Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsella on ongelmia ja olen aivan yksin asian kanssa
21.04.2018 |
Siis masennusta, pelaa vaan, on sulkeutunut ja vasta 10v. Toistuva masennus diagnosoitu, koululta eräs opettaja joka ei tiennyt tästä otti yhteyttä ja ihmetteli, kun poika oli syksyllä niin valoisa uuden kielen alkaessa ja ope oli sairaslomalla ja palattuaan poika ei osaa kuulemma mitään ja on masentuneen ja väsyneen oloinen.
En asu lapsen kanssa, vaan pojan isä. Itse en osaa ratkoa, miten lapsi katsoisi You tubea ja pelaisi vähemmän ja mikä muu häntä kiinnostaisi, kun mikään muu ei kiinnosta.
Miehestä ei ole mitään tukea asiaan, hän vain voivottelee, kun poika on tuollainen. Lastenpolilla oli joskus syksyllä tutkimuksia, silloin diagnosoitiin masennus (ei akuuttina silloin) ja seurantaa on toukokuussa. En koe sitä tueksi.
Opettajakin vaihtui kesken lukuvuoden, en ole enää jaksanut solmia suhteita uuteen opeen, kun en asukaan lapsen kanssa.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on syvästi masentunut, eivät ne vaatimukset hyödytä mitään. Sairaus ei ole teidän vanhempien syytä, mutta ette myöskään pysty sitä kasvatusmenetelmillä parantamaan. Kun lapsi voi paremmin, häneltä voi edellyttääkin taas enemmän.
Tarvitsette ammattilaisten apua, ja kuulostaa siltä, että ette nyt saa sitä tarpeeksi. Satsatkaa voimanne yhdessä nyt siihen että saatte lapsellenne apua. Nuorten masennuspotilaiden ennuste on kuitenkin hyvä ja hoitoa on tarjolla. Terveisin masentuneen, nyt jo paremmin voivan teinin yh-äiti
Entä kun äiti ei osallistu lainkaan. Ei tapaa lapsiaan. Aiemmin ollut epävakaa ja hyljeksivä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kotona kaikki hyvin, jos 10-vuotias on masentunut. Onko pojasta tehty lastensuojeluilmoitusta?
Masennus on sairaus eikä lastensuojeluongelma.
Lapsen mielenterveysongelmat on lähes aina seurausta jostakin traumaattisesta tapahtumasta tai turvattomista/epävakaista kotioloista tai lapsen omasta/läheisen vakavasta sairaudesta. En ole vielä tavannut masentunutta lasta, jonka lapsuus olisi ollut "normaali" ja turvallinen. Teen päivittäin töitä psyykkisesti oireilevien lasten kanssa.
Syyllistäminen ei auta ketään, kaikkein vähiten sitä sairasta lasta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen masennus on usein koko perheen sairaus, eli lapsi oireilee usein tilannettaan ja sitä kautta puhkeaa masennus (alttius tietty tarvitaan). Valitettavasti tämän tyyppinen masennus ei parane muuta kuin olosuhteita muuttamalla, lasta voi hoitaa vaikka kuinka, mutta ilmen perhedynamiikan muutosta hän humpsahtaa helposti aina samaan suhon takaisin. Perhe tarvitsee siis myös apua ja valmiutta muuttaa toimintojaan. Tässä voi olla se kohta, missä tarvitaan myös lasetensuojelun tukitoimia.
Olosuhteita on muutettu, en asu perheen kanssa, koska olin itse se pahoinvoiva.
ap
Yksin lapsen ongelman kanssa saa uuden merkityksen. Yksin eli ei lapsen maailmassa lainkaan.
Lapsen oireilu paheni kun xxx
Mitä tapahtui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kotona kaikki hyvin, jos 10-vuotias on masentunut. Onko pojasta tehty lastensuojeluilmoitusta?
Masennus on sairaus eikä lastensuojeluongelma.
Mietipä syitä, miksi LAPSI masentuu ja pohdi sitten, onko se lastensuojeluasia. Kyllä siinä koko perhe tarvii sosiaalityön apua.
