Miten pääsen eroon liian pitkään viipyvistä vieraista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höh, itse varmaan olen yleensä tuollainen vieras. Eikö muka olisi tökeröä vieraan lähteä sillä sekunilla, kun emäntä vihjaa ensimmäisen kerran lähdöstä? Minusta on vaikeaa vaan lähteä pois kylästä, koska viihdyn ystävieni luona ja itse ainakin tulen tosi surulliseksi aina omien vieraideni lähtiessä pois. Toivon omien ystävieni suhtautuvan pitkiin vierailuihin samalla tavalla kuin minä eikä tällä teidän tyylillä.. Kai omat ystäväni sanoisivat suoraan, että vierailen liian pitkään jos tuntevat oikeasti niin? :/

Jos emäntä joutuu vihjaamaan lähdöstä, on vierailuaika ylitetty jo aikaa sitten!

Taisi olla provoilua varten kirjoitettu tuo kommentti johon vastasit. Näinhän se silti on. Ei vieraille aleta ehdottaa lähtöä, jos heidän vielä halutaan kylässä viipyvän. Lähtöä ehdotetaan silloin, kun isäntäväki alkaa jo olla huolissaan siitä, ettei vieras vaikuta lähtevän kylästä pois kulumallakaan. Tällöin vieraaseen on jo aikoja sitten kyllästytty ja isäntäväki on helpottunut, kun hän vihdoin lähtee pois.

Vierailija kirjoitti:

Keitän vielä kahvit, ennen kun lähdette siis lähtökahvit

Kaikenlaisen tarjoilun äärelle vieraat jumahtavat pitkäksi aikaa istumaan ja juttelemaan. Ei nopeuttaisi lähtöä, vaan pitkittäisi runsaasti.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, kun ne "kyläluudat" aina ovat kauheita pummeja?

Osittain totta. Kylään pitkäksi aikaa pesiytyvät ihmiset harvoin tuovat mitään mukanaan isäntäväelle. Pullien tuominen olisi ihan kohteliasta, jos kylässä juodaan parit kahvit ja syödään vielä lounas tai illallinenkin.

Vierailija kirjoitti:

Monikin ketjussa on haukkunut APn tossukaksi/epäkohteliaaksi, ja samaan hengenvetoon ehdottanut äärimmäisen epäkohteliasta ratkaisua tilanteeseen. Harvemmin asiat hoituu ihan niin mustavalkoisesti, että vain töksäytät vieraillesi että jos he voisivat jo suksia v....tuun, ja seuraavana päivänä tavataan ja jutustellaan taas sovinnaisesti kuten aina. Koska kyseessä ei ole vain tämä yksi vierailu. APn, kuten monen muunkin samassa tilanteessa olevan on ajateltava myös sitä tulevaisuutta. Sietääkö hetkellistä epämukavuutta ja etsiä siihen jokin apu ajan kanssa, vaiko katkaista vierailu kerrallaan välit kaikkiin ystäviin ja sukulaisiin. Oma kokemus aiheesta on, että kun yhdelle porukalle erehtyy töksäyttämään, paha pistetään kiertämään, ja hyvin pian on k-pään maine hankittuna, periaattessa ilman omaa syytä.

Luin koko ketjun läpi enkä nähnyt kenenkään antavan neuvoa "suksi v...ttuun". Sen sijaan oli monta ehdotusta, kuinka asia kannattaa hoitaa kertomalla suoraan ja yksiselitteisesti, että nyt on aika lähteä.

Ei siitä vielä mitään kusipään mainetta saa, jos osaa olla jämäkkä.

