ja kääntäjien työ on muuttumassa enemmän siihen suuntaan, että editoidaan konekäännöksiä. Tuo on kuitenkin (omasta mielestäni) ärsyttävää hommaa kääntämiseen verrattuna. Suomi on onneksi kuitenkin sen verran hankala kieli käännöskoneiden prosessoitavaksi, ettei ole vaaraa, että kääntäminen (tai jälkieditointi) loppuisi meidän elinaikanamme.
Niin jos kuolet huomenna. Mutta jo 10 vuoden päästä ei kääntäjillä juuri töitä tule olemaan.
Onko sinulla jotain perusteluja tähän? Edellisissä viesteissä on aika monta syytä siihen, miksi kääntäjiä tarvitaan vielä pitkään.
Konekääntämisen läpimurto on ollut ihan oven takana kohta viimeiset sata vuotta.
Ei todellakaan ole ollut sataa vuotta.
Tajuatko miten nopeasti tekoäly menee eteenpäin?
Juuri se tekoäly on tärkeä. Ne kielenkääntäjät mitä ihmiset normaalisti käyttää ei ole tekoälyjä. Siksi ne tekee niin paljon virheitä.
Tekoäly pystyy jo nyt ratkaisemaan tuntemattomia kieliä kun sillä on tietoa sen sukulaiskielistä. Asia mitä ei ihminen kyennyt tekemään.
Tekoäly kykenee muuttamaan puhetta tekstiksi ja toisinpäin ja jopa kääntämään sen siinä välillä.
Tekoäly kykenee ratkaisemaan puheella tehtyjä arvoituksia paljon paremmin kuin ihminen. Tekoäly kykenee nykyään jopa oppimaan pelaamaan reaaliaika strategiapeliä ilman että sitä kukaan opettaa paremmin kuin yksikään ihminen (joka on aivan järjettömän vaikeata).
Tekoäly on kyennyt tulkitsemaan ihmisen tekemää tietokonekoodia ja tekemään siitä paremman kuin huippuammattilaiset.
Tekoäly on jopa kyennyt suunnittelemaan kestävämpiä rakennelmia kuin ihminen.
Ainoa etu ihmiskääntäjiin tlähitulevaisuudessa on se että noi tekoäly omistaa isot yritykset ja valtiot. Eikä niillä todennäköisesti ole hirveästi mielenkiintoa myydä niitä halvalla.
Tosin onhan nyt useampi yritys julkistanut jonkunlaisia reaaliaika kääntäjiä jo (jotka kääntää puhetta).
Vierailija kirjoitti:
Varmasti riittää hommaa jatkossakin. Jonkun pitää varmistaa ja taata robotin kääntämä oikeaksi. Käytännössä ensin katsot mitä robotti käänsi ja sitten käännät ite perässä. Jos täsmää niin hyvä, mutta en ymmärrä mitä järkeä koko hommassa on koska työn määrä vain lisääntyy sen sijaan että kääntäisi vain tekstin. Nyt pitää alkaa ihmettelemään jonkun koneenkin käännöksiä siinä sivussa.
Tästä tulee ihan mieleen ohjelmistoalan Intia-ulkoistukset. Omakohtaiset ja kollegoideni kokemukset ovat juuri tuota samaa tasoa, eli ensin Intiassa väännetään halvalla koodi, joka pitää sen jälkeen tarkistaa (ja korjata) tilaajan toimesta. Säästöä ei siis tule yhtään, pikemminkin päinvastoin.
Mitä konekäännöksiin tulee, niin suomen kieli on niin kontekstisidonnaista, että tekoäly ei ikinä kehity niin hyväksi, että käännös vastaisi natiivin tuottamaa tekstiä. Mitähän tekoälykääntäjä saisi aikaan lauseesta "kun lakkaa satamasta, haetaan lakkaa satamasta" tai Juicen monitulkintaisesta sanoituksesta "ja ne rauhasta muistuttaa", jolle kuultuna on useita eri tulkintoja, koska sanavälit ja isot kirjaimet eivät erotu puhutussa kielessä.
Jane rauhasta muistuttaa
Jane Rauhasta muistuttaa
ja ne rauhasta muistuttaa
ja ne Rauhasta muistuttaa
Sana "rauhasta" voidaan myös tulkita rauhaksi (sodan vastakohta) tai rauhaseksi (sisäerityselin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon, että siinä vaiheessa kun konekääntäjät hoitavat itsekseen suurimman osan käännöksistä, robotit hoitavat todella suuren osan muistakin tämänhetkisistä töistä. Kääntäjien ammattikunta ei siis ole katoamassa mitenkään erityisen nopeasti verrattuna muihin. Tämä ihan siksi, että suurin osa teksteistä pitää ymmärtää kunnolla lähtö- ja kohdekulttuurin asiayhteydessä, jotta niitä voi oikeasti kääntää. Vain jotkut kaavamaiset, tekniset tekstit ovat tästä poikkeuksia. Kuten myös vapaa-ajan tarpeisiin suunnatut käännökset, joiden ei tarvitse olla hyviä (nykyinen Google-kääntäjä).
Minusta konekäännösten editointi ei myöskään ole lähtökohtaisesti ikävä juttu. Se vain vaatii osittain eri taitoja, ja konekäännösten kehittyessä siitä voi tulla ihan mukavaa. Minusta käännöksen ensimmäisen luonnoksen tekeminen on tällä hetkellä kääntäjän työn raskain ja samalla vähiten luova vaihe. Jos siitä pääsisi eroon, työ nopeutuisi huomattavasti ja voisi keskittyä enemmän siihen, että kielestä tulee mahdollisimman luontevaa, tarkkaa ja sopivaa käyttötarkoitukseensa.
Jos menee opiskelemaan kieliä ja vielä vähän tekniikkaa päälle, ei voi olla huonot tulevaisuuden näkymät!
Et todellakaan elä tässä maailmassa.
Tekoälyt tekevät jo lääkäreiden puolesta diagnooseja jotka on lääkäreitä parempia ja hoitavat lakiasiat täysin automaattisesti(siis paperityöt ja tietojen selvittämisen).
Tekoäly myös on ratkaissu muinaisen kielen ja itse kirjoittanut ihmistä paremmin toimivan ohjelman.
Kielenkääntä ei edes ole sieltä vaikeimmasta päästä.
Ihmiskääntäjille voidaan siis heittää hyvästit samoihin aikoihin kuin lääkäreille, ohjelmoijille ja juristeille? Ei siis ihan heti, pelkäänpä...
Suurin osa ohjelmoijista on turhia sukupolven kulttua (eli sellaisen 20 vuoden sisällä).
Lääkärit siirtyvät enemmän asiakastyöhön ja suuren kokonaisuuden hallintaan.
Juristit tekevät enemmän sitä käytännöntyötä eikä tee enää niitä yksinkertaisia paperitöitä.
Käännettävien tekstien määrä lisääntyy koko ajan hurjaa tahtia. Konekäännökset ovat kuitenkin jo nykypäivää, ja kääntäjien työ on muuttumassa enemmän siihen suuntaan, että editoidaan konekäännöksiä. Tuo on kuitenkin (omasta mielestäni) ärsyttävää hommaa kääntämiseen verrattuna. Suomi on onneksi kuitenkin sen verran hankala kieli käännöskoneiden prosessoitavaksi, ettei ole vaaraa, että kääntäminen (tai jälkieditointi) loppuisi meidän elinaikanamme.