Ei, vaan mielenterveysammattilaisten. Jos perheessä päihdeongelmia tai lapsella päihteidenkäyttöä, liian varhaisia seksisuhteita tms niin sitten tietysti eri asia, mutta masennus itsessään ei ole ls-asia sen enempää kuin muukaan lapsen pitkäaikaissairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm jos on kyse jo 10 vuotiaasta niin kaverisuhteet on aika tärkeitä eikä niinkään se mamman seura jos nyt kyse ei ole täydellisestä heitteillejätöistä eli ei huolehdita perustarpeista tai ei jutella koskaan tms. vai minkälaisia ongelmia siellä kotona sitten aikuisilla on? Täytyy olla aika erikoisia ja pahoja ongelmia jos lapselle masennuksen on aiheuttaneet. Ap:n tilanteesta en tiedä mitään mutta tiedän myös ihan tavallisia perheitä (ei siis mitään piiloteltuja ongelmia myöskään) joiden lapsilla on ollut masennusta tai jotain muuta ongelmaa.
Nyt ensinnäkin puhelin ja laitteet pois. Tilalle kirjoja, värikyniä, luontoa, lemmikkieläin. Riippuvuus aiheuttaa masennusta. Ei välttämättä kokonaan, mutta ainakaan eivät edesauta paranemista millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen masennus on usein koko perheen sairaus, eli lapsi oireilee usein tilannettaan ja sitä kautta puhkeaa masennus (alttius tietty tarvitaan). Valitettavasti tämän tyyppinen masennus ei parane muuta kuin olosuhteita muuttamalla, lasta voi hoitaa vaikka kuinka, mutta ilmen perhedynamiikan muutosta hän humpsahtaa helposti aina samaan suhon takaisin. Perhe tarvitsee siis myös apua ja valmiutta muuttaa toimintojaan. Tässä voi olla se kohta, missä tarvitaan myös lasetensuojelun tukitoimia.
Olosuhteita on muutettu, en asu perheen kanssa, koska olin itse se pahoinvoiva.
ap
Jos olet itsekin sairas, ehkä on parempi että luotat nyt vain siihen että lapsen isä ottaa vastuun tilanteesta? Keskity omaan hyvinvointiisi ja ole läsnä lapselle sitten kun voit paremmin.
Ymmärsinkö siis, että äidillä on mielenterveysongelmia, joiden vuoksi hän ei asu muun perheen kanssa? Lapsi tarvitsisi apua käsitellä kokemiaan asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt ensinnäkin puhelin ja laitteet pois. Tilalle kirjoja, värikyniä, luontoa, lemmikkieläin. Riippuvuus aiheuttaa masennusta. Ei välttämättä kokonaan, mutta ainakaan eivät edesauta paranemista millään tavalla.
Ei. Tätä äitihullu juuri toivoo. Rajoituksia. Vaikka ongelman syy on epävakaa äiti
Anna miehen hoitaa asia. Ja jää kokonasn perheen ulkopuolelle. Se auttaa
Vierailija kirjoitti:
Hmm jos on kyse jo 10 vuotiaasta niin kaverisuhteet on aika tärkeitä eikä niinkään se mamman seura jos nyt kyse ei ole täydellisestä heitteillejätöistä eli ei huolehdita perustarpeista tai ei jutella koskaan tms. vai minkälaisia ongelmia siellä kotona sitten aikuisilla on? Täytyy olla aika erikoisia ja pahoja ongelmia jos lapselle masennuksen on aiheuttaneet. Ap:n tilanteesta en tiedä mitään mutta tiedän myös ihan tavallisia perheitä (ei siis mitään piiloteltuja ongelmia myöskään) joiden lapsilla on ollut masennusta tai jotain muuta ongelmaa.
Ihan kuule riittää, etää vanhemmilla itsellään on mielenterveysongelmia. Ne siirtyy helposti myös lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
45 syytä olla hankkimatta lasta:
