Hei te vapaaehtoisesti lapsettomat!

Kannan geenivirhettä, jonka vuoksi tulen sairastumaan 100% varmuudella neurologiseen parantumattomaan (ja nopeahkosti kuolemaan johtavaan) sairauteen. Periytyvyys on 50%, enkä kestäisi sitä ajatusta, että siirtäisin tätä geeniä jollekin viattomalle lapselle. 

En jaksaisi huolehtia niistä. Ei kiinnosta leikkipuistot tai oikeastaan mikään, mitä pitää tehdä lasten kanssa. Tai ylipäänsä lasten kanssa oleminen. Pidän aikuisista enemmän, enkä heistäkään niin erityisesti. Viihdyn yksin ja puolison kanssa, näin on hyvä.

mt-ongelmat yms. en voisi ikinä olla äiti yhdellekään lapselle. En kykene tuottamaan tasapainoista kotia josta kasvaa terveitä lapsia. Olen bi-po, olen äärimäisen haju- ja ääniyliherkkä siihen pisteeseen että menetän täysin itsehillinnän ja toimintakyvyn kun ylikuormitun, minulla on unihäiriö joka vaikuttaa jokaiseen päivääni ja lisäksi kärsin äärimäisistä itsetunto-ongelmista jotka valitettavasti heijastuvat myös läheisiini. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja köyhä. 

Joskus vituttaa ja joskus suorastaan loukkaa että tällaisia asioita kehdataan kysyä. Eiköhän jokainen nainen tiedä itse varsin hyvin miksi haluaa äidiksi tai ei halua äidiksi. Joitain harvoja nettikeskusteluja lukuun ottamatta en jaksa nykyään kysyjille vastata muuta kuin että "en tykkää lapsista". 

ei kiinnosta lapset. ei niin kuin yhtään. lisäksi koska olen nainen, niin joutuisin mitä todennäköisemmin hoitamaan ne aika lailla itse. kaveritkaan eivät tee lapsia, lukuunottamatta muutamaa eronnutta, joilla on kaikilla ikävät välit ex-puolisoihin. pidän enemmän eläimistä, koirista, kissoista, linnuista ja luonnosta ylipäätänsä. olisi aivan hirveää, jos olisi huutavia lapsia.

Minulla on elämässäni muuta tekemistä kuin lasten kasvattaminen. En viitsi tuhlata parhaimpia vuosiani kiittämättömien mukuloiden kaitsemiseen. Jo parin huonosti nukutun yön jälkeen olen täysi zombie, en voisi kuvitella sellaista tilannetta vuosikausiksi. Luultavasti alkoholisoituisin, syrjäytyisin, tai minusta tulisi perhesurmaaja, enkä halua sellaista kohtaloa itselleni, sillä elämäni on nyt todella hyvää.

m36

Olen erakkoluonne ja jo ajatus puolisosta on aina ollut kauhistus, saati minusta jatkuvasti riippuvaisesta lapsesta. Olen valinnut elää yksin, vailla vastuuta kenestäkään tai mistään.

Maailmassa on jo aivan tarpeeksi ei toivottuja lapsia!

Vierailija kirjoitti:

Mikä on selityksenne sille, ettette halua lisääntyä? Lasten saaminen on oikeasti maailman kaunein asia, ja tämä yhteiskunta oikeasti tarvitsee lisää veronmaksajia pysyäkseen pystyssä. Miksi siis itsepäisesti ja tunteettomasti jätätte lapset hankkimatta?

Emme mieheni kanssa halua lapsia.

Tulevaisuuden yhteiskunnassa robotit ja keinoäly hoitaa suurimman osan töistä.

Ei ole koskaan tullut sellaista tunnetta, että haluaa lapsia. Tulen kuitenkin ihan hyvin toimeen lasten kanssa, mutta sitä omaa en ole vaan koskaan halunnut. Ei ole mikään päätös vaan olen odottanut kellon sitä kellon tikitystä, mutta ei sitä koskaan kuulunut. 

En oikein pidä ap:n aloituksesta. Hänellä on neljä lasta, hän kertoo. Kenen tahansa, jolla on lapsia, tulisi ymmärtää, että ilman lapsia elämä on paljon helpompaa, mielekkäämpää ja rikkaampaa kuin lasten kanssa. Silloin saa pitää oman elämänsä. Tämä tulee ymmärtää, vaikka olisi omia lapsia. Siksi tuollainen tyhmäksi heittäytyminen ja muiden valintojen arvosteleminen ei ole fiksua. Kuka tahansa ymmärtää, miten asiat oikeasti ovat.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on selityksenne sille, ettette halua lisääntyä? Lasten saaminen on oikeasti maailman kaunein asia, ja tämä yhteiskunta oikeasti tarvitsee lisää veronmaksajia pysyäkseen pystyssä. Miksi siis itsepäisesti ja tunteettomasti jätätte lapset hankkimatta?

