Lue keskustelun säännöt.
Vaimo on raskaana ja täysin eri ihminen kuin enne raskautta
23.04.2018 |
Otsikossa tuo oleellisin tulikin. Eli vaimo on toivotusti raskaana. En vaan olisi kuvitellut tämän olevan tällaista, enkä edes tiedä onko tämä normaalia.
Ennen raskautta vaimo oli sosiaalinen, energinen, iloinen, urheili monta kertaa viikossa ja seksikin maittoi. Nyt tuntuu kuin tuo nainen olisi muisto vain. Ymmärrän että alkuun ei energiaa riittänyt ja mielikin oli maassa, kun hän oksensi lähes kokoajan ekat kolme kuukautta.Ei oksenna enää, mutta on vaan väsynyt ja itkuinen kokoajan. Mieli heittelee vuoristorataa ja minä saan kaiken paskan niskaani. Ei ihminen voi olla noin jumalattoman väsynyt ja saamaton kokoajan: Nuokkuu sohvalla, eikä jaksa kotitöiden lisäksi tehdä yhtään mitään. Ei tule mukaan sosiaalisiin tapahtumiin, ei käy tapaamassa ystäviään. Kun tulee töistä kotiin, rösähtää sohvalle. Ikää vaimolla 36 vuotta, voiko tämä vaikuttaa? Syyt siihen ettei lähde urheilemaan tuntuvat jotenkin tekosyiltä: tietysti väsymys ykkössyynä aina, mutta milloin ei väsytä on kipuja nivusissa, tai hermosärkyä jalassa nesteenkertymisen takia. Aina jotain.
Ja sitten tämä itkuisuus. Tuntuu että vaimo suuttuu ja pahoittaa mielensä aivan mitättömistä asioista nykyään. Ennen niin itsevarma ja iloinen nainen tuntuu olevan epävarma hermoraunio nykyään.
Onko tämä normaalia ja sanokaa joku että saan vielä joskus vaimoni takaisin tämän kiukuttelevan sohvalla nuokkujan sijaan.
M- 34
Kommentit (1190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on niin vaikeaa kuin sen haluaa olevan
Niinpä. Vaikka jos puoliso yllättäen kuolisi ja jäisi yksin parin pienen lapsen kanssa asuntolainojen yms kanssa, niin turhaa olisi valittaa, sillä "elämä on niin vaikeaa kuin sen haluaa olevan" #elämänviisaudet
Minulle kävi juuri näin, mutta lasten takia ei auttanut jäädä suremaan vaan oli pakko jatkaa eteenpäin. Eli kyllä vaikeissakin tilanteissa voi päättää, vajoaako syvimpään masennukseen vai ponnisteleeko kaikesta huolimatta eteenpäin.
Niin, eihän tuossa vaihtoehtoa ole, mutta ei se toiminta silti sulje masennusta pois. Itsekin puuhasin puolison itsemurhan jälkeen pari kuukautta kaikenlaista, kun oli pakko. Sen jälkeen sama aika menikin sitten psykiatrisella osastolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja luulit että muutos jää tähän? Vähänpä tiedät!
Uskomaton ketju. Missä on nykyään perheen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.
Keskustelu kuulostaa, ihan kuin elettäisiin 50-60-luvulla, jolloin kyseltiin pitääkö työssäkäyvän miehen auttaa kotitöissö, kun nainen on kotirouva ja mahdollisesti perheessä on vielä kotiapulainen ja kaikki kulut maksetaan miehen palkalla.
Naisten työssäkäynti yleistyi 70-luvulla ja ainakin meillä js omassa tuttava- ja ystäväpiirissä kotityöt jaettiin puolisiksi ja jokaisen miehen kunnia-asia oli huolehtia perheestään ja erityisesti raskaana olevan puolison. Ja sama meininki jatkuu edelleen.
Nyt en enää pitkään aikaan ole kuulut edes kunnia-sanaa mainitsevan, vaan minä, minä ja minä - tulen hulluksi, jos elämä ei jatku entiseen malliin, vaikka ollaan hankkimassa lapsia?
