Lue keskustelun säännöt.
Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
23.04.2018 |
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, seuraatko yhä keskustelua? Anna jokin merkki itsestäsi! Vai uuvuttiko vaimon raskaus sinut tykkänään?
Ymmärsin tämän keskustelun perusteella, ettei isän rooli sovi minulle. Haluan kaikkea hyvää vaimolleni ja lapselleni. Aion päättää päiväni hyppäämällä Ruotsin laivalta mereen. Tällöin en pilaa lapseni elämää nyrpeällä asenteellani. Lesken- ja lapseneläkkeen turvin vaimoni ja lapseni voivat saada itselleen paremman elämän kuin minun kanssani.
Ap
No niin, sillä lailla, jos siis ei ole trolli.
Minunkaan miehelleni ei voi asiallisestikaan sanoa mistään epäkohdasta, kun ollaan jo teatraalisesti lähdössä "teijän on parempi ilman mua!".
Joka kerta totean, että tuon draamailuun käyttämän energian sijaan voisit kuunnella, mikä on vialla ja pohtia kanssani miten ne ratkaistaan. Mutta ei niin ei.
Eipä ole vielä lähtenyt, kaikki on mukavaa aina siihen asti, kun tulee vähäkään tiukempu paikka. Silloin ollaan taas niin lähdössä.Se on vaan, että joku kerta minä en enää jaksa sitä lähtödraamailua joka ongelman kohdalla, ja sitten tulee oikeasti se erisuuntiin lähtö.
Sinäkin voisit nyt ap ottaa tästä ketjusta oppia ja olla ebemmän sen vaimon tukena salille pakenemisen sijaan. Vaimosi tekee pahoinvoinneissaan teidän kaikki kotityöt palkkatyönsä lisäksi, joten reippaasti luuttua ja tiskiharjaa käteen ja jakamaan kotityöt tasan. Näillä ilmapiirin luulisi jo huomattavasti muuttuvan.
Miehet, nuo draamassa väkevät veljet! Miksi kohdata ongelmat, jos niitä voi paeta?
Naiset ne tuntuvat saavan riidan aikaan ihan vain, kun on astiat väärässä järjestyksessä kaapissa.
Kokemusta on.
Ei kiitos enää jonnin joutavista asioista kiukuttelua.Voi kuule, meillä riittää ihan se että pyydän kerran kuudessa vuodessa häntä käyttämään kuulokkeita musiikkiohjelmansa kanssa, kun samaa sointua oli paukutettu replaynä miljoona kertaa ja ekaa kertaa koko aikana en olisi jaksanut enää kuunnella.
Siitähän draamailtiin sitten kuukausia, miten hän ei kuulema musiikkiakaan enää saa tehdä kun siitäkin "jäkätetään".
Olisit itse laittanut peltorit päähän, niin ei olisi tarvinnut kuunnella.
Juu, sehän kuulostaa normaalilta kotielämältä, että täytyy olla peltorit päässä jottei toinen vaan edes kerran vuosikymmenessä joudu käyttämään kuulokkeita :)
Jos eroan, niin elämäni jatkuu kyllä loppuun asti sinkkuna. Olen jo oppinut, etteivät miehet kykene oikeudenmukaiseen ja molempia osapuolia kunnioittavaan yhteiselämään.
Erohan se on aina ratkaisu. Entä kompromissi?
Hanki harrastuksia ja sovi ukkos kanssa että hän soittelee sillä välin kun sinä et ole kotona vaan harrastuksissasi.Niin ettei vaan miehen tarvitse edes kerran kymmenessä vuodessa käyttää kuulokkeita, vasn naisen täytyy keksiä tekemistä häipyäkseen omasta kodistaan?
Teit juuri siitä erosta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Haluan kodin, jossa saan olla niin ettei ole pakolla lähdettävä pois tietyin väliajoin.
Taas nainen jolle ei mikään ehdotus kelpaa.
Itse olet siippasi sinäkin valinnut ja nyt kun ei ole kivaa, niin ero.
Juu, "vaihtoehdot" = mene ulos kotoasi / ole kotonasi peltorit päässä, jottei mies joudu itse joustamaan pätkääkään.
Kuten sanoin, niin EKAA KERTAA VUOSIIN pyysin käyttämään kuulokkeita kaiuttimen sijaan. Eli olin joustanut vuosia, kun itse pyysin kerrsn joustoa, niin tästä vedettiin dramaattiset herneet nenään.