Koska olen itsepäinen ja kylmä ihminen, joka ei omaa äidin vaistoa. Lapset ovat ihania ja rakastan koko sydämestäni sisareni lasta. Mutta tämä lapsi ei ole koskaan herättänyt minussa minkäänlaista äidin vaistoa tai halua perhe-elämään. 

Tiedän olevani itsekeskeinen ihminen ja tiedän, ettei minusta hyvää äitiä välttämättä tulisi. Siksipä onkin erittäin hyvä, etten lapsia hanki. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä on selityksenne sille, ettette halua lisääntyä? Lasten saaminen on oikeasti maailman kaunein asia, ja tämä yhteiskunta oikeasti tarvitsee lisää veronmaksajia pysyäkseen pystyssä. Miksi siis itsepäisesti ja tunteettomasti jätätte lapset hankkimatta?

Asia ei oikeastaan kuulu sinulle millään lailla enkä ole tilintekovelvollinen omista valinnoistani eli mamma nyt vaan keskittyy omiin asioihinsa. Eli kauniimmin sanottuna: vi**uako se sinulle kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Lasten hankkimisessa ei ole mitään järkeä. Se ei sovi filosofiaani. Minua ei haittaa vaikka yhteiskuntamme kuihtuisi kasaan.

Sama täällä. En tule missään nimessä tuomaan yhtään viatonta uutta ihmistä tähän ylikansoitettuun ja monestakin suunnasta kohti katastrofia ajautuvaan maailmaan ”tykinruoaksi”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole rahaa. Sössin nuorena raha-asiani pahasti, ja nyt olen isoissa veloissa. Penniäkään ei jää säästöön, kun kaikki raha menee velkojen maksuun. Mies on myös velkainen tyhjätasku ja alkoi lisäksi nyt 33-vuotiaana opiskella uutta alaa, eli meidän tulotaso romahti entisestään, kun toisesta tuli opiskelija. Mies on minulle rakkain ihminen maailmassa ja haluan tulevaisuuden nimenomaan hänen kanssaan, joten en aio kuunnella mitään "vaihda rikkaampaan

mieheen"-kommentteja.

Kaikki sanovat, että lasta varten pitäisi säästää vähintään kymppitonni, ja meillä ei todellakaan ole tuollaiseen varaa moneen vuoteen, enkä minä vuosien päästä todennäköisesti enää pysty lisääntymään. Siispä olen hyväksynyt tilanteen ja päättänyt olla vapaaehtoisesti lapseton.

N32

Mutta voisit hankkia ihan hyvin lapsia myöhemmälläkin iällä, kymmenenkin vuoden päästä? Aika moni nykyään hankkii lapsia siinä neljänkympin paikkeilla, ja vanhempanakin. Ap

Ap, että kehtaat puuttua toisten asioihin? Anna ihmisten olla lapsettomia, niin on parempi. Sinä vain et kestä omaa valintaasi ja yrität panna vahingon kiertämään. Muut ymmärtävät, että lapsettomana on parempi, mutta eivät kuitenkaan yritä käännyttää ihmisiä vaan kestävät sen, että ovat itse hankkineet lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tää ei oo trolli ni syyt ovat seuraavanlaisia;

- naisten asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa

- synnytyksen ja raskaana olemisen negatiiviset puolet

- mahdollisesti kehitysvammaisen lapsen tai muuten hankalan lapsen aiheuttama stressi/huoli koko loppuelämäksi

- vanhemmuus ei ole tasa-arvoista (sopivan miehen löytäminen kiven alla, taloudelliset ongelmat kasautuvat naisille)

- ei ole resursseja eikä jaksamista huolehtia lapsista

- ahdistaa ajatus ihmisesta maailmassa joka kantaisi minun geenejäni (olen vihreiden kannattaja)

- EI OLE SITÄ HALUA SAADA LAPSIA lue: jos näen lapsen, se ei herätä mitään positiivisia tunteita eikä ajatuksia

semifeministi N24

- naisten asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa

Ei lasten hankkiminen noita kyllä millään lailla heikennä ainakaan. 