En todella ymmärrä, mihin kaikkeen nykynaiset oikein suostuvat. Luulen ap. tapauksessa hänen elämänsä jatkuvan samaan malliin, kuin lasta ei olisi olemassakaan, ainakin merkit ovat siihen suuntaan ja naisen vastuulle jää lapsi ja kotityöt. Ja ainoa asia mistä pidetään tasapuolisesti kiinni, on jakaa perheen kulut puoliksi. Puhumattakaan, että puolet äidin ansionmenetyksestä maksaisi mies. Ei, vaan nainen ottaa vaikka pankkilainan, maksakseen puolet kulunsa.
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?
Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko urasi myös? Entä jos sairastut kroonisesti tai vaan pitkäaikaisesti tai muuten vaan vakavasti, kuka nuo sitten hoitaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joidenkin naisten ei kannata lapsia tehdä kun normaali äitiys on noin suuri ongelma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko urasi myös? Entä jos sairastut kroonisesti tai vaan pitkäaikaisesti tai muuten vaan vakavasti, kuka nuo sitten hoitaa?
Ura on jäissä koska äitiysloma. Ihan tavallista arkea tämä on. En ole niin kädetön että tarvitsen miehen joka paikkaan mukaan. Tai kotitöitä tekemään.
Oletko koskaan kuullut kotiavusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukahan ne kotityöt on oikeen hoitanut ennen raskautta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko urasi myös? Entä jos sairastut kroonisesti tai vaan pitkäaikaisesti tai muuten vaan vakavasti, kuka nuo sitten hoitaa?
Ura on jäissä koska äitiysloma. Ihan tavallista arkea tämä on. En ole niin kädetön että tarvitsen miehen joka paikkaan mukaan. Tai kotitöitä tekemään.
Oletko koskaan kuullut kotiavusta?
Niin eli olet luopunut urastasi jonkun vinkuvan ja salille pakenevan miehen vuoksi? Entä sitten, kun olet kädetön, kun kätesi on kipsissä, osallistuuko mies sitten vai onko sinun mietittävä, kenet hälyytät tai palkkaat apuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai nyt jo on ongelmaa?
Haluaisin kuulla kun lapsen syntymän jälkeen tulee äkillisiä lääkärireissuja jne
Onks äijä salilla että jaksaa ?
Rouva hoitaa kaikki nämä?
Kunnon nynny heheee.
Tiesitkö että paikalla olo on rankkaa, ei poissaolo.
Vaimo äitinä hoitaa ne. Ja ongelma oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on edesvastuutonta edes hankkiutua raskaaksi, ellei nainen ole henkisesti valmistautunut kantamaan vastuuta valinnastaan yksin. Täällä joku sanoi, että raskaus on vanhempien yhteinen projekti, mutta käytännössä se ei sitä kuitenkaan ole. Ei milloinkaan. Naisella on kaikki päätösvalta päättää raskaus tai jatkaa sitä, ja oletan kyllä kaikkien älykkäiden naisten pohtivan raskaaksi tullessaan siihen liittyviä riskejä, mahdollisia ja väistämättömiä kipuja ja kehossa tapahtuvia muutoksia. Mikäli nainen näistä riskeistä huolimatta päättää jatkaa raskautta, vastuu on viime kädessä yksin hänen ja vastuusta turha valittaa. Aina voi myös jättää lapset tekemättä ja kivut kärsimättä.
Missä täällä ketjussa olet nähnyt aloittaja raskaana olevan vaimon valittavan mistään?
Ketju on pullollaan Ap:ta kritisoivia kommentteja, joissa häntä käsketään "kasvamaan aikuiseksi" ja "olemaan mies", lopettamaan harrastuksensa, ottavan päävastuun kotitöistä ja jäämään kotiin sohvalle röhnöttämään vaimon viereen, vaikkei itse haluaisi. Jos raskaana oleminen tarkoittaa tilapäistä vammaa, joka estää naista suoriutumasta normaaleista arkirutiineista ilman toisen ihmisen apua, naisen kannattaa miettiä, onko lapsen hankinta hänelle hyvä ratkaisu. Raskaana oleminen ja siihen liittyvät ongelmat kun tulevat automaattisesti paketin mukana. Jos nainen kuitenkin päättää jatkaa raskautta näiden ongelmien mahdollisuudesta tietoisena, hänen pitää kyetä kantamaan vastuu yksin sekä itsestään että lapsesta. Mies ei ole millään lailla vastuussa siitä, että nainen päättää uhrata kehonsa ja olla keskeyttämättä raskautta.