Mä olen mennyt nukkumaan. Järkyttävintä oli päiväunien jälkeen se, että vieraat olivat siltivielä paikalla. Ei kaikki vaan tajua. Annoin vauvan sitten heille ja menin suihkuun ja sheivasin, rasvasin ja puin rauhassa. Eli kannattaa hyödyntää loisia. Kerran värjäsin hiukset, kun eivät vaan poistuneet. Hyviä lapsenlikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monikin ketjussa on haukkunut APn tossukaksi/epäkohteliaaksi, ja samaan hengenvetoon ehdottanut äärimmäisen epäkohteliasta ratkaisua tilanteeseen. Harvemmin asiat hoituu ihan niin mustavalkoisesti, että vain töksäytät vieraillesi että jos he voisivat jo suksia v....tuun, ja seuraavana päivänä tavataan ja jutustellaan taas sovinnaisesti kuten aina. Koska kyseessä ei ole vain tämä yksi vierailu. APn, kuten monen muunkin samassa tilanteessa olevan on ajateltava myös sitä tulevaisuutta. Sietääkö hetkellistä epämukavuutta ja etsiä siihen jokin apu ajan kanssa, vaiko katkaista vierailu kerrallaan välit kaikkiin ystäviin ja sukulaisiin. Oma kokemus aiheesta on, että kun yhdelle porukalle erehtyy töksäyttämään, paha pistetään kiertämään, ja hyvin pian on k-pään maine hankittuna, periaattessa ilman omaa syytä.

Luin koko ketjun läpi enkä nähnyt kenenkään antavan neuvoa "suksi v...ttuun". Sen sijaan oli monta ehdotusta, kuinka asia kannattaa hoitaa kertomalla suoraan ja yksiselitteisesti, että nyt on aika lähteä.

Ei siitä vielä mitään kusipään mainetta saa, jos osaa olla jämäkkä.

Olen ollut joskus kotona oksentelevana raskauspahoinvoinnin takia. Laitoin tällöin viestiä etukäteen, ettei meille kannata tulla käymään. Myöhemmin soi ovikello ja vieras änkesi ovesta sisään sanoen, että hän hetkeksi poikkeaa istumaan, kun tänne kerran ehti jo tulla. Huuteli sitten kuulumisia oven läpi, kun itse oksentelin vessassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sano että just kun oltiin melkeen pääsemässä siittä syyhyongelmasta alko se täiongelma. Pitääköhän sohvatkin käyttää pakkasessa kun ovat muksut siinä koko päivän leikkineet kampaajaa.

Kiitos illan nauruista :D Tää ois takuuvarma keino!

Ei ollut oikea täitartuntakaan tehokas. Eikä vatsatauti. Vieraat vaan naurahti asialle, etteivät he pelkää ötököitä. Kyse siis vanhemmista ihmisustä ja täit ja luteet oli normia lapsuudessaan.

Kahvilassa tai ravintolassa tapaaminen on erinomainen idea, jos väki asuu lähellä toisiaan. Omat sukulaiset asuvat sen verran kauempana, että he ilmoittaisivat kahvilla tai ravintolassa käynnin jälkeen vielä tulevansa meille kylään. Ja jos sen torppaisi kiireisiin vedoten, niin sanottaisiin että ensin voidaan puuhata muuta kaupungilla ja he tulevat sitten vähän myöhemmin päivän aikana "pikaisesti vielä poikkeamaan". Tapaamisen siirtäminen kotoa muualle ei siis toimisi kunnolla kuin jonkin yksittäisen kerran.

piereskele ja uppoudu omaan maailmaasi, esim internettiin ja peleihin

onneksi mun luona eikäy ketään koskaan enkä itse missään, tässä vasta yksi puolituttu kysyi että milloin vois tulla kylään, en yksinkertaisesti vaan vastannut viestin mitään

En ymmärrä, miksi päästät heidät edes sisälle (ainakaan usein). Jos jälkeenpäin sanovat, että olitte selvästi kyllä kotona, niin voi ihan ystävällisellä äänellä sanoa, että juu, mutta oltiin lähdössä ja kun teidät tuntien olisitte jääneet niin pitkäksi ajaksi.

