Vapaaehtoisesti sinkut: miksi ette ole halunneet miestä/naista?

19 tekee vielä lisähuomautuksen:

näistä syistä johtuen en ole halunnut ns. panokaveria alias fuckbuddyakaan, koska sekin olisi minusta ahdistavaa sitoutumista kumppaniin tai kumppanintapaiseen (sillä olisi mun puhelinnumero ja osoite ja oikea nimi ja AAAAARGH EI EI EI).

Varmasti miehistä/pojista löytyisi mielin määrin tällaiseen suhteeseen sopivia, mutta itse en halua minkäänlaista suhdetta kenenkään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä voinko sanoa että olen vapaaehtoisesti sinkku. On musta pari miestä joskus ollut kiinnostunut mutta en pystynyt kiinnostumaan heistä vaikka ei heissä välttämättä mitään vikaa ollutkaan. Itse taas yleensä kiinnostun miehistä jotka eivät kiinnostu musta. Yleensä jo valmiiksi mahdottomista, eli liian eri-ikäisistä, varatuista tai julkkiksista. Kai mussa on sitten jotain vikaa.

Sinulle sopisi seurustelu — eli tila jossa pääset tutustumaan toiseen ja itseesi. Seurustellessa ei tarvitse olla ”valmis”

Olen kyyninen ja kompleksinen. Luulen että ihmiset ihastuvat lähinnä harhakuvitelmiinsa toisesta ihmisestä. Jos tapaisin jonkun vaimoa etsivän miehen ja tämä pitäisi minua mukavana, ihastuisi ja pitäisi sopivana vaimokseen - no, eikö minulla olisi sille miehelle lähinnä välinearvo, olisin arvokas ja "rakastettava" sen takia mitä mies minusta saisi.

Itse en pysty rakastumaan enkä tietenkään kiinnostumaan niistä miehistä jotka saatavilla olisivat.

En pidä seksistä enkä halua muutakaan fyysistä tai henkistä läheisyyttä. 

Miehenä on paljon helpompaa sinkkuna. Nainen käskee ja määräilee. Pitää mennä sinne ja tänne ja  tehdä sitä ja tota. Ihan mukavaa sekin joskus on, mutta kyllä oma rauha on parasta. m40v

Vierailija kirjoitti:

- En myöskään haluaisi jakaa elämän ns. rumaa puolta kenenkään kanssa. En halua kenenkään todistavan miltä näytän tai varsinkaan haisen, kun olen ollut viikon kuumeessa enkä ole käynyt sinä aikana kertaakaan suihkussa. En halua ketään viereiseen huoneeseen kuuntelemaan, kun väännän vessassa krapularipulia. En halua kenenkään nukkuvan kanssani samassa sängyssä silloin, kun unissa pyörimiseni takia menkkaside luiskahtaa paikoiltaan ja verta pääsee lakanoille asti, tai kun suoli rentoutuu nukahtaessa ja päästelee ilmoille päivän aikana pidätellyt pierut. En halua kenenkään näkevän, kun itken surulliselle leffalle kirjaimellisesti räät poskilla. Haluan röyhtäistä kun röyhtäyttää, napata haarukalla lattialle pudonneen nugetin ja syödä sen, maata rentona selaamassa puhelinta kaksoisleuka satelliittikuviin asti erottuen. Toisen ihmisen läsnäollessa en kehtaisi.

Olen tehnyt nämä kaikki parisuhteessa ja silti tullut hyväksytyksi ja rakastetuksi. Parisuhteen paras osio on, kun naamiot pudotetaan ja kaikista paljastuu epävarma ja pierevä olio. Kukaan ei ole täydellinen eikä valmis. Rohkeasti rakkauteen!

Väitän aina muille, että en ole tavannut sopivaa. Tosiasiassa pelkään, että en kelpaa kenellekkään "normaalille".

Tämä sama pätee aivan jokaiseen sinkkuun joka väittää etsivänsä "sitä oikeaa". Näin nimettömänä sen voi tunnustaa. Oikeassa elämässä ei ikinä.