Voi hyvä luoja! Ap:n vaimo käy töissä, tekee kaikki kotityöt ja vielä ap:lle ruoat, eli hänellä ei ole mitään ongelmia suoriutua enemmästäkin kuin "normaaleista arkirutiineista" (kun normaalia olisi se, että kotityöt tehdään puoliksi). Ap:llahan tässä ongelmia on sen suhteen, että vaimon tarvitsee levätä enemmän kuin ennen tehtyään tuon kaiken. Mikä on edelleenkin täysin normaalia.
Joo, mutta miksi AP:n pitäisi uhrata oma elämänsä sen vuoksi, että vaimo päätti jatkaa raskautta? Syytönhän AP siihen on.
Heikko trollausyritys. Lopeta tuo jankkaaminen tuosta miehen osattomuudesta raskauteen ja keksi jotain parempaa.
En ihan oikeasti trollaa. Tämä on minun mielipiteeni. Minusta naisen kuuluu tiedostaa ja tunnustaa oma vastuunsa ja aktiivisuutensa raskauden jatkamisesta päätettäessä. Vaikka yhteiskunta olisi muuten kuinka patriarkaalinen ja naista alistava, tämä asia jos jokin on sellainen, jossa naisella on kaikki valta. Joidenkin vaan tuntuu olevan vaikea hyväksyä sitä, että vallan mukana tulee myös vastuu siitä, miten sitä valtaa käyttää.
Mä en nyt oikein ymmärrä? Sun mielestä siis parisuhteessa, molempien toivomaa vauvaa odottaessa, ei ole raskaana olevalla "oikeutta" pyytää tukea ja töiden uudelleenjakoa, jos raskaus sattuukin olemaan vaikeanpuoleinen, koska on ihan itse ottanut riskin siitä, että raskaus ei suju kuin strömsöössä?
Mulla on edelleen käsitys, että parisuhde on yhteispeliä. Että tuetaan toista, kun toisella on vaikeaa ja iloitaan yhdessä, kun niitä ilon hetkiä tulee. Että tehdään kompromisseja ja uhrataan välillä osia omasta elämästä sen toisen hyväksi. Muutenhan ette elä yhteistä elämää, elätte vain omia elämiänne rinnakkain.
On oikeus pyytää tukea mutta oltava varautunut myös siihen, ettei sitä jostain syystä saa. Lisäksi täällä on ehdotettu, että Ap esim. lopettaisi saliharrastuksensa kokonaan, mikä on mielestäni kohtuutonta. Ei lainkaan kompromissi.
Ja mies voi varautua siihen, että jos ei tukea vaimolle tipu, ei ole kohta sitä vaimoakaan. Jos molemmat sen lapsen haluaa, ei ole mitenkään kohtuullista, että vain toisen elämä menee siitä uusiksi.
Ja kukaan ei ole ehdottanut, että ap lopettaisi saliharrastuksensa kokonaan loppuiäksi, vaan siksi aikaa, että vaimo voi paremmin, jos tarve näin vaatii. Se on kompromissi.
Mahtavaa ajattelua. Vaimon on ok luopua omasta hyvinvoinnistaan raskauden ajaksi, mutta mieheltä ei saa pyytää edes saliharrastuksensa vähentämistä hetkellisesti jotta pystyisi olemaan väsyneen vaimonsa tukena.
Se vaimo on ihan itse valinnut olla raskaana ja ottanut riskin hyvinvoinnistaan luopumisesta. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko myös työurasi, eläketurvasi, entä jos sairastut tai sattuu tapaturma, puoliso kuolee tai teille tulee ero.
Eikö sinulla ole muuta kuin koti ja lapset?
Ja miksi haluat olla omassa perheessä ja suhteessa noin epätasa-arvoisessa asemassa. Saatko siitä jotakin tyydytystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko urasi myös? Entä jos sairastut kroonisesti tai vaan pitkäaikaisesti tai muuten vaan vakavasti, kuka nuo sitten hoitaa?
Ura on jäissä koska äitiysloma. Ihan tavallista arkea tämä on. En ole niin kädetön että tarvitsen miehen joka paikkaan mukaan. Tai kotitöitä tekemään.
Oletko koskaan kuullut kotiavusta?
