vaimo haluaa etäisyyttä
Kaipaisin neuvoja naisilta.. 12v yhdessä vaimon kanssa ja 2 lasta(8v ja 11v). Meillä on pitkään ollut hyvin tiukkaa taloudellisesti ja vaimo on ollut ihan maissa koko pitkän talven. riidelty on paljon ja välillä lähes viikkojen kestänyttä puhumattomuutta. yli vuosi nukuttu eri huoneissa koska asuntomme on niin pieni ja lapset nukkuvat äitinsä kanssa parisängyssämme. vaimo on ollut 2 v työttömämänä (opiskellut kelan tuella uuteen ammattiin) koska jätti hyvän työpaikan minun ulkomaillatyöskentelyn vuoksi eikö enää päässyt samaan työhön Suomeen palattuamme. näistä johtuen vaimo on myynyt kaiken arvokkaan omaisuutensa ja katkeroitunut.. korut, merkkilaukut. pari viikkoa sitten ilmoitti että alkaa etsimään asuntoa koska ei enää jaksa elää kanssani. olen pitkään nähnyt vaimon voivan pahoin ja itsekin kärsinyt stressistä(laskut yksin minulla) sekä etäisydeestä(nukkuminen eri huoneissa).. vaimo yhtäaikaa toistelee etsivänsä asunnon koska ei halua minutla mitään koska olen jo vienyt häneltä kaiken mutta kuitenkin toistuvasti yhtäaikaa kertoo että haluaisi oman auton, uudet kengät, löhtee matkalle kaverwidensa kanssa yms. yhteiselle tutullemme sanonut että hän ei koskaan ollut minulle ykkönen. tämä satuttaa en haluaisi erota ja kaikki olisi korjattavissa mielestäni. mutta huomaan että kun yritän viestiä hänelle että asiat korjaantuvat ja että hommaan hänelle kaikki takaisin korut yms.niin hän vain ärsyyntyy enemmän 'nyt on liian myöhäistä olisit huolehtinut aikaisemmin minusta".. mitä mieltä annanko rakastamani naisen ja lasteni äidin mennä yrittämättä vai teenkö mitä voin (pystyn hankkimaan kaiken tuon hönen menettämänsä materian takaisin tosin sekin mietityttää että kun on tiukkaa niin onko rahalla nöin iso merkitys ts.kuten vanha sananlasku menee " kun rahat on loppu niin rakkauskin lentää ikkunasta") . ajatuksia/neuvoja? en haluaisi luovuttaa nyt kun rahaakin on tulossa isompi määrä. kannattaako yrittää kaikkeni vai miltä kuulostaa sivullisen silmin että ottaako kaiken irti mitä musta saa ja lähtee silti? lisäksi nyt toinen ulkomaanmatka 'kavereiden kanssa' 2 viikon sisään ja ulkonäköön panostaa yllättäen. väittää että ei ole toista jos olisi niin tämä olisi sitten helpompi käsitellä.. ajatuksia neuvoja.kiitos
Kommentit (28)
Jos tuo on ainoa syy vaimosi käytökseen, niin on kyllä pinnallinen ihminen. Ei rakkauden pitäis tollasessa tilanteessa mihinkään kadota.. vaan vahvistua. Vaikuttaa, että oli enemmän rakastunu siihen omaisuuteen.
En osaa neuvoa, tuskin kukaan gmuukaan. Asoiden laitto tekstiksi varmaan auttaa hahmottamaan itsellesi tilannettanne. Ehkä puhuminen auttaa vaimosi kanssa. Onnea yrityksessänne!
kiitos vastauksesta. oma käytökseni on ollut kutakuinkin seuraavanlaista: ärähtelyä, puhumattomuutta, loukkaantuneena oloa ( suljettu hänen löheisyydestään ulos), olen keskittynyt vuorotyöhöni, opintoihini sekä keskittynyt murehtimaan laskuja. väsynyt ja kireä sanotaanko näin. vaimo osaa loukata verbaalisesti ja tällöin sanon joko takaisin tai yleisemmin olen puhumatta viikon mikö tietty myrkyttää mutta ei munkaan tarvirtse törkeyksiö kuunnella. en kuulemma auta kotitöissä yms. ja välillä tullut sanottua että etkö muusta osaa puhua kuin materiasta jolloin herne menee nenään / vastaus on että rakkautta ei voi syödä. ehkö alkaa itselläki mitta täyttymään kun toisen odotukset työttömän elintasosta on aivan utopistiset. tosin syöhän se minuakin kun en ole voinut viedä vaimoani kahteen vuoteen yhtään minnekään.