Että sellaista tasavertaisuutta ja huomioonottoa.
Pakkaa luutasi noita ja lennä vuorille sitten. Äläkä täällä valita "kun mies ei jousta".
Voi ei, minähän otin juuri neuvoista opikseni ja aloitan itsekin soittoharrastuksen :)
Kuinka kissanrääkkäysääni tulee ihan perusviulusta? Ajattelin samantien perustaa yhdennaisen bändin, jossa raastam viulua, hakkaan jalkapolkimella bassorumpua ja puhallan bassotuubaan (huuliharppukin tosin käynee).
Nyt odottamaan soittohetkiä 😊
Kuka tuollaisen harpun kanssa viitsii edes olla?
Niin että miehen soitto ei häiritse, mutta minun soitto sitten häiritsee? Millä perusteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VAIMOLLASI ON RASKAUTEEN LIITTYVÄ KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA. NOPEASTI NYT VERIKOKEISIIN!
Ja unohda kaikki muut viestit täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, seuraatko yhä keskustelua? Anna jokin merkki itsestäsi! Vai uuvuttiko vaimon raskaus sinut tykkänään?
Ymmärsin tämän keskustelun perusteella, ettei isän rooli sovi minulle. Haluan kaikkea hyvää vaimolleni ja lapselleni. Aion päättää päiväni hyppäämällä Ruotsin laivalta mereen. Tällöin en pilaa lapseni elämää nyrpeällä asenteellani. Lesken- ja lapseneläkkeen turvin vaimoni ja lapseni voivat saada itselleen paremman elämän kuin minun kanssani.
Ap
No niin, sillä lailla, jos siis ei ole trolli.
Minunkaan miehelleni ei voi asiallisestikaan sanoa mistään epäkohdasta, kun ollaan jo teatraalisesti lähdössä "teijän on parempi ilman mua!".
Joka kerta totean, että tuon draamailuun käyttämän energian sijaan voisit kuunnella, mikä on vialla ja pohtia kanssani miten ne ratkaistaan. Mutta ei niin ei.
Eipä ole vielä lähtenyt, kaikki on mukavaa aina siihen asti, kun tulee vähäkään tiukempu paikka. Silloin ollaan taas niin lähdössä.Se on vaan, että joku kerta minä en enää jaksa sitä lähtödraamailua joka ongelman kohdalla, ja sitten tulee oikeasti se erisuuntiin lähtö.
Sinäkin voisit nyt ap ottaa tästä ketjusta oppia ja olla ebemmän sen vaimon tukena salille pakenemisen sijaan. Vaimosi tekee pahoinvoinneissaan teidän kaikki kotityöt palkkatyönsä lisäksi, joten reippaasti luuttua ja tiskiharjaa käteen ja jakamaan kotityöt tasan. Näillä ilmapiirin luulisi jo huomattavasti muuttuvan.
Miehet, nuo draamassa väkevät veljet! Miksi kohdata ongelmat, jos niitä voi paeta?
Naiset ne tuntuvat saavan riidan aikaan ihan vain, kun on astiat väärässä järjestyksessä kaapissa.
Kokemusta on.
Ei kiitos enää jonnin joutavista asioista kiukuttelua.Voi kuule, meillä riittää ihan se että pyydän kerran kuudessa vuodessa häntä käyttämään kuulokkeita musiikkiohjelmansa kanssa, kun samaa sointua oli paukutettu replaynä miljoona kertaa ja ekaa kertaa koko aikana en olisi jaksanut enää kuunnella.
Siitähän draamailtiin sitten kuukausia, miten hän ei kuulema musiikkiakaan enää saa tehdä kun siitäkin "jäkätetään".
Olisit itse laittanut peltorit päähän, niin ei olisi tarvinnut kuunnella.
Juu, sehän kuulostaa normaalilta kotielämältä, että täytyy olla peltorit päässä jottei toinen vaan edes kerran vuosikymmenessä joudu käyttämään kuulokkeita :)
Jos eroan, niin elämäni jatkuu kyllä loppuun asti sinkkuna. Olen jo oppinut, etteivät miehet kykene oikeudenmukaiseen ja molempia osapuolia kunnioittavaan yhteiselämään.
Erohan se on aina ratkaisu. Entä kompromissi?
Hanki harrastuksia ja sovi ukkos kanssa että hän soittelee sillä välin kun sinä et ole kotona vaan harrastuksissasi.Niin ettei vaan miehen tarvitse edes kerran kymmenessä vuodessa käyttää kuulokkeita, vasn naisen täytyy keksiä tekemistä häipyäkseen omasta kodistaan?