Miten monta lasta teillä on? Mutta ihan kiva, että olet tyytyväinen järjestelyynne. Tosin voi olla, että 30 vuoden kuluttua alat jo väsyä siihen, että kaikki jää sinun hoidettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Äitien hommista? Luinko nyt oikein? Meillä on välillä mieskin käynyt yksin lapsen kanssa neuvolassa. Ei kukaan kuulemma ole minua siellä silloin kaivannut. Hyvin ovat käynnit sujuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko urasi myös? Entä jos sairastut kroonisesti tai vaan pitkäaikaisesti tai muuten vaan vakavasti, kuka nuo sitten hoitaa?
Ura on jäissä koska äitiysloma. Ihan tavallista arkea tämä on. En ole niin kädetön että tarvitsen miehen joka paikkaan mukaan. Tai kotitöitä tekemään.
Oletko koskaan kuullut kotiavusta?
Niin eli olet luopunut urastasi jonkun vinkuvan ja salille pakenevan miehen vuoksi? Entä sitten, kun olet kädetön, kun kätesi on kipsissä, osallistuuko mies sitten vai onko sinun mietittävä, kenet hälyytät tai palkkaat apuun?
Sitten vinkutaan iäkkäitä ja työssäkäyviä isovanhempia apuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko urasi myös? Entä jos sairastut kroonisesti tai vaan pitkäaikaisesti tai muuten vaan vakavasti, kuka nuo sitten hoitaa?
Ura on jäissä koska äitiysloma. Ihan tavallista arkea tämä on. En ole niin kädetön että tarvitsen miehen joka paikkaan mukaan. Tai kotitöitä tekemään.
Oletko koskaan kuullut kotiavusta?
Niin eli olet luopunut urastasi jonkun vinkuvan ja salille pakenevan miehen vuoksi? Entä sitten, kun olet kädetön, kun kätesi on kipsissä, osallistuuko mies sitten vai onko sinun mietittävä, kenet hälyytät tai palkkaat apuun?
Mieheni ei vingu eikä käy salilla. Autoharrastaja ja tiesin alusta saakka mihin soppaan lusikkani laitoin.
Osallistuu kyllä perhe-elämään. Itse käyn salilla joka toinen ilta.
Meille ei perhe-elämä ongelma ole, kuten monelle kommentoijalle näköjään on. Vauva 4kk.
Elämä on valintoja ja valintoja.
Oletko kuullut kotiavusta koskaan?
Apua saa arkeensa kun sitä osaa avata suunsa. Ei ole vaikeaa. Sitä varten neuvola on että siellä voi puhua myös siitä omasta jaksamisestaan. Tai jos äkillisiin tilanteisiin tarvitaan apua.
Perhe-elämä on sellaista joksi sen itse tekee.
Raskaus tekee joistakin naisista tuollaisia naisvauvoja. Byäääh en mä jaksa tuokaa suklaata
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin naisten ei kannata lapsia tehdä kun normaali äitiys on noin suuri ongelma
Tuleva isähän tässä eniten on kipuillut. Aloitus oli jo aikamoista valitusvirsi ja vaikerointi on vain ketjun aikana kiihtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten monelle tuntuu olevan ongelma hoitaa perusasioita?
Miten te oikein selvätte perhe elämästä?Uskomattomia kommentteja.
Mä hoidan neuvolat ja lääkärikäynnit. Se on yksi meidän äitien hommista :D
Hoidan kodin. Hoidan lapset. Hoidan koiran. Pääsääntöisesti. Aika kuluu mukavasti kun on tekemistä :)
Hoidatko myös työurasi, eläketurvasi, entä jos sairastut tai sattuu tapaturma, puoliso kuolee tai teille tulee ero.
Eikö sinulla ole muuta kuin koti ja lapset?
Ja miksi haluat olla omassa perheessä ja suhteessa noin epätasa-arvoisessa asemassa. Saatko siitä jotakin tyydytystä?
En koe asiaa noin. Olen nyt äitiyslomalla ja mitä mun täytyisi sitten tehdä? Vauva 4 kk.
Ulkoilen, teen kotihommia, hoidan neuvolat, pääsen katsokaas autolla liikkumaan ja jalatkin toimii. Näen toisia äitejä kahviloissa silloin tällöin.
Ja ongelma oli niinko missä?
Ai nyt jo on ongelmaa?
Haluaisin kuulla kun lapsen syntymän jälkeen tulee äkillisiä lääkärireissuja jne
Onks äijä salilla että jaksaa ?
Rouva hoitaa kaikki nämä?
Kunnon nynny heheee.
Tiesitkö että paikalla olo on rankkaa, ei poissaolo.