mitä mieltä? : joku neuvoo olemaqn kylmä, etäinen, en saisi näyttää tunteitani vaan minun pitää antaa hänelle tilaa ja valloittaa hänet takaisin?! tässä on 2 lasta ja 12 v ja mun pitäisi esittää etäistä vai osaako joku neuvoa kun tuntuu että mitä enemmön yritön kommunkoida niin sitä enemmän hän ärsyyntyy..
Vierailija kirjoitti:
kiitos vastauksesta. oma käytökseni on ollut kutakuinkin seuraavanlaista: ärähtelyä, puhumattomuutta, loukkaantuneena oloa ( suljettu hänen löheisyydestään ulos), olen keskittynyt vuorotyöhöni, opintoihini sekä keskittynyt murehtimaan laskuja. väsynyt ja kireä sanotaanko näin. vaimo osaa loukata verbaalisesti ja tällöin sanon joko takaisin tai yleisemmin olen puhumatta viikon mikö tietty myrkyttää mutta ei munkaan tarvirtse törkeyksiö kuunnella. en kuulemma auta kotitöissä yms. ja välillä tullut sanottua että etkö muusta osaa puhua kuin materiasta jolloin herne menee nenään / vastaus on että rakkautta ei voi syödä. ehkö alkaa itselläki mitta täyttymään kun toisen odotukset työttömän elintasosta on aivan utopistiset. tosin syöhän se minuakin kun en ole voinut viedä vaimoani kahteen vuoteen yhtään minnekään.
Moro,
Huonolta näyttää. Kannattaa varmaan yrittää pariterapiaa vielä, mutta tuntuisi olevan melko pitkällä jo tämä prosessi. Katkeruus ei itsestään lähde ja sitten vasta eron jälkeen ulosotossa alkaa tulla niitä katumuksen tunteita, vaikka todellakaan ei haluaisi kun tehty mikä tehty. Sitä ei vaan etukäteen tiedä kukaan, kuinka paljon harmia ja mielipahaa ero aiheuttaa, mutta kyllä se aurinko sitten lopulta paistaa. Sääliksi käy vaan lapsia, joihin ero väistämättä vaikuttaa.
Sitten jos ja kun alatte sumplimaan eroasioita, niin sinulla voi olla huono omatunto ja annat sen takia turhia myönnytyksiä. En neuvo tappelemaan verissäpäin joka asiasta, mutta asiallisesti kannattaa pitää puolensa. Muista sitten, että jos sinä muutat ensin yksin ja jos tulee riitaa lasten asumisesta, niin olet siinä vaiheessa silloin heikoilla, sitä ennen olette melko tasavahvassa tilanteessa kunhan vain olet panostanut suurinpiirtein yhtä-paljon lastenhoitoon. Mutta lasten etu on tärkein tietenkin. Lasten etu ei välttämättä ole se, että äidilleen jäätyä muuttavat vieraaseen kaupunkiin ja aloittavat koulut ja elämän uudessa paikassa. Kannattaa tarkkaan miettiä, voi olla että sinulla on vain ikäviä vaihtoehtoja tässä. En neuvo kuitenkaan riitelemään jos ei ole pakko, lapset kärsivät. Ja mitä tapahtuukin, koita säilyttää eronkin jälkeen jotkin välit lasten äitiin.
Tässä sinulle eron kokeneen miehen tuntemuksia ja kokemuksia. Tsemppiä!