Teit juuri siitä erosta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Haluan kodin, jossa saan olla niin ettei ole pakolla lähdettävä pois tietyin väliajoin.
Taas nainen jolle ei mikään ehdotus kelpaa.
Itse olet siippasi sinäkin valinnut ja nyt kun ei ole kivaa, niin ero.
Juu, "vaihtoehdot" = mene ulos kotoasi / ole kotonasi peltorit päässä, jottei mies joudu itse joustamaan pätkääkään.
Kuten sanoin, niin EKAA KERTAA VUOSIIN pyysin käyttämään kuulokkeita kaiuttimen sijaan. Eli olin joustanut vuosia, kun itse pyysin kerrsn joustoa, niin tästä vedettiin dramaattiset herneet nenään.
Että sellaista tasavertaisuutta ja huomioonottoa.
Pakkaa luutasi noita ja lennä vuorille sitten. Äläkä täällä valita "kun mies ei jousta".
Voi ei, minähän otin juuri neuvoista opikseni ja aloitan itsekin soittoharrastuksen :)
Kuinka kissanrääkkäysääni tulee ihan perusviulusta? Ajattelin samantien perustaa yhdennaisen bändin, jossa raastam viulua, hakkaan jalkapolkimella bassorumpua ja puhallan bassotuubaan (huuliharppukin tosin käynee).
Nyt odottamaan soittohetkiä 😊
Kuka tuollaisen harpun kanssa viitsii edes olla?
Niin että miehen soitto ei häiritse, mutta minun soitto sitten häiritsee? Millä perusteella?
Miehesi on muusikko. Ennen ei häirinnyt ja nyt häiritsee. Miksi?
Olet kyllä lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotitöitä ovat:
- pyykkäys, vaatteet koneeseen ja koneesta pois, kuivatus, viikkaus
- astiahuolto koneella tai käsin (mulla ei ole konetta kun ei tuossa ole edes liitäntä mahdollisuutta)
- siivous (itse teen perussiivouksen kerran kk ja muutoin pidän vain järjestystä yllä ja imuroin kerran viikossa)
- petivaatteet vaihdan ja pesen kahden viikon välein.
- teen joka päivä ruuan josta mies ottaa vielä osansa töihin evääksi ja minä syön seuraavana päivänä lopun lounaaksi.Siis aivan normaaleja, perusasioita joista varmaan jokainen sinkkukin selviytyy ja osaa tehdä, ellei ole sitten uusavuton ja peukalo keskellä kämmentä.
Eikä noiden tekemiseen mene 10-12 tuntia mitenkään tai menee jos lorvii välillä eikä keskity.
Jää aikaa vielä vaunulenkille koiran kanssa aikaa ja illalla vietetään yhteistä aikaa perheen kesken.
Olen tullut siihen tulokseen että yksin teen paljon nopeammin siivouksen kuin että toinen on siinä jaloissa pyörimässä.
T. Ammatiltaan kokki ja siivooja + äiti ja ennen kaikkea nainen
Oletko sinä sattumoisin Mies-83:n vaimo? Kuulostaa kovin tutulta. Mikset sitten silitä miehesi paitoja, kun hän joutuu sen tekemään ja vielä valittaa siitä tällä palstalla?
En ole. Mieheni on syntynyt vuonna -80 eikä mekaanikko tarvitse silitettyjä paitoja kun säiliöautojen säiliöitä tekee työkseen sen liki 10 tuntia per päivä 😊
Joka päiväisin "työ" on tiskaaminen ja ruuan laitto. Pyykkiä pesen sitä mukaan kun kone on täynnä, se on parin kolmen päivän välein.
Olen äitiyslomalla ja osaan katsos jakaa kotityöt itselleni sopivaan rytmiin.
En minä osaa persiilläni vain istua, mässätä ja töllöä tuijottaa
Niiiin, joo, sä olet äitiyslomalla eli KOTONA! Kun toi ap:n vaimo kävikin kokopäivätöissä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, seuraatko yhä keskustelua? Anna jokin merkki itsestäsi! Vai uuvuttiko vaimon raskaus sinut tykkänään?
