Lue keskustelun säännöt.
Tällainen kutsu tuli yo-juhliin...
20.04.2018 |
”Tervetuloa viettämään X:n ylioppilasjuhlia. Paikkana Y ja ajankohta klo 13. Ylioppilas haluaa vain rahalahjoja, ohjatkaa ne valmiiksi tilinumeroon Z. T. Ylioppilaan äidin nimi”
Aika töykeää, kutsu tuli vielä whatsapp-viestinä. Ja juhlakalu itse ei edes ollut kutsun lähettäjä. Onko ihan normaalia tuokaan, että ohjeistetaan vain rahalahjoihin. Vielä suoralla tilisiirrolla... Minusta aika surullista, ettei persoonallisia lahjoja suvaita. En uskalla kyllä uhmata toivetta, sillä pelkään saavani ikäviä katseita tai kommentteja :(
Kommentit (402)
Ne kehitysmaa-lahjat ovat kyllä omituisia. Eli oma (yleensä hyvin pieni....) lahjoitus mistä sitten kortilla pitää toiselle henkilölle (- 'lahjansaajalle') ilmoittaa!! Nämä samat tyypit tarjoavat lastensa yo-juhlissa valmispipareita aura-juustolla!Moukkien moukkia ovat pihit ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoretko minimalisteja? Hah. Suurimmaksi osaksi minimalisteja ovat noin 30-50-vuotiaat, jotka minimalismiin hurahdettuaan ovat hävittäneet omat tavaransa eivätkä ymmärrä, että joku ehkä saattaisi halutakin omistaa vähän enemmän kuin he. Ja miksi ihmeessä pitää mennä niin ääripäihin, että kahdelle käsipyyhkeelle ainoa vaihtoehto on tusina nimikoituja pyyhkeitä?
Mitä tähän ap:n saamaan kutsuun tulee, olennaista siinä ei ole mitä toivotaan, vaan _miten_ se ilmaistaan. WhatsApp on hyvä väylä kutsun lähettämiseen, yhtä hyvä kuin tekstiviesti tai sähköposti, kunhan muistetaan paperikutsu esim. mummoille joille sähköiset välineet eivät ole niin tuttuja. Suurin osa myös ymmärtää, että raha on omilleen lähtevälle ylioppilaalle paras lahja, mutta että muu ei kelpaisi kuin tilisiirto? Kiittämätöntä. Monelle, varsinkin vanhemmalle ihmiselle, seteli kirjekuoressa on edelleen helpmpi vaihtoehto. Ja on ihmisiä, jotka antavat mieluummin vaikka lahjakortteja kuin "pelkkää" rahaa. Jos omaan asuntoon muuttavalle ei kelpaa vaikka Ikean lahjakortti, niin jotain yleissivistävästä koulutuksesta on jäänyt tarttumatta päähän.
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vanhuksia vaivaa? Minä haluan ainakin lahjani rahana, sillä tiedän itse parhaiten makuni ja voin ostaa mitä haluan. Mitä minä teen jollakin maljakoilla tai lakanoilla?? Ostan sitten JOS tarvitsen.
Minä, minä, minä! Uskon, että et osaa hävetä itseäsi. Noin tyhmä nuori tulee väistämättä epäonnistumaan elämässä.
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?
Kyllä varmasti, mutta jospa se ylioppilas saisi ihan itse päättää että tarvitseeko hän ylipäänsä keittiöpyyhkeitä ja jos tarvitsee, niin minkällaiset sitten haluaa. Emme elä enää mitään pula-aikaa, jolloin tavaraa oli vain revittävä sieltä mistä sitä onnistui saamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?
Kyllä varmasti, mutta jospa se ylioppilas saisi ihan itse päättää että tarvitseeko hän ylipäänsä keittiöpyyhkeitä ja jos tarvitsee, niin minkällaiset sitten haluaa. Emme elä enää mitään pula-aikaa, jolloin tavaraa oli vain revittävä sieltä mistä sitä onnistui saamaan.