Eli olet laittanut oman elämäsi vaimon edelle jo vuosia. Eipä tuosta helpolla ole paluuta. Ne virheet mitä olet tehnyt on vuosien takaisia, ei ne viime kuukausien tekemiset enää merkkaa mitään. Heräsit ihan liian myöhään, sitä parisuhdetta pitää hoitaa jatkuvasti eikä laittaa uraa sen edelle..
kiito suorista sanoista. onko sulla mitään ideaa miten voisin hyvittää hänelle. teen töitä vaikka vuosia jos saan mahdollisuuden. tämä nainen on kaikkeni mutta olen ollut pitkää itsekäs ja näen sen vaata nyt.tosin perheeni eteen olen työskennenllyt ja opiskellut jotta päösisin pois vuorotyöstä
Ap. Keskustele Vaimosi kanssa, myönnä virheesi ja lupaa järjestää hänelle aikaa. Ja niistä sitten myös pidetään kiinni, ei yhtään lipsumista sinun töiden tai menojen takia. Toki hän voi olla jo niin vihainen että ette saa asiaa sovittua mutta aina kannattaa yrittää. Niin kauan on toivoa kun olette vielä puheväleissä. Ole nöyrä, älä syyllistä häntä tai uhriudu.
kiitti.näin teen, yritän kaikkeni ja yritän myös pitää pään kylmänä ja tuo lupauksista kiinni pitäminen on asia mikä minun on nyt näytettävä teoin, olen ollut huono pitämään niitä( rahatilanteen vuoksi) - vaikka ei pitäisi selitellä.vaimo ja perhe pitäisi olla ykkösiä ja lupaukset pidetään. toivon että en ole myöhässä. kiitos vielä neuvoista.arvostan kaikkien vastauksia
Pariterapia. Siellä suhde ehkä saadaan pelastettua. Ja jos ei, niin auttaa varmaan niin ,että ero hoidetaan asiallisesti, enempiä riitelemättä.
yritän saada vaimon suostumaan pariterapiaan. haluan katsoa kaikki kivet ennen en anna periksi
Älä ainakaan ole kylmä vaimoasi kohtaan, mikään ei etäännytä, satuta ja katkeroita niin paljon kuin se että toinen kohtelee kuin ilmaa. Kerro tuntemuksistasi vaimollesi, mitä hän merkitsee sinulle. Tsemppiä, toivottavasti saatte asiat kuntoon.
N34
Vierailija kirjoitti:
Pariterapia. Siellä suhde ehkä saadaan pelastettua. Ja jos ei, niin auttaa varmaan niin ,että ero hoidetaan asiallisesti, enempiä riitelemättä.
Tämä. Kun tilanne on pahasti tulehtunut ei keskustelusta tule mitään. Molemmat puolustautuvat ja syyttelevät, jolloin tilanne eskaloituu tai menee lukkoon.
Ja jos ero tulee on ulkopuolisen apu tärkeää siinä että ero ei ole liian sotkuinen ja pilaa lasten elämää ja suhdetta vanhempiin.
Kirkon kautta saa (ei kirkollista) apua kuka vaan ja muistaakseni ilmaiseksi. En ole itse käyttänyt, mutta kuullut paöjon hyvää.
Tsemppiä. Samalla jaksamisia molemmille, aikaa se ottaa.
Roinalla ei ole mitään merkitystä. Niihin ei kannata rahoja tuossa tilanteessa tuhlata.