Pakko olla sukulaisia, sillä ei kai kukaan kaveri voi tuollatavoin jymähtää kenenkään kotiin. Jotain sukulaisia on oppinut sietämään (jos siis ovat tuollaisia pesiytyjiä) ja voi tuntea velvollisuudeksi kestää vierailuja. 

Hyvä keino on kertoa, että seuraavaksi katsotaan 5000 edellisen kesän lomakuvaa....?

Jep! Kaverini tuli kerran illalla kahville ja jumalauta se notkui mun luona seuraavaan iltaan.. 2h näkeminen venyi 24h. Ja olen introvertti :D oli raskasta!

Unohda kaikki teeskennellyt sairaudet, täit ja vihjaukset. Istu heidän kanssaan alas ja sano: minusta on kiva, että käytte kylässä. Minua kuitenkin ärsyttää, että lähtö kestää niin kauan. Minusta sopiva vierailun kesto on x tuntia. Haluan, että tästä pidetään kiinni. Nyt ja jatkossa haluan, että olette meillä korkeintaan x tuntia ja lähdette nopeasti viimeistään kun ensimmäisen kerran sanon asiasta. Jos tämä ei onnistu, emme valitettavasti voi jatkaa näitä mukavia vierailuja.

Jos lähteminen tästä huolimatta on vaikeaa, hae heidän takkinsa, muistuta mistä puhuitte ja kiitä käynnistä.

Töykeä ei tarvitse olla, mutta välillä kannattaa kertoa avoimesti mitä haluaa ja pitää siitä topakasti kiinni.

Pompahdat vain pystyyn yllättäen ja huudahdat "Come on! Follow me! Come on!" ja viitot energisesti vieraat mukaasi. Viet heidät eteiseen, kaappaat heidän takkinsa takkinsa, työnnät ne syliin ja ohjaat vieraat ihokontaktissa topakasti ulos.

Vieraat seuraavat kyllä sinua, kun et anna mitään viitettä siitä, että päätät vierailun. Mitä reippaammin teet asian, sitä nopeammin he seisovat ovesi ulkopuolella hölmistyneesti takit käsissään. Ja sitten sinä voit ryhtyä tekemään sitä mitä ikinä haluatkaan tehdä (kunhan et missään nimessä avaa ovea, jos he pimpottavat vaan katsot onko mitään unohtunut heiltä ja jos on, niin topakasti tuikkaat unohtuneen asian ovenraosta).

Teille muille, jotka ette halua yllätysvieraita: älkää avatko ovea vaikka valot olisivat päällä, televisio huutaisi ja kaikki tietäisivät, että olette kotona. Voitte myöhemmin yllätysvieraiden naristessa asiaa sanoa yksinkertaisesti että olitte harrastamassa seksiä. Piste. Jos lisäselvitystä vaaditaan, sanotte topakasti ettette vastaisuudessakaan tule avaamaan ovea kun teillä on leikkihetki käynnissä.

Vierailija kirjoitti:

Monikin ketjussa on haukkunut APn tossukaksi/epäkohteliaaksi, ja samaan hengenvetoon ehdottanut äärimmäisen epäkohteliasta ratkaisua tilanteeseen. Harvemmin asiat hoituu ihan niin mustavalkoisesti, että vain töksäytät vieraillesi että jos he voisivat jo suksia v....tuun, ja seuraavana päivänä tavataan ja jutustellaan taas sovinnaisesti kuten aina. Koska kyseessä ei ole vain tämä yksi vierailu. APn, kuten monen muunkin samassa tilanteessa olevan on ajateltava myös sitä tulevaisuutta. Sietääkö hetkellistä epämukavuutta ja etsiä siihen jokin apu ajan kanssa, vaiko katkaista vierailu kerrallaan välit kaikkiin ystäviin ja sukulaisiin. Oma kokemus aiheesta on, että kun yhdelle porukalle erehtyy töksäyttämään, paha pistetään kiertämään, ja hyvin pian on k-pään maine hankittuna, periaattessa ilman omaa syytä.