Käyttäköön sitten vaikka pyllypyyhkeenä tai heittäköön roskiin, mutta jonkinlainen suhteellisuudentaju ja kiitollisuus olisi silti toivottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vanhuksia vaivaa? Minä haluan ainakin lahjani rahana, sillä tiedän itse parhaiten makuni ja voin ostaa mitä haluan. Mitä minä teen jollakin maljakoilla tai lakanoilla?? Ostan sitten JOS tarvitsen.
Minä, minä, minä! Uskon, että et osaa hävetä itseäsi. Noin tyhmä nuori tulee väistämättä epäonnistumaan elämässä.
Ai nuori on tyhmä epäonnistuja kun ei haali ja kasaa asuntoaan täyteen romua ja roinaa, vaan hankkii vain sitä mitä todella tarvitsee? Ok... huomaa, että edustat sitä 60-70-luvun materiaa palvovaa sukupolvea, jonka vuoksi nyt tälläkin hetkellä olemme maailmanlaajuisen jäteongelman ja äärellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minimalistinen sisustus on aika juurettoman, steriilin ja kylmän kolkon näköistä. Teen töitä sellaisessa ympäristössä ja haluan kodin olevan jotain muuta. Tokihan minimalisti on muotia ja moni menee sen mukaan. Näkyy hyvin just noissa rahan hyväksymisessä ainoastaan lahjaksi.
Muoti tulee kuitenkin muuttumaan ja joku päivä nuo minimalistin hehkuttajat on surussaan, kun mitään tavaroita ei saatu lahjaksi ja ei ole tarnoita ympärillä tyyliin tuo mun paras kokkikirja on Maisa tädiltä ylppärilahjaksi saatu. Se tuli tarpeeseen. Monet reseptit sieltä köyhänä opiskelijana kokkasin, sieltä on moni ohje perhejuhliin poimittu jne.... Mä rakastan tarinoita ja oon tyytyväinen nähdessäni tarnoita kodissa ympärillä. Tarinat olisivat paljon haaleampia, jos olisin vaan kaiken ostanut itse kaupasta. Mun koti onkin hyvin kerroksellinen. Omille lapsillekkin olen antanut tavaralahjoja. Hyvin on heille ne kelvanneet. Myös sukulaiset on antaneet heille pääasiassa tavaralahjoja esim merkkivaatteita tms.. Yleensä on annettu hyödyllistä esim maljakkoja tarvitaan joskus, mutta harva niitä itse ostaa jne..
Nyt eletään tätä päivää eikä sinun haavemaailmaasi. Minimalismi ei muuten tarkoita tuollaista hajutonta ja mautonta valkoista kotia, vaan sitä että tavaroita hankitaan harkiten ja oikeaan tarkoitukseen. Ei hankita leipäkonetta siksi että sellainen on muillakin ja täytyy näyttää statuksensa. Minimalismi ei tarkoita persoonatonta ja tarinatonta vaan nimenomaan jopa päin vastoin: silloin kodin tavaroilla nimenomaan on joku todellinen merkitys ja tarina, tavara ei ole vain tavan ja tavaran vuoksi.
Sulla on selkeästi joku pakkomielle tohon minimalismiin. Miten oletkin noin suuri asiantuntija, että osaat kaikkien abiturienttien puolesta puhua. Ihme yleistystä muutenkin. Itsenäiseen ajatteluun kykenevät eivät ole missään ikäluokassa hankkineet mitään siksi koska muillakin sellainen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?
Kyllä varmasti, mutta jospa se ylioppilas saisi ihan itse päättää että tarvitseeko hän ylipäänsä keittiöpyyhkeitä ja jos tarvitsee, niin minkällaiset sitten haluaa. Emme elä enää mitään pula-aikaa, jolloin tavaraa oli vain revittävä sieltä mistä sitä onnistui saamaan.
Käyttäköön sitten vaikka pyllypyyhkeenä tai heittäköön roskiin, mutta jonkinlainen suhteellisuudentaju ja kiitollisuus olisi silti toivottavaa.