Ymmärsin tämän keskustelun perusteella, ettei isän rooli sovi minulle. Haluan kaikkea hyvää vaimolleni ja lapselleni. Aion päättää päiväni hyppäämällä Ruotsin laivalta mereen. Tällöin en pilaa lapseni elämää nyrpeällä asenteellani. Lesken- ja lapseneläkkeen turvin vaimoni ja lapseni voivat saada itselleen paremman elämän kuin minun kanssani.
Ap
No niin, sillä lailla, jos siis ei ole trolli.
Minunkaan miehelleni ei voi asiallisestikaan sanoa mistään epäkohdasta, kun ollaan jo teatraalisesti lähdössä "teijän on parempi ilman mua!".
Joka kerta totean, että tuon draamailuun käyttämän energian sijaan voisit kuunnella, mikä on vialla ja pohtia kanssani miten ne ratkaistaan. Mutta ei niin ei.
Eipä ole vielä lähtenyt, kaikki on mukavaa aina siihen asti, kun tulee vähäkään tiukempu paikka. Silloin ollaan taas niin lähdössä.Se on vaan, että joku kerta minä en enää jaksa sitä lähtödraamailua joka ongelman kohdalla, ja sitten tulee oikeasti se erisuuntiin lähtö.
Sinäkin voisit nyt ap ottaa tästä ketjusta oppia ja olla ebemmän sen vaimon tukena salille pakenemisen sijaan. Vaimosi tekee pahoinvoinneissaan teidän kaikki kotityöt palkkatyönsä lisäksi, joten reippaasti luuttua ja tiskiharjaa käteen ja jakamaan kotityöt tasan. Näillä ilmapiirin luulisi jo huomattavasti muuttuvan.
Miehet, nuo draamassa väkevät veljet! Miksi kohdata ongelmat, jos niitä voi paeta?
Naiset ne tuntuvat saavan riidan aikaan ihan vain, kun on astiat väärässä järjestyksessä kaapissa.
Kokemusta on.
Ei kiitos enää jonnin joutavista asioista kiukuttelua.Voi kuule, meillä riittää ihan se että pyydän kerran kuudessa vuodessa häntä käyttämään kuulokkeita musiikkiohjelmansa kanssa, kun samaa sointua oli paukutettu replaynä miljoona kertaa ja ekaa kertaa koko aikana en olisi jaksanut enää kuunnella.
Siitähän draamailtiin sitten kuukausia, miten hän ei kuulema musiikkiakaan enää saa tehdä kun siitäkin "jäkätetään".
Olisit itse laittanut peltorit päähän, niin ei olisi tarvinnut kuunnella.
Juu, sehän kuulostaa normaalilta kotielämältä, että täytyy olla peltorit päässä jottei toinen vaan edes kerran vuosikymmenessä joudu käyttämään kuulokkeita :)
Jos eroan, niin elämäni jatkuu kyllä loppuun asti sinkkuna. Olen jo oppinut, etteivät miehet kykene oikeudenmukaiseen ja molempia osapuolia kunnioittavaan yhteiselämään.
Erohan se on aina ratkaisu. Entä kompromissi?
Hanki harrastuksia ja sovi ukkos kanssa että hän soittelee sillä välin kun sinä et ole kotona vaan harrastuksissasi.Niin ettei vaan miehen tarvitse edes kerran kymmenessä vuodessa käyttää kuulokkeita, vasn naisen täytyy keksiä tekemistä häipyäkseen omasta kodistaan?
Teit juuri siitä erosta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Haluan kodin, jossa saan olla niin ettei ole pakolla lähdettävä pois tietyin väliajoin.
Taas nainen jolle ei mikään ehdotus kelpaa.
Itse olet siippasi sinäkin valinnut ja nyt kun ei ole kivaa, niin ero.
Juu, "vaihtoehdot" = mene ulos kotoasi / ole kotonasi peltorit päässä, jottei mies joudu itse joustamaan pätkääkään.
Kuten sanoin, niin EKAA KERTAA VUOSIIN pyysin käyttämään kuulokkeita kaiuttimen sijaan. Eli olin joustanut vuosia, kun itse pyysin kerrsn joustoa, niin tästä vedettiin dramaattiset herneet nenään.
Että sellaista tasavertaisuutta ja huomioonottoa.
Pakkaa luutasi noita ja lennä vuorille sitten. Äläkä täällä valita "kun mies ei jousta".
Voi ei, minähän otin juuri neuvoista opikseni ja aloitan itsekin soittoharrastuksen :)
Kuinka kissanrääkkäysääni tulee ihan perusviulusta? Ajattelin samantien perustaa yhdennaisen bändin, jossa raastam viulua, hakkaan jalkapolkimella bassorumpua ja puhallan bassotuubaan (huuliharppukin tosin käynee).