Olen ollut kaksi kertaa avoliitossa eikä kummassakaan suhteessa ollut mitään selkeää vikaa (mustasukkaisuutta, päihdeongelmia tms). Molemmilla kerroilla kuitenkin tuntui samalta kuin jos olisin asunut vielä vanhempieni luona. Vaikka mitään varsinaista lupaa ei omiin menemisiin tarvinnutkaan, oli kuitenkin ilmoitusvelvollinen. Omiin haluamisiini ja tarpeisiini piti olla perustelut. Isompiin juttuihin piti löytää molempia tyydyttävä kompromissi, joka ei yleensä ollut sellainen, mikä olisi ollut kummankaan toive. Sinkkuna voin itse päättää missä asun, vaihdanko  työpaikkaa, lähdenkö opiskelemaan, mihin käytän säästöni jne. Sinkkuna ei tarvitse huomioida toista sellaisissakaan asioissa, ettei tämä esim turhaan laita kotona ruokaa, kun minä päätänkin töistä lähtiessäni käydä ravintolassa syömässä. Pitää ilmoittaa ja jos toinen onkin jo aloittanut ruuanlaiton, joutuu menemään ravintolaan jonain muuna päivänä. 

Lisäksi oli paljon arjen nippeliasioita, jotka ärsyttivät. Perunankuorimaveitsi tai sakset ei ollut siellä, missä niiden kuului olla. Aamulla mulle ei ollut lainkaan kahvia, koska toinen oli käyttänyt illalla ja aamulla ennen töihin lähtöään viimeiset kahvinporot sen sijaan, että olisi säästänyt mullekin yhteen mukilliseen. Kaupasta ei oltu tuotu vessapaperia, vaikka viimeinen rulla oli käymässä vähiin. En usko, että miehet tekivät tuota tahallaan, he vain eivät osanneet ajatella, että taloudessa asuu toinenkin tai jos ajattelivatkin, se toinen ei ole heidän äitinsä. Sinkkuna tiedän, missä mikäkin tavara on ja mikä on minkäkin asian kulutus. Eikä tarvitse aamuäreänä räjähtää keittiössä, kun ei olekaan yhtään kahvia. 

Miehet ovat mukavia, viihdyn heidän seurassaan, mutta en yksinkertaisesti halua jakaa varsinkaan kotiani kenenkään muun kanssa. 

Up

Olen mieluummin yksin kuin "ihan ok"-suhteessa. Edellinen vakava suhde päättyi, kun mies joi niin paljon, että juomisen vaikutukset näkyivät sängyssä.

Haluaisin itse suhteessa seksiä vaikka aamuin illoin ja kaikissa mahdollisissa asennoissa. Ei vaan onnistu mikään puoliveltolla.. Niin kurjaa, kun muuten maailman ihanin mies voikaan juoda miehisyytensä ja terveytensä.

En pystynyt jatkamaan suhdetta.

Koska en halua ottaa ketään väkisinkään, niin kai tähän on jotenkin kasvanut ja sisäistänyt, että minun on parempi pysyäkin sinkkuna. Nuorempana yritin, yritin useammankin kerran, mutta koskaan ei "kolahtanut" tai onnistunut niin hyvin, että siitä olisi muodostunut, jotain sellaista, jota voisi kutsua parisuhteeksi. Onneksi on muitakin asioita, joita voin haluta ja jaksan tavoitella; vaikka toki välillä tuntuu turhauttavalta; mutta en ole vakuuttunut, että parisuhde automaattisesti poistaisi tällaisen turhautumisen. Uskon kyllä ja toivon, kenties sinisilmäisesti, että ainakin hyvässä parisuhteessa puolin ja toisin tsempattaisiin ja kannustettaisiin ja yksinkertaisesti vain oltaisiin ja elettäisiin toisen rinnalla. Enkä nyt tarkoita, että kaikesta tulisi olla samaa mieltä ja jokainen kumppanini asia tai jutun pitäisi kuulua myös minulle. 

Koska ei seksi ei onnistu, ja sitähän ne miehet haluaa. Ainakin alussa. Pitäisi olla näin ja noin ja tehdä sitä ja tätä ja edestä ja takaa ja väärinpäin. En pysty enkä halua.

Olisi ihanaa jakaa elämä miehen kanssa ja viettää romanttista aikaa yhdessä, mutta seksi pilaa kaiken. Niinpä jään yksin, lapsiakaan en tule saamaan, ja edessä lienee vielä viitisenkymmentä vuotta jolloin pitäisi keksiä hyödyllistä tekemistä elämälleen.

Vierailija kirjoitti:

Koska ei seksi ei onnistu, ja sitähän ne miehet haluaa. Ainakin alussa. Pitäisi olla näin ja noin ja tehdä sitä ja tätä ja edestä ja takaa ja väärinpäin. En pysty enkä halua.

Olisi ihanaa jakaa elämä miehen kanssa ja viettää romanttista aikaa yhdessä, mutta seksi pilaa kaiken. Niinpä jään yksin, lapsiakaan en tule saamaan, ja edessä lienee vielä viitisenkymmentä vuotta jolloin pitäisi keksiä hyödyllistä tekemistä elämälleen.

