Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen kauhean epäluotettava nykyään! Unohdan/en uskalla vastailla viesteihin ja puheluihin
20.04.2018 |
Tuntuu, että viestejä, puheluita ja toisille kommunikoitavia asioita on niin paljon, että en jaksa reagoida niihin. Wilma-viestit, omat terveydenhuoltopuhelut, laskuihin lisäajan kysely jne. satunnaiset asiat. Sitten tuttavien kutsut juhliin, näkemiskyselyt - joskus on myös ihan "oikeita" asioita mihin pitäisi vastata, enkä pysty aina hoitamaan niitäkään! Onkohan mulla burnout tai joku ahdistuneisuushäiriö? Myöhemmin hävettää, että en ole saanut hoidettua asioita ja vastattua mahdollisesti tärkeisiin viesteihin, joita joku odottaa. Ihmissuhteet on kärsineet tästä. Haluaisin osoittaa hyvää selkärankaa ja luotettavuutta.
Tänään sain maksettua pari laskua ja yhdelle tutulle maksoin keskiviikkona velan, vasta kun hän toistamiseen kyseli siitä. Pitäisi vielä vastata yhteen rippijuhlakutsuun. Pelkään kai, että vastaan väärin - lupaan vaikka mennä jonnekin ja sitten ei päästäkään. Sitten pitää taas ilmoitella, että anteeksi mut ei päästä sittenkään.
Onko jollain ollut samaa ja miten tilanne kehittyi?
Kommentit (3)
Tunnistan itseni, olen kyllä parantanut paljon tapojani. Joskus kyllä tuntuu että joka puolelle pitää reagoida jatkuvasti. Nytkin roikkuu parit kesälomalistat mitkä pitäisi hoitaa.
Toisinaan saan energiapuuskia jolloin hoidan kaiken pois. Hommat lähtee luisuun taas kun jo parin päivän päästä tulee uusia tehtäviä mitkä vaatii huomiota tai jotakin ei vain ole mahdollista hoitaa sillä sekunnilla. Eikö koskaan saa rauhaa!
Minua auttaa minimointi. Ei harrastuksia mikä vaatii kontaktia muihin ihmisiin/pitää ilmoittautua/liittyä johonkin. Ei lehtitilauksia, ei kirjekavereita ulkomailta, ei liian vaativia sosiaalisuuksia, jouduin esim jättäytymään yhdestä ystäväporukasta pois kun sovittiin liikaa milloin mitäkin illanviettoa ja keskustelivat monta kertaa päivässä somessa. Harmi, mutta en vain jaksanut heidän tahdissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan itseni, olen kyllä parantanut paljon tapojani. Joskus kyllä tuntuu että joka puolelle pitää reagoida jatkuvasti. Nytkin roikkuu parit kesälomalistat mitkä pitäisi hoitaa.
Toisinaan saan energiapuuskia jolloin hoidan kaiken pois. Hommat lähtee luisuun taas kun jo parin päivän päästä tulee uusia tehtäviä mitkä vaatii huomiota tai jotakin ei vain ole mahdollista hoitaa sillä sekunnilla. Eikö koskaan saa rauhaa!
Minua auttaa minimointi. Ei harrastuksia mikä vaatii kontaktia muihin ihmisiin/pitää ilmoittautua/liittyä johonkin. Ei lehtitilauksia, ei kirjekavereita ulkomailta, ei liian vaativia sosiaalisuuksia, jouduin esim jättäytymään yhdestä ystäväporukasta pois kun sovittiin liikaa milloin mitäkin illanviettoa ja keskustelivat monta kertaa päivässä somessa. Harmi, mutta en vain jaksanut heidän tahdissaan.
Tähänhän se helposti johtaa, oma mieleinen sosiaalinen elämä helposti köyhtyy, kun väsyy pakollisista kontakteista. Ap
Alue: Aihe vapaa
Ajanpuutteesta ei varsinaisesti ole kyse, koska onhan mulla tännekin aikaa kirjoitella. Tulevaisuuden suunnittelu tuntuu vain hirvittävän työläältä. Ap