Kiitollisuus mistä? Siitä että hänelle syydetään turhaa ja tarpeetonta roinaa? Juuri tämä vanhempien ihmisten asenne on aivan käsittämätön: että nuorten pitäisi ottaa ilolla vastaan kaikki tavara ja roina, mitä heille syydetään. Ja sitten oikein loukkaannutaan jos nuori toteteaa ettei halua tavaraa vaan raha on mieluisin lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minimalistinen sisustus on aika juurettoman, steriilin ja kylmän kolkon näköistä. Teen töitä sellaisessa ympäristössä ja haluan kodin olevan jotain muuta. Tokihan minimalisti on muotia ja moni menee sen mukaan. Näkyy hyvin just noissa rahan hyväksymisessä ainoastaan lahjaksi.
Muoti tulee kuitenkin muuttumaan ja joku päivä nuo minimalistin hehkuttajat on surussaan, kun mitään tavaroita ei saatu lahjaksi ja ei ole tarnoita ympärillä tyyliin tuo mun paras kokkikirja on Maisa tädiltä ylppärilahjaksi saatu. Se tuli tarpeeseen. Monet reseptit sieltä köyhänä opiskelijana kokkasin, sieltä on moni ohje perhejuhliin poimittu jne.... Mä rakastan tarinoita ja oon tyytyväinen nähdessäni tarnoita kodissa ympärillä. Tarinat olisivat paljon haaleampia, jos olisin vaan kaiken ostanut itse kaupasta. Mun koti onkin hyvin kerroksellinen. Omille lapsillekkin olen antanut tavaralahjoja. Hyvin on heille ne kelvanneet. Myös sukulaiset on antaneet heille pääasiassa tavaralahjoja esim merkkivaatteita tms.. Yleensä on annettu hyödyllistä esim maljakkoja tarvitaan joskus, mutta harva niitä itse ostaa jne..
Nyt eletään tätä päivää eikä sinun haavemaailmaasi. Minimalismi ei muuten tarkoita tuollaista hajutonta ja mautonta valkoista kotia, vaan sitä että tavaroita hankitaan harkiten ja oikeaan tarkoitukseen. Ei hankita leipäkonetta siksi että sellainen on muillakin ja täytyy näyttää statuksensa. Minimalismi ei tarkoita persoonatonta ja tarinatonta vaan nimenomaan jopa päin vastoin: silloin kodin tavaroilla nimenomaan on joku todellinen merkitys ja tarina, tavara ei ole vain tavan ja tavaran vuoksi.
Sulla on selkeästi joku pakkomielle tohon minimalismiin. Miten oletkin noin suuri asiantuntija, että osaat kaikkien abiturienttien puolesta puhua. Ihme yleistystä muutenkin. Itsenäiseen ajatteluun kykenevät eivät ole missään ikäluokassa hankkineet mitään siksi koska muillakin sellainen on.
Missä sanoin puhuvani kaikkien abien puolesta? Mutta jospa tosiaan annetaan sen abin ostaa ihan itse ne kuusi kaikenkirjavaa Aalto-maljakkoa, jos hän niitä kaikkein eniten haluaa. :D:D Ja muistelepa vaan (tai opiskele) sitä ostomaniaa 80-luvulla :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myöskään ymmärrä tätä käsitöiden aiheuttamaa yökötystä. Käsityöt voivat olla ihan nykyaikaisia ja taidokkaasti tehtyjä.
Hear, hear. Mun tyttö teki poikaystävälleen yo-lahjaksi ison amigurumidinosauruksen. Sen tekemiseen meni ihan loputtomasti aikaa eikä se edes ihan ehtinyt lakkiaisiin. Eikä ne langatkaan ilmaisia olleet. Poikaystävä tykkäsi kovasti. Hänellä on myös tytön neulomat pöllökuvioiset lapaset ja kun hän ensimmäisen parin onnistui hukkaamaan, oli kyllä ihan hajalla kun tiesi mikä vaiva niiden neulomisessa oli ollut. Tyttö neuloi sitten toiset, mutta voi olla ettei neulo enää kolmansia.
Jossain ketjun varrella joku kertoi saaneensa lahjaksi itsekudotut pellavaiset pöytäliinat! Siinä on kyllä todella arvokas lahja joka varmasti kulkee elämän mukana hautaan saakka. Itse emme pöytäliinoja juuri harrasta, mutta osaan silti arvostaa niihin nähtyä vaivannäköä. Astiapyyhkellee tai laudeliinalle olisi varmemmin jokapäiväistä käyttöä, mutta silti hykerryttää ajatus jonkun kutomista pellavaisista pöytäliinoista - oi joi!