Mutta mietipä plussapuolta? Voi  rauhassa keskittyä niihin fiksumpiin vieraisiin tai vaan nauttia oman kodin rauhasta ilman passausta kun se rajaton jengi pitää  k-päänä. Ihana rauha!

Itse olen kehottanut painumaan v*ttuun ja jolleivät hyvällä usko, haaste käräjiin kotirauhan härinnästä seuraa.

Minusta ei ole epäkohteliasta sanoa että olen väsynyt tai en juuri nyt  jaksa tavata ketään. Jos näin on.

Oma veljeni ja varsinkin hänen vaimonsa ovat kroonisesti univelkaisia liian myöhään valvovia yleensäkin. Kyläilyt ovat useimmiten liittyen johonkin asiaan, kuten poiketaan matkalla sieltä ja täältä teidän kautta, tuodaan sitä tai tätä, joskus tosin myös oikeita kyläilyjä vain kyläilyn vuoksi. Kun lapseni olivat pieniä ja heillä oli vasta yksi pieni vauva, mun oli yksinkertaisesti joskus pakko sanoa että nyt mun lapset menee nukkumaan, voisitteko lähteä. Sehän ei riittänyt, kun se lähteminen oli niin helkutin hidasta, jolloin oli pakko seuraavalla kerralla sanoa, että mä haluan että lähdette klo silloin ja silloin koska meillä on pakko olla hiljaista, että mun lapset saa nukkua, koska meillä aikainen päiväkotiin lähtö aamulla. Tuo oli aikaa, jolloin erään harrastuksensa vuoksi veljen vaimo toi vauvansa meille illaksi, ja haki sen sitten harrastuksen jälkeen. Aikataulullisesti tuo olisi muuten käynyt, mutta kun se ei riittänyt että ottaa vauvan ja lähtee tiehensä, vaan se vauva piti vielä syöttää (ymmärrän...) ja sitten oli nuorella äidillä nälkä... ja sitten istuttiin ja ihmeteltiin ja juteltiin. Lopulta ilmoitin että lopetan ko. vauvan hoidon, koska valitettavasti meidän on pakko päästä arki-iltana ajoissa nukkumaan. (veli oli tuolloin iltatöissä, joten ei voinut vauvaa iltaisin hoitaa).

Nykyisin ei ole enää pieniä lapsia, mutta minulla vaikea sairaus, ja tarvitsen oikeasti paljon unta. Käyn kuitenkin puolipäiväisesti töissä, ja tämä onnistuu, kun pidän itsestäni tarkan huolen. Niin eikö tämä pariskunta nuorineen edelleen loju sohvilla ja tuoleilla tuntikausia mihinkään liikahtamatta. Olen huonontanut tarjoiluja esim. niin että tarjoan vain yrttiteetä ja kevyttä leipää, jos tulevat illalla myöhään (usein tulevat vasta puolitoista tuntia sen jälkeen kuin oli puhe). Ovat pyytäneet kahvia, niin olen sanonut että meillä ei juoda kahvia enää tähän aikaan illasta... 

Sillai kurja että tykkään heistä kyllä. Mutta toi heidän käsitys iltarauhan merkityksettömyydestä arjen sujumiseen ei sitten vaan yhtään natsaa mun elämäni kanssa.

Jaa-a. Mä aina kohteliaasti vaan sanon että mulla on aikainen herätys huomenna, kiitos kun kävitte mutta eiköhän tämä tässä. En myöskään kutsu sellaisia vieraita kylään, joita en jaksa kestittää, näemme sitten vaikka mieluummin kahvilassa tai ravintolassa josta on itse mahdollista poistua tarvittaessa.

Yllätysvieraille latelen heti säännöt kun astuvat sisään, mulla on niin ja niin paljon aikaa, kiva nähdä mutta mulla muuta tekemistä klo X joten pysytään aikatauluissa, kiitos.

Anna käteen joku esite vapaaehtoistyöstä yksinäisten vanhusten seurana.