Nyt odottamaan soittohetkiä 😊
Kuka tuollaisen harpun kanssa viitsii edes olla?
Niin että miehen soitto ei häiritse, mutta minun soitto sitten häiritsee? Millä perusteella?
Miehesi on muusikko. Ennen ei häirinnyt ja nyt häiritsee. Miksi?
Olet kyllä lapsellinen.
Edelleen puhutaan kun YHDEN kerran pyysin käyttämään kuulokkeita. Ymmärrätkö lukemaasi?
Eli jos yhden kerran ei voi joustaa, en minäkään viitsi enää joustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, seuraatko yhä keskustelua? Anna jokin merkki itsestäsi! Vai uuvuttiko vaimon raskaus sinut tykkänään?
Ymmärsin tämän keskustelun perusteella, ettei isän rooli sovi minulle. Haluan kaikkea hyvää vaimolleni ja lapselleni. Aion päättää päiväni hyppäämällä Ruotsin laivalta mereen. Tällöin en pilaa lapseni elämää nyrpeällä asenteellani. Lesken- ja lapseneläkkeen turvin vaimoni ja lapseni voivat saada itselleen paremman elämän kuin minun kanssani.
Ap
No niin, sillä lailla, jos siis ei ole trolli.
Minunkaan miehelleni ei voi asiallisestikaan sanoa mistään epäkohdasta, kun ollaan jo teatraalisesti lähdössä "teijän on parempi ilman mua!".
Joka kerta totean, että tuon draamailuun käyttämän energian sijaan voisit kuunnella, mikä on vialla ja pohtia kanssani miten ne ratkaistaan. Mutta ei niin ei.
Eipä ole vielä lähtenyt, kaikki on mukavaa aina siihen asti, kun tulee vähäkään tiukempu paikka. Silloin ollaan taas niin lähdössä.Se on vaan, että joku kerta minä en enää jaksa sitä lähtödraamailua joka ongelman kohdalla, ja sitten tulee oikeasti se erisuuntiin lähtö.
Sinäkin voisit nyt ap ottaa tästä ketjusta oppia ja olla ebemmän sen vaimon tukena salille pakenemisen sijaan. Vaimosi tekee pahoinvoinneissaan teidän kaikki kotityöt palkkatyönsä lisäksi, joten reippaasti luuttua ja tiskiharjaa käteen ja jakamaan kotityöt tasan. Näillä ilmapiirin luulisi jo huomattavasti muuttuvan.
Miehet, nuo draamassa väkevät veljet! Miksi kohdata ongelmat, jos niitä voi paeta?
Naiset ne tuntuvat saavan riidan aikaan ihan vain, kun on astiat väärässä järjestyksessä kaapissa.
Kokemusta on.
Ei kiitos enää jonnin joutavista asioista kiukuttelua.Voi kuule, meillä riittää ihan se että pyydän kerran kuudessa vuodessa häntä käyttämään kuulokkeita musiikkiohjelmansa kanssa, kun samaa sointua oli paukutettu replaynä miljoona kertaa ja ekaa kertaa koko aikana en olisi jaksanut enää kuunnella.
Siitähän draamailtiin sitten kuukausia, miten hän ei kuulema musiikkiakaan enää saa tehdä kun siitäkin "jäkätetään".
Olisit itse laittanut peltorit päähän, niin ei olisi tarvinnut kuunnella.
Juu, sehän kuulostaa normaalilta kotielämältä, että täytyy olla peltorit päässä jottei toinen vaan edes kerran vuosikymmenessä joudu käyttämään kuulokkeita :)
Jos eroan, niin elämäni jatkuu kyllä loppuun asti sinkkuna. Olen jo oppinut, etteivät miehet kykene oikeudenmukaiseen ja molempia osapuolia kunnioittavaan yhteiselämään.
Erohan se on aina ratkaisu. Entä kompromissi?
Hanki harrastuksia ja sovi ukkos kanssa että hän soittelee sillä välin kun sinä et ole kotona vaan harrastuksissasi.Niin ettei vaan miehen tarvitse edes kerran kymmenessä vuodessa käyttää kuulokkeita, vasn naisen täytyy keksiä tekemistä häipyäkseen omasta kodistaan?
Teit juuri siitä erosta entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Haluan kodin, jossa saan olla niin ettei ole pakolla lähdettävä pois tietyin väliajoin.