On tuokin raskas ennakko oletus miehelle (tai miehille), jos tai kun oletetaan että mies kuin mies niin sitä aina kiinnostaisi naisen kanssa harjoittaa seksiä. Ja jos sitten meiehnä et haluakaan yhtä pian seksiä naisen kanssa, niin saatat saada kuulla kunniasi, että onko mahd. sittenkin kaappihomo, jotenkin sairas tai häpeää pientä munaansa niin paljon, ettei pysty, vai mikä on.

Tai sitten sanoja ryhtyy marttyyriksi ja kääntää miehen haluttomuuden itseensä: Kyllä varmasti mies suostuisi jos mulla olisi isommat rinnat tai jos olisin blondi tai kuitenkin musta ja tai n. vuotta nuorempi tai ainakin xx kiloa kevyempi jne, mitä hyvänsä. - Ikään kuin meillä kaikilla ei olisi lainkaan oikeutta kieltäytyä seksistä sukupuolestamme riippumatta ilman, että asiaa tarvitsisi sen kummemmin perustella. Tai, että haluttomuutemme johtuisi aina jostain niin yksinkertaisesta kuin kumppanin ulkonäkö.  

Toinen juttu tietysti on, että jos suhde on jo syventynyt kumppanuudeksi ja on jo jotain sellaista josta saattaisi (muutoin) puhua muodossa "meidän parisuhde" , niin jos silloin halut ja toiveet seksinkin saralla menevät alin omaan ristiin, - niin saatetaan toki joutua tilanteeseen, jossa on viisainta kysyä, että mitkä on tai ovat ne asiat, jotka saavat jatkamaan ja haluamaan olla yhdessä myös tulevaisuudessa.     

Ei kiinnosta läheisyys ja tykkään olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Kuka sitä muijan jatkuvaa natkutusta jaksaisi jokaisesta asiasta kuunnella? Säästän siis korviani.

M 28

Siinä säästää samalla itseään ja sydäntään, kun ei ala pukkaamaan tulppaa kun fiduttaa niin rajusti sellainen kälkätys. Se käy hermojen lisäksi verenpaineiden ja sydämmen päälle kun joutuu harpun natkutusta kuuntelemaan. Sen kun jättää väliin niin saa välittömästi stressivapauden myötä lisää elinvuosia.

En ole löytänyt ihmistä jonka kanssa olisi hyvä olla niin fyysisesti kuin henkisesti. Tuntuu, että monet haluavat vain paistatella läsnäolossani antamatta itse mitään. Sitten on sellaisia, jotka ajattelevat pistävänsä minut johonkin ihmeen muottiin ja sivuuttavat koko henkisen puolen kokonaan. En myöskään pysty olemaan pitkään kovin negatiivisessa seurassa.

Koska parisuhteessa minusta kuoriutuu kunnon persläpi. Minusta tulee mustasukkainen ja omistushaluinen. Olen koko ajan varpaillani, että milloin toinen pettää. Etsin siitä merkkejä. Etsin myös merkkejä siitä, että toinen on kyllästynyt minuun.

Viimeisin suhdeviritelmä kaatui taas tuohon. Mies oli kavereiden kanssa viikonlopun reissussa. Minä stalkkasin miehen Facea ja Whatsappia ja mietin onko se jonkun naisen luona. Vedin yksinäni kännit, koska en kestänyt pahaa oloani, kun pelkäsin miehen pettävän. Ei tuollainen ole lainkaan normaalia. Parempi siis olla yksin, koska en usko, että terapia auttaisi mitään. Äitini on ihan samanlainen. Minkäs sille persoonalleen voi. 

Miehissä ei ole kovin hyvä tarjonta. Moni heistä hakee ilmaista koti- ja seksiorjaa ja sellainen ei kelpaa.

Ei sillä ettenkö halua naista, mutta en halua sitoutua vain yhteen sellaiseen :-).

Miksi haluaisin jonkun jatkuvasti kimittävän naisen roikkumaan kämpille? Kiitos tinderin ei tarvitse edes tuoda niitä omaan kotiin, vaan tuuttaaminen hoidetaan yleensä naisten kämpillä. Kaiken lisäksi naiset ovat nykyään pettäjiä joten jos alat suhteeseen, niin tulet varmana petetyksi... kavepiiriä tarkkailemassa huomaa kuinka usein parisuhteessa olevat naiset pettävät.