No olisikohan siinä pieni ero että antaako lahjan tyttöystävä vai joku sukulaistäti. Tyttöystävä nyt tuntee ehkä hiukan paremmin toisen ja tietää tarkalleen mieltymykset. Tällaiset sukulaistädit, jotka kuvittelevey tuntevansa juhlakalun maun tyylillä "tykkää dinosauruksista", "tykkää pehmoleluista" jne. menevät kyllä lähes 99 % metsään lahjoineen. Ja sehän tuossa tavaralahjassa karmeinta oikeastaan onkin kun ne saattavat olla erittäinkin kalliita mutta vastaanottajalleen vain täysin tarpeetonta. Miksi ihmeessä nuori kuljettelisi jotain pellavapöytäliinaa mukana koko elämänsä jos hänellä ei ole sille mitään käyttöä???
Oletko koskaan kuullut, että tarpeettomista tavaroista voi hankkiutua eroon? Vai kannatko sinä mukanasi joka ainoaa tavaraa, jonka olet joskus lahjaksi saanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Miksi käyttökelpoinen tavara ei köyhälle opiskelijalle kelpaa? Kettuako sillä on väliä, minkälaiseen pyyhkeeseen kätensä pyyhkii.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
Pilalle hemmotelluille ei mikään kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?
Kyllä varmasti, mutta jospa se ylioppilas saisi ihan itse päättää että tarvitseeko hän ylipäänsä keittiöpyyhkeitä ja jos tarvitsee, niin minkällaiset sitten haluaa. Emme elä enää mitään pula-aikaa, jolloin tavaraa oli vain revittävä sieltä mistä sitä onnistui saamaan.
Ylioppilas voi sitten ihan vapaasti kiikuttaa nämä vääränlaiset pyyhkeet UFFin laatikkoon ja mennä Marimekosta tai Ikeasta ostamaan oikeanlaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?
Kyllä varmasti, mutta jospa se ylioppilas saisi ihan itse päättää että tarvitseeko hän ylipäänsä keittiöpyyhkeitä ja jos tarvitsee, niin minkällaiset sitten haluaa. Emme elä enää mitään pula-aikaa, jolloin tavaraa oli vain revittävä sieltä mistä sitä onnistui saamaan.
Käyttäköön sitten vaikka pyllypyyhkeenä tai heittäköön roskiin, mutta jonkinlainen suhteellisuudentaju ja kiitollisuus olisi silti toivottavaa.
Kiitollisuus mistä? Siitä että hänelle syydetään turhaa ja tarpeetonta roinaa? Juuri tämä vanhempien ihmisten asenne on aivan käsittämätön: että nuorten pitäisi ottaa ilolla vastaan kaikki tavara ja roina, mitä heille syydetään. Ja sitten oikein loukkaannutaan jos nuori toteteaa ettei halua tavaraa vaan raha on mieluisin lahja.
Kiitollisuus ei ole sama asia kuin madella nöyristellen maassa lahjan antajan edessä. Kiitollisuus siitä, että joku haluaa muistaa lahjalla, kuuluu normaaleihin käytöstapoihin. Ymmärrän sen, ettei joku omatekoinen taideteos ole kovin mieleinen eikä käytännöllinenkään, mutta että tavallisille kodin käyttöesineille nyrpistellään ja loukkaannutaan, kun vieras ei tuonutkaan sitä mitä häneltä vaadittiin. Ylipäänsä ihmisiltä tuntuu kadonneen normaalit käytöstavat, eikä tämä koske vain nuoria tai vain ylioppilaita, vaan ihan kaikkia sukupolvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt miettii niitä pyyhkeitä, niin ovatko esimerkiksi valkoiset (!) pellava- tai puolipellavapyyhkeet todella maailmanloppu, jos niissä on vaikka valkoisella tai jollain muulla värillä kirjottu ylioppilaan nimikirjaimet?