Taas nainen jolle ei mikään ehdotus kelpaa.
Itse olet siippasi sinäkin valinnut ja nyt kun ei ole kivaa, niin ero.
Juu, "vaihtoehdot" = mene ulos kotoasi / ole kotonasi peltorit päässä, jottei mies joudu itse joustamaan pätkääkään.
Kuten sanoin, niin EKAA KERTAA VUOSIIN pyysin käyttämään kuulokkeita kaiuttimen sijaan. Eli olin joustanut vuosia, kun itse pyysin kerrsn joustoa, niin tästä vedettiin dramaattiset herneet nenään.
Että sellaista tasavertaisuutta ja huomioonottoa.
Pakkaa luutasi noita ja lennä vuorille sitten. Äläkä täällä valita "kun mies ei jousta".
Voi ei, minähän otin juuri neuvoista opikseni ja aloitan itsekin soittoharrastuksen :)
Kuinka kissanrääkkäysääni tulee ihan perusviulusta? Ajattelin samantien perustaa yhdennaisen bändin, jossa raastam viulua, hakkaan jalkapolkimella bassorumpua ja puhallan bassotuubaan (huuliharppukin tosin käynee).
Nyt odottamaan soittohetkiä 😊
Kuka tuollaisen harpun kanssa viitsii edes olla?
Niin että miehen soitto ei häiritse, mutta minun soitto sitten häiritsee? Millä perusteella?
Miehesi on muusikko. Ennen ei häirinnyt ja nyt häiritsee. Miksi?
Olet kyllä lapsellinen.
Edelleen puhutaan kun YHDEN kerran pyysin käyttämään kuulokkeita. Ymmärrätkö lukemaasi?
Eli jos yhden kerran ei voi joustaa, en minäkään viitsi enää joustaa.
Ja unohtui, että miksikäs minäkin en vousi ryhtyä muusikoksi? Jos kerran kotona muusikko saa soittaa perheenjäsenistä välittämättä, niin saan kai minäkin aloittaa oman torvi + bassorumpu + viulu -projektin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin varmaan sanoa goodbye avioliitolleni, kun aloitan saliharrastukseni uudelleen xD
T. Äityli
Jos toimit kuten ap, jätät kotona kaiken puolisosi hoidettavaksi ja hänet yksin taakkansa kanssa, niin kyllä.
Eli kun menen illalla salille, en saa jättää vauvaa miehen kontolle tunniksi?
Ja olen päivän ollut kotona?XD
T. Äityli
Miksi edes kommentoit tähän ketjuun? Omat lähtokohtasi ovat aivan erilaiset kuin ap:lla ja hänen vaimollaan, joka on kokopäivätöissä ja hoitaa kodin yksin (sivu 3, viesti 45). "XD"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotitöitä ovat:
- pyykkäys, vaatteet koneeseen ja koneesta pois, kuivatus, viikkaus
- astiahuolto koneella tai käsin (mulla ei ole konetta kun ei tuossa ole edes liitäntä mahdollisuutta)
- siivous (itse teen perussiivouksen kerran kk ja muutoin pidän vain järjestystä yllä ja imuroin kerran viikossa)
- petivaatteet vaihdan ja pesen kahden viikon välein.
- teen joka päivä ruuan josta mies ottaa vielä osansa töihin evääksi ja minä syön seuraavana päivänä lopun lounaaksi.Siis aivan normaaleja, perusasioita joista varmaan jokainen sinkkukin selviytyy ja osaa tehdä, ellei ole sitten uusavuton ja peukalo keskellä kämmentä.
Eikä noiden tekemiseen mene 10-12 tuntia mitenkään tai menee jos lorvii välillä eikä keskity.
Jää aikaa vielä vaunulenkille koiran kanssa aikaa ja illalla vietetään yhteistä aikaa perheen kesken.
Olen tullut siihen tulokseen että yksin teen paljon nopeammin siivouksen kuin että toinen on siinä jaloissa pyörimässä.
T. Ammatiltaan kokki ja siivooja + äiti ja ennen kaikkea nainen
Oletko sinä sattumoisin Mies-83:n vaimo? Kuulostaa kovin tutulta. Mikset sitten silitä miehesi paitoja, kun hän joutuu sen tekemään ja vielä valittaa siitä tällä palstalla?