1. Perinnöllisten sairauksien periyttäminen lapselle.
2. Raskaus pahoinvointi, hormonien heittelyt ja tukaluus.
3. Synnytyksen supistukset, kivut ja repeämiset.
4. Imetyksen kivut ja lapsen riippuvuus rintaruokinnasta.
5. Vanhemmuuden valtava vastuu lapsen pärjäämisestä elämässä.
6. Pelko jos ei opi rakastamaan tai vihaa lastaan.
7. Taakka jos lapsi on vammainen, erityislapsi tai ongelmalapsi.
8. Synnytyksen jälkeinen masennus ja oma jaksaminen.
9. Paniikkikohtauksen ja tajunnanmenettäminen lapsen kanssa kahdestaan.
10. Univaje, ei pitkiä aamuja tai laiskottelu päiviä viikonloppuisin tai lomilla.
11. Kakka, pissa, puklu, räkä ja oksennus huoltopalveluna toimiminen.
12. Pelko jos toinen tai molemmat vanhemmat kuolevat ja mitä lapsen elämä sen jälkeen on.
13. Arki on äänekästä vuoristorataa, uhrautumista, suorittamista ja aikatauluttamista.
14. Ahdistus istua hiekkalaatikolla, leikkipuistossa ja vanhempainilloissa.
15. Parisuhteen katkerat riidat koti- ja lastenhoidon tasan menemisestä.
16. Päiväkotiin väkisin raahaaminen ja sieltä ajoissa hakeminen.
17. Lapsen hoito itse kipeänä ja tukiverkoston puuttuminen.
18. Pelko jos lapsi vammautuu, sairastuu vakavasti, hukkuu tai kuolee jäätyään auton alle.
19. Häpeä kun et saa raivoavaa lastasi kuriin julkisella paikalla.
20. Lapsen ruoka-allergiat, syömättömyys, itku, uhma, röyhkeys, ilkeys, kiittämättömyys ja viha sinua kohtaan.
21. Riitely mitä kasvatus menetelmiä vanhemmat käyttävät yhdessä ja erikseen.
22. Syyllisyys ja riittämättömyyden tunne vanhempana kun työ vie liikaa aikaa.
23. Jatkuva huomion antaminen ja mielenrauhan puuttuminen.
24. Aika mieleisille harrastuksille, lemmikeille ja omaan hyvinvointiin vähenee.
25. Katkeruus ja valitus menetetystä ajasta ja vapaudesta lisääntyy.
26. Häpeä kun palaa lomalta töihin lepäämään lapsenhoidosta.
27. Kodin sotku, melu, kinastelu, rauhattomuus, tavaran määrä, loputtomat kotityöt ja pyykkivuoret.
28. Seksi vähenee ja stressi lisääntyy että lapset näkevät tai kuulevat rakastelua tai alastomuutta.
29. Lastenkutsut, yökyläilyt, huvipuistot, perhelomat ja kuskaus harrastuksiin.
30. Stressi rahasta kustantaaksesi lapsen itsenäiseksi.
31. Aika kahden keskiselle ajalle ja aikuisille keskusteluille parisuhteessa hupenee.
32. Huoli lapsen koulun uhista, koulukiusaamisesta, kaveripiiristä, kaverittomuudesta tai päihteistä.
33. Läksyistä, kotiintulo- ja ruoka-ajoista sekä mobiililaitteiden käytöstä riiteleminen.
34. Lapsen suojelu namusediltä, pornolta, väkivallalta, raiskaukselta, sydänsuruilta ja raskaudelta.
35. Lapsen suojelu masennukselta, alkoholilta, huumeilta, päiväkoti-/koulu- ja nettikiusaamiselta.
36. Huoli jättää lapsi elämään tuhoutuvalle ja alati ylikansoitetulle maapallolle.
37. Katumus kun ymmärtää että lapsi ei tuokkaan onnea ja elämästä on vain tullut vaikeampaa.
38. Oman identiteetin totaalinen katoaminen ja eläminen vain lapsen kautta.
39. Huomata että on onneton, uupunut, itkevä ja räjähtänyt vanhempi.
40. Katua kun on hankkinut lapsen vääristä syistä: painostus, koska muutkin tai kun niin on tapana.
41. Pettyä omaan vanhemmuuteen, kun ei pärjää oman lapsen kanssa.
42. Kamppailla syyllisyydessä kun katuu lasta, vaikka lapsen kuuluisi olla aina haluttu ja rakastettu.
43. Häpeä kokea lapsi rasitteena tai jos lapsi huostaanotetaan kun ei jaksa taakan alla.
44. Stressi kokea lapsi virheenä joka uhkaa parisuhdetta.
45. Mahdollisen eron tultua kohdata yksinhuoltajan ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ensinnäkin puhelin ja laitteet pois. Tilalle kirjoja, värikyniä, luontoa, lemmikkieläin. Riippuvuus aiheuttaa masennusta. Ei välttämättä kokonaan, mutta ainakaan eivät edesauta paranemista millään tavalla.
En tiedä miksi tätä on alapeukutettu, mutta mielestäni se ei ole vaihtoehto. Hesarissa juuri joku äiti kuvaili miten kun lapsi saa pelata kerran viikossa koko muu elämä on sen hetken odottelua. Meillä olisi sama homma.