No kai se nyt on sanomattakin selvää että ei tämä maailma siitä tuhoudu, jos joku yksittäinen suomalainen saa lahjaksi pellavapyyhkeitä. Hölmö. Mutta eikö lahjan antajakin haluaisi, että lahja on mieluisa ja menee käyttöön eikä esim. roskiin. Eihän tuollaisia nimikkokirjailtuja pyyhkeitä voi edes myydä missään.
Eikö niitä pyyhkeitä muka voi käyttää keittiöpyyhkeinä, vai nimikirjaimetkio niistä tekevät sisustukseen sopimattomia?
Kyllä varmasti, mutta jospa se ylioppilas saisi ihan itse päättää että tarvitseeko hän ylipäänsä keittiöpyyhkeitä ja jos tarvitsee, niin minkällaiset sitten haluaa. Emme elä enää mitään pula-aikaa, jolloin tavaraa oli vain revittävä sieltä mistä sitä onnistui saamaan.
Ei eletä pula-aikaa, mutta mistä tulee nuorten kuvitelma, että sitä rahaa tulee ovista ja ikkunoista, kun ylioppilaskirjoutuksen jälkeen lähtee opiskelemaan ja muuttaa omilleen. Opintotuet menevät elämiseen, eikä niillä ostella mitä itse haluaisi tai mikä on oma maku.
Suurin osa nuorista haluaa itsenäistyä ja olla vanhemmistaan riippumattomia ja vaikka vanhemmat auttaisivat taloudellisesti, seinä tulee useimmille vastaan, kun huomioidaan vanhempien palkkatason, jos noihin tilastoihin on uskominen
Tai jos nuori itse menee töihin, ei sillä 10€ tuntipalkalla herran huonetta rakenneta.
Kommenteista päätellen, moni tuntuu olevan rahan käytössä täysin ulkona, vaikka olisi kuinka hyvätuloinen esim. kirurgi, juristi jne. niin ei sitä rahaa kauheasti ole, kun maksaa verot ja elättää perheensä, puhumattakaan, jos on työtön tai kotona hoitamassa lapsia.
Jotain suhteellisuuden tajua pitäisi olla myös lahjojen kerjäämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vanhuksia vaivaa? Minä haluan ainakin lahjani rahana, sillä tiedän itse parhaiten makuni ja voin ostaa mitä haluan. Mitä minä teen jollakin maljakoilla tai lakanoilla?? Ostan sitten JOS tarvitsen.
Minä, minä, minä! Uskon, että et osaa hävetä itseäsi. Noin tyhmä nuori tulee väistämättä epäonnistumaan elämässä.
Ai nuori on tyhmä epäonnistuja kun ei haali ja kasaa asuntoaan täyteen romua ja roinaa, vaan hankkii vain sitä mitä todella tarvitsee? Ok... huomaa, että edustat sitä 60-70-luvun materiaa palvovaa sukupolvea, jonka vuoksi nyt tälläkin hetkellä olemme maailmanlaajuisen jäteongelman ja äärellä.
Ja nuorten tasasin väliajoin vaihtuvat elektroniset laitteet eivät ole ongelma? Tai nuorten jatkuvat ulkomaanmatkat eivät ole ongelma? Nuorten ketjumyymälöistä viikottain ostamat laaduttomat rytkyt eivät ole ongelma?
60- ja 70-luvulla myytiin vielä laadukasta tavaraa. Järjetön kulutus on lisääntynyt paljon myöhemmin.
No olisikohan siinä pieni ero että antaako lahjan tyttöystävä vai joku sukulaistäti. Tyttöystävä nyt tuntee ehkä hiukan paremmin toisen ja tietää tarkalleen mieltymykset. Tällaiset sukulaistädit, jotka kuvittelevey tuntevansa juhlakalun maun tyylillä "tykkää dinosauruksista", "tykkää pehmoleluista" jne. menevät kyllä lähes 99 % metsään lahjoineen. Ja sehän tuossa tavaralahjassa karmeinta oikeastaan onkin kun ne saattavat olla erittäinkin kalliita mutta vastaanottajalleen vain täysin tarpeetonta. Miksi ihmeessä nuori kuljettelisi jotain pellavapöytäliinaa mukana koko elämänsä jos hänellä ei ole sille mitään käyttöä???