En ole. Mieheni on syntynyt vuonna -80 eikä mekaanikko tarvitse silitettyjä paitoja kun säiliöautojen säiliöitä tekee työkseen sen liki 10 tuntia per päivä 😊
Joka päiväisin "työ" on tiskaaminen ja ruuan laitto. Pyykkiä pesen sitä mukaan kun kone on täynnä, se on parin kolmen päivän välein.
Olen äitiyslomalla ja osaan katsos jakaa kotityöt itselleni sopivaan rytmiin.
En minä osaa persiilläni vain istua, mässätä ja töllöä tuijottaaNiiiin, joo, sä olet äitiyslomalla eli KOTONA! Kun toi ap:n vaimo kävikin kokopäivätöissä...
Niin kävin minäkin eikä muakaan kukaan jalustalle nostanut kuten tässä tehdään!!! Ja kotitöitä tein töiden päälle minäkin!!!
Ja niin tekee muukin. Ainakin lähipiirissäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, seuraatko yhä keskustelua? Anna jokin merkki itsestäsi! Vai uuvuttiko vaimon raskaus sinut tykkänään?
Ymmärsin tämän keskustelun perusteella, ettei isän rooli sovi minulle. Haluan kaikkea hyvää vaimolleni ja lapselleni. Aion päättää päiväni hyppäämällä Ruotsin laivalta mereen. Tällöin en pilaa lapseni elämää nyrpeällä asenteellani. Lesken- ja lapseneläkkeen turvin vaimoni ja lapseni voivat saada itselleen paremman elämän kuin minun kanssani.
Ap
Ap:llä on sentään huumorintajua:-). Se antaa toivoa!
Toivo paremmasta huomisesta auttaa jatkamaan elämää. Tuokaa kukkia haudalleni. En ollut paha mies, vaikken isän rooliin kyennytkään. Minulla oli vain omat puutteeni, jotka olivat isäksi liian suuret. Rakkaan vaimoni ei niistä enää pitkään tarvitse kärsiä. Kun rakastat toista tosissaan, niin osaat päästää hänestä irti oikealla hetkellä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloittajan vaimo joku tärkeä henkilö kun noin vaahdotaan kuinka on raskaana, kokopäivätöissä ja tekee kotitöitä?
Niinhän tekee monta muutakin naista suomessa xD
Lopettakaa naiset työnteko heti kun plussaatte. Tulee työnantajille halvemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittajan vaimo joku tärkeä henkilö kun noin vaahdotaan kuinka on raskaana, kokopäivätöissä ja tekee kotitöitä?
Niinhän tekee monta muutakin naista suomessa xD
Vaimo. Hoitaa. Kotityöt. Yksin.
Viesti 45, sivu 3.
Mies on töissä ja salilla.
Oikeastiko sinä tyytyisit tuollaiseen parisuhteeseen?
Kas kas... Pidin ihan normina sitä että raskaana olen töissä ja teen kotitöitäkin.
Olinpa väärässä. Minne voin valittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kas kas... Pidin ihan normina sitä että raskaana olen töissä ja teen kotitöitäkin.
Olinpa väärässä. Minne voin valittaa?
Niin teet kaikki kotityöt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittajan vaimo joku tärkeä henkilö kun noin vaahdotaan kuinka on raskaana, kokopäivätöissä ja tekee kotitöitä?
Niinhän tekee monta muutakin naista suomessa xD
Vaimo. Hoitaa. Kotityöt. Yksin.
Viesti 45, sivu 3.
Mies on töissä ja salilla.
Oikeastiko sinä tyytyisit tuollaiseen parisuhteeseen?
Voi v*ttu nyt oikeesti. Mullakin käy mies töissä, normaalia. Harrastaa autoja, normaalia. Teen kotitöitä, normaalia. Minäkin käyn töissä, normaalia. Meillä on lapsia, normaalia.
Milloin normaalista on tullut epänormaalia?
Sinä et varmaan normaalielämää kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, seuraatko yhä keskustelua? Anna jokin merkki itsestäsi! Vai uuvuttiko vaimon raskaus sinut tykkänään?
Ymmärsin tämän keskustelun perusteella, ettei isän rooli sovi minulle. Haluan kaikkea hyvää vaimolleni ja lapselleni. Aion päättää päiväni hyppäämällä Ruotsin laivalta mereen. Tällöin en pilaa lapseni elämää nyrpeällä asenteellani. Lesken- ja lapseneläkkeen turvin vaimoni ja lapseni voivat saada itselleen paremman elämän kuin minun kanssani.