Lapset muuttivat äskettäin paikkaan, josta pystyy menemään itsenäisesti kavereille tai ulkoa löytyy ylipäätään jotain näkemistä tai tekemistä, äsken kävin siellä niin poika ei vaikutanut niin masentuneelta, tuli jopa ulos pyöräilemään. Jonka sitten kyllä kohta lopetti, koska aurinko häikäisi D:
ap
Vierailija kirjoitti:
45 syytä olla hankkimatta lasta:
1. Perinnöllisten sairauksien periyttäminen lapselle.
2. Raskaus pahoinvointi, hormonien heittelyt ja tukaluus.
3. Synnytyksen supistukset, kivut ja repeämiset.
4. Imetyksen kivut ja lapsen riippuvuus rintaruokinnasta.
5. Vanhemmuuden valtava vastuu lapsen pärjäämisestä elämässä.
6. Pelko jos ei opi rakastamaan tai vihaa lastaan.
7. Taakka jos lapsi on vammainen, erityislapsi tai ongelmalapsi.
8. Synnytyksen jälkeinen masennus ja oma jaksaminen.
9. Paniikkikohtauksen ja tajunnanmenettäminen lapsen kanssa kahdestaan.
10. Univaje, ei pitkiä aamuja tai laiskottelu päiviä viikonloppuisin tai lomilla.
11. Kakka, pissa, puklu, räkä ja oksennus huoltopalveluna toimiminen.
12. Pelko jos toinen tai molemmat vanhemmat kuolevat ja mitä lapsen elämä sen jälkeen on.
13. Arki on äänekästä vuoristorataa, uhrautumista, suorittamista ja aikatauluttamista.
14. Ahdistus istua hiekkalaatikolla, leikkipuistossa ja vanhempainilloissa.
15. Parisuhteen katkerat riidat koti- ja lastenhoidon tasan menemisestä.
16. Päiväkotiin väkisin raahaaminen ja sieltä ajoissa hakeminen.
17. Lapsen hoito itse kipeänä ja tukiverkoston puuttuminen.
18. Pelko jos lapsi vammautuu, sairastuu vakavasti, hukkuu tai kuolee jäätyään auton alle.
19. Häpeä kun et saa raivoavaa lastasi kuriin julkisella paikalla.
20. Lapsen ruoka-allergiat, syömättömyys, itku, uhma, röyhkeys, ilkeys, kiittämättömyys ja viha sinua kohtaan.
21. Riitely mitä kasvatus menetelmiä vanhemmat käyttävät yhdessä ja erikseen.
22. Syyllisyys ja riittämättömyyden tunne vanhempana kun työ vie liikaa aikaa.
23. Jatkuva huomion antaminen ja mielenrauhan puuttuminen.
24. Aika mieleisille harrastuksille, lemmikeille ja omaan hyvinvointiin vähenee.
25. Katkeruus ja valitus menetetystä ajasta ja vapaudesta lisääntyy.
26. Häpeä kun palaa lomalta töihin lepäämään lapsenhoidosta.
27. Kodin sotku, melu, kinastelu, rauhattomuus, tavaran määrä, loputtomat kotityöt ja pyykkivuoret.
28. Seksi vähenee ja stressi lisääntyy että lapset näkevät tai kuulevat rakastelua tai alastomuutta.
29. Lastenkutsut, yökyläilyt, huvipuistot, perhelomat ja kuskaus harrastuksiin.
30. Stressi rahasta kustantaaksesi lapsen itsenäiseksi.
31. Aika kahden keskiselle ajalle ja aikuisille keskusteluille parisuhteessa hupenee.
32. Huoli lapsen koulun uhista, koulukiusaamisesta, kaveripiiristä, kaverittomuudesta tai päihteistä.
33. Läksyistä, kotiintulo- ja ruoka-ajoista sekä mobiililaitteiden käytöstä riiteleminen.
34. Lapsen suojelu namusediltä, pornolta, väkivallalta, raiskaukselta, sydänsuruilta ja raskaudelta.
35. Lapsen suojelu masennukselta, alkoholilta, huumeilta, päiväkoti-/koulu- ja nettikiusaamiselta.
36. Huoli jättää lapsi elämään tuhoutuvalle ja alati ylikansoitetulle maapallolle.
37. Katumus kun ymmärtää että lapsi ei tuokkaan onnea ja elämästä on vain tullut vaikeampaa.
38. Oman identiteetin totaalinen katoaminen ja eläminen vain lapsen kautta.
39. Huomata että on onneton, uupunut, itkevä ja räjähtänyt vanhempi.
40. Katua kun on hankkinut lapsen vääristä syistä: painostus, koska muutkin tai kun niin on tapana.
41. Pettyä omaan vanhemmuuteen, kun ei pärjää oman lapsen kanssa.