Pelkään että tämä menee rumaksi koska molemmat niin lukossa. Vaimo ilmoitti oman ajatuksensa että lapset mwnisvät ajallisesti 50/50 ja loukkaantuneena tästä sanoin että sinä et sanele mitään vaan sitten menemme oikeuteen ja luulen tietäväni miten siellä käy (vaimon edellytykset lapsiin liittyen ovat heikommat kuin minulla, mutta tämän sanominen osui pahasti ja kadun sitä) tosin tämä oli ensimmäinen kerta kun hän lopetti huutamisen ja sanelupolitiikan. yksi lause tosin särähti korvaani :" okei sit en lähde mutta teen mitä haluan"... mitä tuo sitten paljasti hänen näkemyksistään en tiedä. toinen asia mitä täss on nyt viimepöivinä tapahtunut on että hän lähti ulkomaille naisystävänsä luo jättäen lapset minulle vaikka sanoin että minulla on iltavuoroja mutta suuttuneena (taas) sanoin että "mene hoidan lapset". hänellä pitäisi olla taloulellisesti tiukkaa ja ihmettelenkin kuinka matka on maksettu. nyt löysin pikavippifirmojen kirjeitä oostin seasta ja pelkään että hän on pikavippikierteessä eikä uskalla kertoa siitä minulle ja kohta hän on taloudellisessa "kusessa' joka sitten kaatunee minulle.. minä loukkaantuneena koitan ymmärtää vaimoa mutta tuntuu että hän pakenee tilannetta.ymmärrän myös sen että suhteemme ei ole pitkään aikaan ollut tasavertainen koska hän on niin riipouvainen minusta ja palkastani, autostani, hoidan käytännössä kaiken talouteen liittyvän.vaimo laittanut rahansa viimeviikkoina ulkonäköönsä ja vaatteisiin ja nyt viimeisimpänä 2 ulkomaanmatkaa 3 viikon sisällä. järki sanoo että toiminta ei ole vakaan ihmisen toimintaa mutta sydän yrittää ymmärtää ja välitän hänestä paljon ja selvästi hän voi pahoin. hän ei halya puhua kanssani kuin erosta ja ilnoitti mm että ei ikinä halua tunteä käsiäni kropallaan(kun puhuimme seksin puutteesta). kuinka saisin häneltä lukon auki? minkälaisella käytöksellä saisin hänet harkitsemaan liiton jatkamista? hän taitaa olla itse nyt niin syvissä vesissä että haluaa vain pois..
paha
Näistä tulee aina semmoinen provo fiilis.
Ohi on, selvästi. Tuossa vaiheessa suojelisin itseäni, vaimo on jo luovuttanut ajat sitten. Et voi pelastaa tuota enää, enkä sinuna edes haluaisi. Tuohan todennäköisesti pettää sinua, joka olisi minulle automaattinen ero.
Mutta sehän on vain mielipiteeni. Joka on helppo sanoa, kun ei ole lapsia, eikä tuommoista historiaa.
tilanne on nyt kehittynyt näin: hän palasi ulkomaanmatkalta myöhään illalla ja meni aamulla aikaisin töihin misrä viestitti että "mitä meinaat tehdä kanssani"? ja 'menemmekö sossuun puhumaan lapsista?' Ensimmäistä kertaa hän kysyy eikä sanele.. tosin kun vastasin että meillä on aika kirkon perheneuvotteluun niin ihmetteli miksi sinne pitää mennä. Töistä tullessaan laittoi avioeropaperit pöydälle ja alkoi täyttämään niitä nyt hän kuitenkin alkoi itkemään vuolaasti mitä en odottanut ollenkaan koska 3 viikkoa sättinyt minua ja kun minä itkin 3 viikkoa sitten niin ei paljon sympatiaa löytynyt minulle. yritim laittaa käteni hänen kyynärvarrelleen lohdutukseksk mutta hän veti kätensä pois.kyn yritin silittää käsivartta hän nousi pystyyn ja sanoi älä ja jatkoi itkemistä.. vaimo on todella väsyneen oloinen. hämmennenyin ja lähdin kävelylle. myöhemmin päivällä laittoi viestin että gän on masentunut kanssani.mikään ei satu enempää kuin nuo sanat. en tiedä enää mitä voisin sanoa tai twhdö jotta saisin helpotettua hänen oloaan.olen aivan rikki ja en tiedä mitä tehdä.. löysin vuoden alusta hänen päivityksiään missä hän stressaa rahan puutteesta ja yksinäisyydestä. kun yritän tukea niin hän sulkee minut ulos en haluaisi esittää etäistä mutta kohta kai pakko antaa hänelle tilaa jos kaikki mitä teen hän tulkitsee painostamiseksi. neuvoja naisilta kuinka toimia? kiitos
Kritisoit hyvin vaimoasi. Vaikea antaa neuvoja ilman että kerrot omasta käytöksestäsi (jonka toki osaat hienosti oikeuttaa). Rahan puute tuskin ainut syy tilanteeseen.