- synnytyksen ja raskaana olemisen negatiiviset puolet

Ne eivät tunnu ollenkaan niin pahoilta, kun lopulta pääset pitämään sylissäsi omaa lastasi :-)

- mahdollisesti kehitysvammaisen lapsen tai muuten hankalan lapsen aiheuttama stressi/huoli koko loppuelämäksi

Ei lapsesta voi tulla kehitysvammaista ihan tuosta vain, varsinkaan jos itse on terve.

- vanhemmuus ei ole tasa-arvoista (sopivan miehen löytäminen kiven alla, taloudelliset ongelmat kasautuvat naisille)

Kyllä se on tasa arvoista, sopiva mies löytyy kyllä helposti ja taloudellisia ongelmia ei ole kun mies elättää perheen.

- ei ole resursseja eikä jaksamista huolehtia lapsista

Se on ihan vain järjestelykysymys.

- ahdistaa ajatus ihmisesta maailmassa joka kantaisi minun geenejäni (olen vihreiden kannattaja)

Mutta miksi ihmeessä ahdistaa? Oma lapsi on suurin rakkaus, mitä voit saada :-)

- EI OLE SITÄ HALUA SAADA LAPSIA lue: jos näen lapsen, se ei herätä mitään positiivisia tunteita eikä ajatuksia

Olen varma, että mielesi muuttuu vielä kymmenen-vuoden sisällä. :-)

AP

Monilla terveillä vanhemmilla on kehitysvammaisia lapsia. Sitä paitsi, moni saa kehitysvammadiagnoosin vasta kouluikäisenä tai jopa teini-iässä. Katsos kun kehitysvammaakin on eri laatua, kehitysvammainen ei tarkoita vain ja ainoastaan Downin syndrooman omaavaa ihmistä.

Kehitysvammaisten parissa työskentelevänä ja kehitysvammaisen lapsen omaavan perheen elämää sivusta seuranneena, voin sanoa, ettei kehitysvammaisen lapsen vanhempana ole todellakaan helppoa. Oli sitten kyse vaikka vain lievästä kehitysvammasta. Kehitysvammaisten lasten vanhemmat ja koko perhe ovat äärettömän kovilla. Ja joissain tilanteissa perheen ja vanhempien jaksamisen sekä kehitysvammaisen lapsen hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto on lapsen siirtyminen asumaan pois kotoa. Tämäkin on vanhemmille äärettömän raskasta ja he kokevat huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä asiasta.

Terveisin kehitysvammaisten parissa työskentelevä

Minua ei kiinnosta lapsiperhe-elämä, ahdistaa vain. En halua että joku on minusta vuosia riippuvainen ja takertuu kirjaimellisesti minuun, tarvitsen omaa tilaa ja aikaa. Minulla ei ole halua, kärsivällisyyttä eikä mielenkiintoa kasvattaa lapsia. Haluan että elämäni on mahdollisimman mukavaa ja helppoa, miksi haluaisin että se on vaikeaa ja epämukavaa? Minusta tuntuisi myös pahalta tehdä tänne lapsia, koska täällä on jo niin paljon kärsiviä lapsia, ja huonommaksi vaan menee koko ajan. Autetaan niitä jotka jo täällä ovat.

Maailmassa on niiiiin paljon muutakin tekemistä, nähtävää ja koettavaa. Ilman lapsiakin tuntuu että aika ei vaan riitä millään niiden kaikkien tekemiseen :D En halua lapsia, koska ne veisivät niin paljon aikaa elämästäni, jolloin en voisi tehdä kaikkia niitä kivoja juttuja. Enkä kyllä siis muutenkaan vaan halua lapsia, ei siihen ole sen kummempaa syytä. En vaan halua.

Maailmassa on liikaa väkeä, ruuan tuotanto on jo hidastunut ja alle kymmenen vuoden päästä ruokaa ei enää riitä kaikille. Sellaiseen tulevaisuuden maailmaanko pitäisi vielä murjoa lapsia kärsimään???

Minulla ei ole tarvetta elää elämääni lasten kautta, minulla on omakin elämä. Siksi.

Olen sairaalloisen ylipainoinen

Puolisoni sairastaa keskivaikeaa masennusta

Meillä on velkoja ja huonot tulot (toinen opiskelija)

Tarvitsisin raskaaksi tulemiseen hedelmöityshoitoja

Meillä on vakavia elämänhallinnan ongelmia, esim. siivouksen, itsestä huolehtimisen ja raha-asioiden kanssa

Summa summarum: Tässä maassa on ihan tarpeeksi lastensuojelutapauksia ilman, että me väkisin yritettäisiin sellainen vääntää.

Ehkä mä en siis ole vela, vaan pikemminkin kohtaloonsa myöntynyt. Ei sillä, ei mulla ikinä vauvakuumetta ole ollut.