Ap
Ap:llä on sentään huumorintajua:-). Se antaa toivoa!
Toivo paremmasta huomisesta auttaa jatkamaan elämää. Tuokaa kukkia haudalleni. En ollut paha mies, vaikken isän rooliin kyennytkään. Minulla oli vain omat puutteeni, jotka olivat isäksi liian suuret. Rakkaan vaimoni ei niistä enää pitkään tarvitse kärsiä. Kun rakastat toista tosissaan, niin osaat päästää hänestä irti oikealla hetkellä.
Ap
Kuka tämä kirjoittaja oikein on? Miksi minusta näin kovasti halutaan päästä eroon? En tajua miten keskustelu on voinut edetä tähän suuntaan! Täällä on hirveän ilkeitä ihmisiä!
M- 34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti 33 v täällä näppis sauhuten kirjottelee tuohtuneena itseään komppaavia kommentteja :D Sitten alapeukutellaan heti niitä jotka ovat eri mieltä ja omille kommenteille peukkua.
Minä ainakin komppaan täydestä sydämestäni tätä järkevää neljän lapsen äitiä! Hän on raikas tuulahdus näihin oman elämänsä kanssa täysin hukassa oleviin kommentoijiin verrattuna. Miksi täällä pidetään niin pahana sitä, että joku on aktiivinen, järjestää elämänsä parhaaksi katsomalla tavalla, palkkaa apua, jos katsoo sitä tarvitsevansa, ja toimii eikä valita?
Ei kai sitä kukaan pahalla katsokaan, mutta jos se asia tuodaan esille oman erinomaisuuden korostamiseksi niin harvempi jaksaa siinä kehua vielä että voi miten uskomattoman hyvä ihminen sinä olet (kun tuo kyseinen kirjoittaja sen tekee jo itse). Väkisinkin tulee mieleen että onkohan tällä äidillä oikeasti ihan superhuono itsetunto kun pitää jossain vauvapalstalla alleviivata omaa erinomaisuuttaan muihin nähden. Mutta jos se hänet tyytyväiseksi tekee niin suotakoon se hänelle.
Minusta taas hänellä vaikuttaa olevan erinomaisen hyvä itsetunto. Ne, jotka uskovat itseensä, toimivat ja ottavat vastuun omasta elämästään. Minusta se on esimerkillistä eikä mitään oman erinomaisuuden korostamista.
Tässä mä ihmettelen sitä, että mitä hyötyä on parisuhteesta, jos elämästä selviää yksinkin? Mun (ja onneksi mun miehen) ajatus kumppanuudesta on se, että asioita jaetaan ja toinen ottaa vetovastuuta välillä toisen estyessä tai väsyessä. Meille oli alusta asti selvää, että jos lapsia tehdään, niitä tehdään yhdessä ja niitä hoidetaan ja kasvatetaan yhdessä. Ei niin, että molemmat ottaa vastuun omasta ja vain omasta elämästä, vaan eletään YHTEISTÄ elämää.
Ja tähän pohjautuen mä ihmettelen tätä ketjua. Toki voi tilanne olla se, että kumppani osoittautuukin toisenlaiseksi ja siihen on vain reagoitava, mutta kyllä siitä aiheesta saa ja on syytäkin vähän valittaa. Ja miettiä, että miten jatkaa. Onhan se uusi tilanne ja shokki itselle, jos tajuaa kesken vaikean raskauden, että joutuukin hoitamaan kaikki itse. On ihmisiä, joiden ensireaktio on lamaantuminen ja sitten vasta kykenee miettimään vaihtoehtoja. Me ei olla kaikki samanlaisilla voimavaroilla ja tukiverkoilla varustettuja ihmisiä. Tämä olisi syytä ymmärtää, etenkin yli kolmikymppisenä, elämää nähneenä ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kas kas... Pidin ihan normina sitä että raskaana olen töissä ja teen kotitöitäkin.
Olinpa väärässä. Minne voin valittaa?Niin teet kaikki kotityöt?
Eipä täällä palvelusväkeäkään näy. Mitä helvetin väliä sillä on?
Kai nyt aikuinen ihminen kykenee hommansa tekemään?
Ei v*ttu mitä prinsessoja nykynaiset ovat.
Korjatkaa ja huoltakaa sitten autonnekin itse. Ei siihen miehiä ja korjaamoja tarvita. Kai ne työkalut teidänkin käsissä pysyy?
Kuka tuollaisen harpun kanssa viitsii edes olla?