42. Kamppailla syyllisyydessä kun katuu lasta, vaikka lapsen kuuluisi olla aina haluttu ja rakastettu.
43. Häpeä kokea lapsi rasitteena tai jos lapsi huostaanotetaan kun ei jaksa taakan alla.
44. Stressi kokea lapsi virheenä joka uhkaa parisuhdetta.
45. Mahdollisen eron tultua kohdata yksinhuoltajan ongelmat.
Tää on just näin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olet yksin ongelman kanssa? Vaikka et ole mitenkään osallinen epäviihdyttävän poikasi elämässä
No siinä mielssä, että mies ei minusta vaadi lapsilta paljoakaan, vaikka en sitten tiedä olisiko se oikea ratkaisu tässä. Huoli vaan nousi kun lapsen kieltenope oli laittanut ilmaan, että on lapsesa huolissaan. Lasta ei ole kasvatettu kauhean koulun mukaiseksi, hän siis on osassa aineita (äidinkieli, matikka, uskonto) ihan hyvä, mutta saksa on ilmeisesti vaikeaa. Ja oli niin innostunut siitä syksyllä, nyt ei ollut ja sairaslomalla ollut ope huomasi eron ja ihmetteli, kun lapsi on koulussa kuulemma usein väsynyt ja iloton. Häntä on kiusattukin sijaisen aikana saksantunnilla, ehkä se on verottanut oppimista.
Lapsi sanoi tänään haluavansa lopettaa saksan.
Mies ei ainakaan pysty kasvattamaan sellaista lasta joka olisi iloinen tunneilla, virkeä ja oppisi saksaa. Eikä suhtaudu siihen siten, että nyt on pakko tehdä jotain, siksi koin, että oon yksin. Ei sille kenenkään muun mielestä ole pakko voida mitään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ensinnäkin puhelin ja laitteet pois. Tilalle kirjoja, värikyniä, luontoa, lemmikkieläin. Riippuvuus aiheuttaa masennusta. Ei välttämättä kokonaan, mutta ainakaan eivät edesauta paranemista millään tavalla.
En tiedä miksi tätä on alapeukutettu, mutta mielestäni se ei ole vaihtoehto. Hesarissa juuri joku äiti kuvaili miten kun lapsi saa pelata kerran viikossa koko muu elämä on sen hetken odottelua. Meillä olisi sama homma.
Lapset muuttivat äskettäin paikkaan, josta pystyy menemään itsenäisesti kavereille tai ulkoa löytyy ylipäätään jotain näkemistä tai tekemistä, äsken kävin siellä niin poika ei vaikutanut niin masentuneelta, tuli jopa ulos pyöräilemään. Jonka sitten kyllä kohta lopetti, koska aurinko häikäisi D:
ap
He muuttivar talostanne pois. Onko talo myyty. Miehelle puolet rahoista
Plus elatusmaksut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yksin ongelman kanssa? Vaikka et ole mitenkään osallinen epäviihdyttävän poikasi elämässä
No siinä mielssä, että mies ei minusta vaadi lapsilta paljoakaan, vaikka en sitten tiedä olisiko se oikea ratkaisu tässä. Huoli vaan nousi kun lapsen kieltenope oli laittanut ilmaan, että on lapsesa huolissaan. Lasta ei ole kasvatettu kauhean koulun mukaiseksi, hän siis on osassa aineita (äidinkieli, matikka, uskonto) ihan hyvä, mutta saksa on ilmeisesti vaikeaa. Ja oli niin innostunut siitä syksyllä, nyt ei ollut ja sairaslomalla ollut ope huomasi eron ja ihmetteli, kun lapsi on koulussa kuulemma usein väsynyt ja iloton. Häntä on kiusattukin sijaisen aikana saksantunnilla, ehkä se on verottanut oppimista.
Lapsi sanoi tänään haluavansa lopettaa saksan.
Mies ei ainakaan pysty kasvattamaan sellaista lasta joka olisi iloinen tunneilla, virkeä ja oppisi saksaa. Eikä suhtaudu siihen siten, että nyt on pakko tehdä jotain, siksi koin, että oon yksin. Ei sille kenenkään muun mielestä ole pakko voida mitään.
ap
Mies tekee kuitenkin yksin kaiken
Sinulla ei ole oikeutta mielipiteusiin koska et osallistu mihinkään
Alue: Aihe vapaa
Mietipä syitä, miksi LAPSI masentuu ja pohdi sitten, onko se lastensuojeluasia. Kyllä siinä koko perhe tarvii sosiaalityön apua.